Alkukiri – räätälöityä kieli- ja työelämäosaamista oleskeluluvan saaneille

Päätavoitteena oleskeluluvan saaneiden nopea yksilöllinen, tehokas kotoutuminen

Toimintalinja 3 (ESR) | 01.08.2016 – 31.07.2018 | Varsinais-Suomi

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Hanke/project: Alkukiri –räätälöityä kieli- ja työelämäosaamiskoulutusta oleskeluluvan saaneille (1.8.2016–31.7.2018) Alkukiri project – custom-made language and work skills training for those who are granted a residence permit.

Kohderyhmä/Focus group: oleskeluluvan saaneet henkilöt/for those who are granted a residence permit.

Rahoittaja/Funded by: ESR, European Social Fund.

Hankealue/Regin of the project: Varsinais-Suomi, Turku and surroundings (Southwest Finland)

Työntekijät /The workers of the project: Kolme henkilöä (2,5). Kolmas henkilö (0,5) on palkattiin hankkeelle 10.4.2017 alkaen. Lisäksi hankkeelle antoivat työpanosta Auralan muu henkilöstö noin 2 päivää viikossa.

Tavoite/Aim of the project Hankkeen päätavoitteena oli oleskeluluvan saaneiden nopea, yksilöllinen ja tehokas kotoutuminen. Hankkeessa rakennettiin uudenlaista kotoutumisen mallia, jossa painottui työssäoppiminen. Hankkeen idea oli taata kotoutuminen vuorovaikutuksessa kantasuomalaisten kanssa eri yhteisöissä: työyhteisössä, oppilaitoksessa, harrastuksissa, kotoperheessä ja paikallisyhteisöissä. Näin uskottiin toteutuvan tehokkaimmin kielen, kulttuurin, yhteiskunta- ja työelämätaitojen oppimisen ja kantasuomalaisiin tutustumisen.

The main aim was individual and efficient social integration for those who had received a residence permit. The project was built on a new integration model, which focused on work-based learning. The idea of the project was to ensure integration together with native Finns and various communes, i.e. work environment, learning institution, hobbies, foster families and residential community.

Yhteistyökumppanit Metsähallitus, Lounais-Suomen Martat ry, Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piiri ja Viittakivi Oy.

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Euroopan Sosiaalirahasto
EURA-tunnus: S20740
Toteuttajaorganisaatio: Auralan Setlementti ry
Maakunta: Varsinais-Suomi
Aloituspäivä: 01.08.2016
Lopetuspäivä: 31.07.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Alkukiri- hankkeen tavoite oli tarjota räätälöityä kieli – ja työelämäosaamiskoulutusta tuoreille oleskeluluvan saaneille henkilöille 1.8.2016–31.7.2018. Hankkeen toteuttajana oli Auralan Setlementti ry. Hankkeen valmistelun taustalla oli ajatus tarjota aikaisempaa kokonaisvaltaisempaa, yksilöllisempää, nopeampaa ja työllistämiskeskeisempää kotoutumiskoulutusta uusille tulijoille. Havaintona oli, että luvansaajilla oli taipumus kasautua Turkuun, vaikka työllistymismahdollisuudet olivat monien kannalta selvästi paremmat Turkua ympäröivällä alueella. Halusimme tarjota intensiivistä suomen kielen opetusta yhdistäen sen tehokkaaseen työllistämispolkujen tukemiseen.

Hankkeen päätavoitteet olivat:
1. Rakentaa oleskeluluvan saaneille kotoutumisen malli, joka on henkilökohtainen ja painottuu työssä oppimiseen sekä sitä tukevaan kielen ja kulttuurin oppimiseen.

2. Etsiä osallistujille työkokeilupaikkoja ja työpaikkoja Varsinais-Suomen maaseudulta sekä kuntakeskittymistä. Tavoitteena oli nopea polku työhön.

3. Auttaa maahanmuuttajia ja työvoimaa tarvitsevia yrityksiä löytämään toisensa. Auttaa työnantajia maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämisessä.

4. Rakentaa Auralan, Viittakivi Oy:n, Metsähallituksen sekä yritysten ja yhteisöjen välille pysyvä valtakunnallisesti sovellettavissa oleva kotouttamisen malli, joka toimisi tehokkaasti, ja pystyisi ketterästi vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin ja tarpeisiin.

Tulokset

Hankkeen toimenpiteissä oli neljä opetusryhmää, kukin kahdeksan kuukautta. Ensimmäiset 2–3 kk olivat intensiivistä suomen kielen opetusta, sen jälkeen siirryttiin työharjoittelupaikoille kolmeksi päiväksi ja jatkettiin suomea kielen opetusta kaksi päivää viikossa. Työelämätaitojen opetus aloitettiin heti kun kielitaito oli riittävä ymmärtämään ohjausta. Opetuksessa ja ohjauksessa käytettiin tukikielenä englantia, mikä mahdollisti osalle nopeamman etenemisen. Opiskelijoita kannustettiin siirtymään työelämään niin pian mahdollista.

Kaikilla oli mahdollisuus yksilölliseen ohjaukseen kielen oppimisessa, työhaussa ja omien asioiden eteenpäin saattamisessa. Totesimme tämän tärkeimmäksi työllistämispolkuja nopeuttavaksi tavaksi toimia. Ohjaamisessa pyrittiin nopeuteen eli heti reagoimiseen, oli kysymys sitten CV:n päivittämisestä, työhakemuksen laadinnasta, lapsen päivähoidon ongelmista, perheenyhdistämisen haasteista tai opiskelumahdollisuuksien kartoittamisesta, asumisen haasteiden ratkaisemisessa jne. Yksilöllinen ohjaus toimi hyvin. Erityisesti ne, joilla oli hyvät opiskeluvalmiudet, hyödynsivät oma-aloitteisesti yksilöllistä ohjausta kielen oppimisessa ja pystyivät säätelemään itse opiskelunopeutta.

Hankkeessa tarjottiin Metsähallituksen kanssa yhteistyössä työharjoittelua Metsähallituksen omistamilla maastokohteilla kolmelle tai neljälle opiskelijalle samanaikaisesti. Maastotöitä ohjasi hankkeen työtekijä, jolla oli ympäristöalan koulutus sekä kokemusta vastaavista tehtävistä. Harjoittelussa tähdennettiin tekemisen ohessa suomalaisen työelämän pelisäätöjen opettelua, työturvallisuuden tärkeyttä sekä työelämän vaatimuksia. Harjoittelu toimi hyvänä kenraaliharjoituksena työelämään.

Hankkeeseen toimenpiteissä oli yhteensä 79 henkilöä. Opiskelijoista 27 työllistyi hankkeen aikana tai heti sen jälkeen. Aloille, joille työllistyttiin olivat metalli-, rakennus-, ravintola- autoteollisuus-, siivous-, logistiikka,  IT- sekä kasvatus- ja opetusala. Opiskelijat työllistyivät Turkuun, Helsinkiin, Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin. Kurssin aikana tehtiin 23 alakohtaista työkorttia. Työkorttien teon tavoite oli helpottaa työllistymistä aloille, joilla korttia vaadittiin. Alkukirin opiskelijat harjoittelivat yhteensä 63 eri työpaikassa. Harjoittelupaikat olivat pääosin Turussa, mutta myös Paimiossa, Piikkiössä, Kaarinassa, Ruskolla, Raisiossa, Teijossa ja Helsingissä.

Kaikkia opiskelijoita autettiin eteenpäin omissa tavoitteissaan. Alkukirin kurssi kesto oli 8 kk, siis normaalia kotoutumiskurssia lyhyempi. Opiskelijoiden työllistymiseen ja opiskelijoiden jatko-opintoihin hakemiseen kannustettiin kurssin aikana. Osa jätti kurssin tämän vuoksi kesken. Suurin osa opiskelijoista saavutti sellaisen kielitaidon tason, jolla he voivat toimia arjessa ja hoitaa omia asioitaan suomeksi ja heillä on paremmat mahdollisuudet saada yhteyksiä myös kantaväestöön.

Ratkaisun kuvaus

 

 

Hyvät käytännöt

Kokonaisvaltainen yksilöohjaus. Yksilöllisten erojen huomioiminen työssäoppimisten aloittamisessa. Jokainen sai neuvoa omiin asioihinsa. Opiskelijoiden akuutit ongelmat ratkaistiin heti, etteivät asiat kuormittaneet opiskelua enempää kuin on pakko (Kela, TE-toimisto, lasten päiväkoti- ja kouluasiat, lääkäriajat, pankkiasiat, perheneuvonta …). Selvä vaikutus oppimiseen ja ajankäyttöön.

Mahdollistettiin ripeä ja yksilöllinen eteneminen. Hyötyjiä erityisesti ne, joilla tavoite oman polun oli suhteen suurin piirtein selvillä.

Alakohtaisuus opetuksessa. Vaikutti oppilaan motivaatioon selvästi. Tuettiin sanaston opiskelua opiskelijan taustan  tai ja tavoitteiden mukaan.

Joustavuus. Ohjelmaa muokattiin ryhmien mukaan. Annettiin myös yksilöopetusta ryhmäopetuksen lisäksi.

Työelämätaitojen vahva painotus. Nopea reagointi työnhakutaitojen vahvistamiseksi ja työnhaun tukemiseksi. Moni  opiskelija työllistyi nopeasti. Myös juuri työn aloittaneet tarvitsivat neuvoja. Ohjasimme myös työpolun alussa.

Sähköisten oppimisalustojen hyödyntäminen. Pelilliset oppimistavat olivat suosittuja opiskelijoiden keskuudessa (mm. Kahoot, Quizlet) ja toimivat myös etänä. Myös kurssin jättäneillä oli pääsy sähköisiin materiaaleihin.

Nopea tiedottaminen avoimista koulutus- ja työmahdollisuuksista oppilaiden taustojen (CV:n) mukaan. Käytössä oli suljettu FB-ryhmä jokaiselle opiskeluryhmälle, minkä kautta tiedotettiin koko ajan opiskelijoille soveltuvista työpaikoista. Samalla tarjottiin yksilöllistä tukea hakuprosesseihin.

Suomalaisen työllistymiskulttuurin avaaminen opiskelijoille. Opiskelijoille avattiin hyvin konkreettisin tavoin suomalaisia rekrytointitapoja ja työelämän odotuksia. Kerrottiin esimerkiksi piilotyöpaikoista, verkostojen, harrastusten ja suosittelijoiden merkityksestä.

Työllistyneiden ohjaus eteenpäin seuraavaan siirtymiin, kuten työpaikan vaihtoon tai opiskelun ja työn yhdistämiseen.

Metsähallituksen maastotyöohjaajan hyödyntäminen toiminnallisessa kielenoppimisessa ja muussakin ohjauksessa. Työkieli oli suomi.  Kolme päivää maastossa suomenkielisen työohjaajan kanssa viikossa oli tehokasta työn ja kielenopiskelun yhdistämistä. Työturvallisuutta opetettiin toistuvan ohjauksen kautta käytännön työssä.

Sukupuolisensitiivisyys ohjaustyössä. Ohjaustyössä huomioitiin sekä ohjaajan että ohjattavan sukupuoli, aihepiiristä riippuen. Naisten oikeuksia opetettiin sekä seksuaalikasvatusta ja –valistusta annettiin miehille ja naisille omissa ryhmissään vapaan keskustelun mahdollistamiseksi.

Toisten olemassa olevien hankkeiden ja ohjauspalveluiden hyödyntäminen. Tämä oli ainakin Turussa selvä etu. Itse ei tarvinnut häärätä kaikkialla. Teimme nopeita ohjauksia myös toisten hankkeiden pariin, ohjattavan edun mukaisesti. Esimerkkinä Baana-hanke (Turku), Mamukoto (Laitila), NMKY:n ohjauspalvelut (Turku)…vain muutamia esimerkiksi.

 

 

 

 

Hyvän käytännön siirtotapa

 

 

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

 

 

Hankkeen aikana:

Kulttuurishokissa olevan ihmisen kohtaaminen ja ohjaaminen.

Kulttuuritietoisuuden välittäminen puutteellisen kielitaidon omaavalle.

Ajanhallinta työssä yksilöohjaukseen painottuvassa opettamisessa.

Työpaikkojen etsinnälle ajan saaminen. Intensiivialoitus sitoi työntekijöiden aikaa tehokkaasti. Paikkojen etsintä vaati soittelua, sähköpostien lähettelyä ja paikan saamisen jälkeen paikalla käyntiä. Monella ei ollut kielellisiä valmiuksia selvitä harjoittelupaikan etsinnästä. Ennakointi paikkojen suhteen oli vaikeaa, koska taustakoulutuksia ja yksilöllisiä vahvuuksia ei tiennyt ennen kuin ryhmä oli jonkin aikaa opiskellut.

Alakohtaisten työkorttien esiopettaminen ennen kursseja. Pelkkään testiin meneminen vaati liian hyvää kielitaitoa. Selkokieliset materiaalit eivät käyneet vasta-aloittaneille. Ostamme ulkopuolelta testauksen, mutta superselko-opettaminen jäi meille. Yksi työkorttikoulutus toteutettiin tulkin kanssa.

Oppimistaitoihin ohjaus. Itselliseen opiskelutapaan tottuminen opiskelijoilla oli hyvin vaihtelevaa. Näkyi heti yksilön etenemisen vauhdissa. Omassa maassa oli saatettu oppia hyvin erilaiseen opettamiseen. Osalla itserefletiokyky oppijana oli heikko. Osa kaipasi opiskelussa kontrollointia ja pakottamista. Malli on lähes päinvastainen suomalaisen työelämän odotuksiin nähden.

Hankkeen tavoitteiden ja opiskelijan edun ristiriita. Onko nopea työllistyminen etu yksilölle, jos kielitaito jää sen vuoksi vajaaksi ja kansalaisuuteen riittävä kielitaito osoittamatta viranomaiselle.

Toimintatavat

Tehostartti: maanantaista torstaihin lähiopetusta Auralassa opettajien johdolla. Perjantaisin yksilöllisten kirjallisten tehtävien tekoa itsellisesti. Torstai-iltapäivisin ja perjantaisin myös mahdollisuus yksilöopetukseen tarpeen mukaan. Tätä henkilökohtaista ohjauspalikkaa  käytettiin tehokkaasti.

Työssäoppiminen alkoi tehostartin jälkeen kolme päivää viikossa. Kaksi opetettiin edelleen kieltä. Käytännössä joustimme työssäoppimispäivissä työnantajan mukaan. Joskus vapaa oli maanantai, mutta vastaavasti perjantai oli silloin työssäoppimista. Jos löytyi osuva paikka, jossa saattoi olla työllistymismahdollisuus, annoimme aloittaa työssäoppimisen aikaisemmin.

Eri tahojen merkitys

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Auralan Setlementti ry

Kumppanit

Metsähallitus: yksi työntekijä rekrytoitiin yhdessä Metsähallituksen kanssa. Yhteistyö rakentui työntekijän kautta erittäin toimivaksi. Hyödynsimme sitä, että meillä on ohjata 4-5 opiskelijaa yhteistyötaholle joka harjoittelujakso. Pystymme varmistamaan että harjoitteluun menevät saavat yksilöllistä ohjausta suomen kielellä. Yhteistyökumppani ymmärtää hyvin mallimme ja sitoutunut opiskelijoihimme.

Martat: alkusuunnitelmista poiketen yhteistyö jäi vaatimattomammaksi.

Rahoittaja

Euroopan sosiaalirahasto. Omarahoituksessa mukana Metsähallitus ja Kaarinan kaupunki.

Ohjausryhma

Ohjausryhmässä oli edustaja TE-toimistosta, ELY-keskuksesta, Kaarinan kaupungista (sosiaalityöntekijä), Polkuja yhteisöön -hankkeesta (ESR).