Alkukiri – räätälöityä kieli- ja työelämäosaamista oleskeluluvan saaneille

Päätavoitteena oleskeluluvan saaneiden nopea yksilöllinen, tehokas kotoutuminen

Toimintalinja 3 (ESR) | 01.08.2016 – 31.07.2018 | Varsinais-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Hanke/project: Alkukiri –räätälöityä kieli- ja työelämäosaamiskoulutusta oleskeluluvan saaneille (1.8.2016–31.7.2018) Alkukiri project – custom-made language and work skills training for those who are granted a residence permit.

Kohderyhmä/Focus group: oleskeluluvan saaneet henkilöt/for those who are granted a residence permit.

Rahoittaja/Funded by: ESR, European Social Fund.

Hankealue/Regin of the project: Varsinais-Suomi, Turku and surroundings (Southwest Finland)

Työntekijät 2017/The workers of the project: Kolme henkilöä. Kolmas rekrytoidaan yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Three persons (2,5), the third one employed together with Metsähallitus. Kolmas henkilö (0,5) on palkattu hankkeelle 10.4.2017 alkaen. Lisäksi hankkeelle antavat työpanosta Auralan muu henkilöstö noin 2 päivää viikossa. Kulut eivät koidu hankkeelle, vaan Aurala haluaa tukea hankkeen

Tavoite/Aim of the project Hankkeen päätavoitteena on oleskeluluvan saaneiden nopea, yksilöllinen ja tehokas kotoutuminen. Hankkeessa rakennetaan uudenlainen kotoutumisen malli, jossa painottuu työssäoppiminen. Hankkeen idea on taata kotoutuminen vuorovaikutuksessa kantasuomalaisten kanssa eri yhteisöissä: työyhteisössä, oppilaitoksessa, harrastuksissa, kotoperheessä ja paikallisyhteisöissä. Näin toteutuu tehokkaimmin kielen, kulttuurin, yhteiskunta- ja työelämätaitojen oppiminen ja kantasuomalaisiin tutustuminen.

The main aim is individual and efficient social integration for those who have received a residence permit. The project is built on a new integration model, which focuses on work-based learning. The idea of the project is to ensure integration together with native Finns and various communes, i.e. work environment, learning institution, hobbies, foster families and residential community.

Yhteistyökumppanit Metsähallitus, Lounais-Suomen Martat ry, Suomen Punaisen Ristin V-Suomen piiri, Viittakivi Oy ja kotimajoitusverkosto RWF.

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Euroopan Sosiaalirahasto
EURA-tunnus: S20740
Toteuttajaorganisaatio: Auralan Setlementti ry
Maakunta: Varsinais-Suomi
Aloituspäivä: 01.08.2016
Lopetuspäivä: 31.07.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Hankkeen päätavoitteet ovat:
1. Rakentaa oleskeluluvan saaneille kotoutumisen malli, joka on henkilökohtainen ja painottuu työssä oppimiseen sekä sitä tukevaan kielen ja kulttuurin oppimiseen.

2. Etsiä osallistujille työkokeilupaikkoja ja työpaikkoja Varsinais-Suomen maaseudulta sekä kuntakeskittymistä. Tavoitteena on nopea polku työhön.

3. Auttaa maahanmuuttajia ja työvoimaa tarvitsevia yrityksiä löytämään toisensa. Auttaa työnantajia maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistämisessä.

4. Rakentaa Auralan, Viittakivi Oy:n, Metsähallituksen sekä yritysten ja yhteisöjen välille pysyvä valtakunnallisesti sovellettavissa oleva kotouttamisen malli, joka toimii tehokkaasti, ja pystyy ketterästi vastaamaan muuttuviin olosuhteisiin ja tarpeisiin.

5. Järjestää jokaisen koulutukseen osallistujan tueksi suomalainen perhe. Perhesuhteessa toteutuu tasavertainen ja molemminpuolinen oppiminen, mikä lisää myös lähiyhteisön oppimista ja hyvinvointia sekä herkistää maaseutuyhteisöjä uusille tulijoille. Tämä osa hanketta toteutetaan vapaaehtoisvoimin, ei hankerahoituksella.

Tulokset

Viisitoista henkilöä valittiin 15.9.2016 alkavaan koulutukseen, joista 14 otti paikan vastaan. Kaikki haastateltiin ja kartoitettiin lähtötasoa. Opetuksen kautta selvisi tarkemmin henkilöiden todellinen taso ja ryhmää eriytytettiin sekä kielellisten taitojen, oppimisvalmiuksien että tausta-alojen suhteen. Osallistujat ovat käyneet läpi nyt kahden kuukauden tehostartin 15.9–11.11., jonka aikana opetettiin joka päivä suomen kieltä, työelämää ja kulttuuria.  Osa aloitti ensimmäisen työssäoppimisjakson 14.11., osa jäi vielä kahdeksi viikoksi opiskelemaan kieltä, koska valmiudet työelämään siirtymiseen eivät olleet vielä riittävällä tasolla. Merkittävät erot oppimisen taidoissa, kuten kognitiivisissa taidoissa ja kyvyssä ottaa vastuuta omasta oppimisesta toivat suuria haasteita ohjaamiseen.

Opiskelijoiksi valittiin tuoreita oleskeluluvan saaneita (alle 1 v.), joilla alkuvaiheen asiointikäynnit viranomaisten luona (kela, sosiaalitsto, terveystarkastukset, lasten päivähoito ja koulu…) tekivät opiskeluviikoista katkonaisia. Myös sopeutusprosessi uuteen kulttuuriin oli vielä kovin alkuvaiheessa, mikä näkyi tunnereaktioina ja keskittymisvaikeuksina opetuksessa. Lähes kaikilla osallistujista on pakolaistausta. Jatkuvista asiointikäynneistä seurasi, että työntekijät alkoivat ohjata oppilaita omatoimiseen asioinnin hoitoon. Tämä on tarkoittanut noin neljää asiointiohjasta/päivä mm. asumistuki-, työttömyyskorvaus-, toimeentulo- ja lääkäriajoissa. Ohjauksella on tavoiteltu sitä että opiskelija pysyisi tiiviimmin opiskelujen piirissä, eivätkä juoksisi luukulta toiselle.

Työssäoppimispaikkoja saatiin soittamalla yrityksiin tai yhteisöihin, sekä käymällä paikan päällä. Paikkoja saatiin seuraavilta mm. aloilta: rakennusala, varhaiskasvatus, ravintola- ja keittiö- ja leipomoala, terveydenhuolto, energiala, kierrätyskeskus. Vaikeuksia oli löytää riittävän matalankynnyksen paikkoja niille, joiden kielitaito ei ollut vielä riittävästi kehittynyt. Useat työnantajat eivät ole valmiita ottamaan työpaikalle ihmistä, jolla ei ole mitään muodollista Suomessa tehtyä tutkintoa ja kielitaitoa. Myös erilaiset ammattikohtaiset kortit vaadittiin henkilöiltä, joilla oli työkokemusta alalta (hygieniapassi, työturvallisuuskortti). Ihmiset joutuivat suorittamaan kortteja hyvin lyhyessä ajassa päästäkseen työssäoppimispaikoille.

Siirtyminen työssäoppimispaikoille tutusta oppimisympäristöstä on ennakkovalmisteluista ja ohjaamisesta huolimatta osoittautunut vaikeaksi usealle osallistujalle. Käytännössä harjoittelut on laukaissut  osalle selvän kulttuurishokin. Kaikki kuvailevat vaikeammaksi kohdattavaksi suomalaisten työpaikkojen kommunikaatiotavan, jossa uudelle ihmisille ei juuri puhuta. Suurin syy järkytykselle lienee odotusten ja todellisuuden välinen epäsuhta. Työkokemus ja kotimaassa tehdyt tukinnot käyttännössä ”nollautuvat” työnantajien silmissä puutteellisen tai olemattoman kielitaidon vuoksi.

Eri taustan omaavien ihmisten huomioiminen alakohtaisesti on vaatinut materiaalien valmistelulta paljon. Esimerkiksi sähkömiehille ja hoitoalan ihmisille on laadittu ja etsitty omaa alakohtaista materiaalia. Opintojen yksilöllistäminen on vienyt valtavasti resursseja.

Tulkkeja jouduttiin käyttämään heikommin edistyvien kanssa. Opetustilanteissa omankieliset käänsivät kieltä spontaanisti heikommin osaaville, mutta henkilökohtaisessa ohjauksessa ja haastatteluissa jouduttiin käyttämään tulkkeja.

Hankkeelle tärkeä osa-alue, kotoperhetuki opiskelijalle jäi rahoituksen ulkopuolelle, mutta se on käynnistettu hankkeen tueksi Auralan omalla rahoituksella. Kaikki opiskelijat on haastateltu vapaaehtoistyön koordinaattorin toimesta. Yhtä lukuunottamatta opiskelijat toivovat saavansa tuekseen kotoperheen.

15.9.2016 aloittaneesta ryhmästä neljä on lopettanut 23.3.2017 mennessä. Kaksi opiskelijoista olisi halunneet jatkaa itse, mutta heidän valmiutensa jatkaa kurssilla eivät riittäneet etenemään. Saimme ohjattua toisen suoraan seuraavaan kielikoulutukseen ettei nuori pudonnut tyhjän päälle. Yksi aloitti kokopäivätyön ja yksi siirtyi autotehtaalle valmistamaan koulutukseen. Kaikki ovat ovat silti saaneet jatkaa ryhmämme sähköisissä oppimisympäristöissä ja hyödyntää päivitettämämme materiaalin. Työssäkäyvä haluaa edelleen tukea kielen oppimiselleen. Kahta opiskelijaa lukuunottamatta koko ryhmälle on tehty CV:t. Alakohtaisia työkortteja suoritettu neljä.

Toinen ryhmä aloitti 2.2.2017. Ryhmään valittiin 21 henkilöä. Profiili on tasaisempi kuin aikaisemmassa. Ryhmä edusti myös monipuolisemmin eri maita (17 maata). Kahta vaille kaikki osasivat myös englantia. Koulutuksen suhteen ryhmä oli edelleen heterogeeninen. Kaikilla on silti vähintään peruskoulu käytynä, hyvin monella oli tehtynä alempi korkeakoulutuktinto (BA). Tämä kävi ilmi nopeasti oppimisvalmiuksissa. Hyvin nopeasti kävi myös ilmi etenemisen erot ja opettamisen eriyttämisen tarve (opiskelijatkin pyytävät tätä). Osasimme varautua toisen ryhmän tarpeisiin ensimmäistä paremmin. 2.2. aloittaneessa ryhmässä on enemmän ihmisiä, joiden työelämävalmiudet ovat paremmat. Esimerkiksi CV:n teko on onnistunut monelta itsenäisesti, pelkästä kehotuksesta.

Uudesta ryhmästä (2.2.2017) on kurssin aikana aloittanut työn viisi. Osa haluaa varmistaa ettei putoa kurssilta vaikka ottaisi työn vastaan. Ihmiset joutuvat eri syistä aloittamaan työn tekemisen, vaikka olisivat vielä kielen suhteen kovin keskeneräisiä. Olemme luvanneet antaa alakohtaista tukea myös työn aloittaneille. Ihmiset haluavat tukea työnhakemisessa ja kysyvät neuvoa hakemusten muotoilussa, haastatteluun valmistautumiseessa, työsopimuksen ymmärtämisessä. Hyvin moni asia työn etsimiseen ja hakemiseen liittyen on kulttuurisidonnaista ja siihen tarvitaan tukea. Työn aloittaneet kysyvät myös neuvoja. (Päivitetty 9.5.2017)

 

Ratkaisun kuvaus

Seuraavan ryhmän tullaan heti alussa kiinnittämään huomiota tasoeroihin. Pohditaan myös mahdollisuuksia tarjota enemmän oppimaan oppimisen ohjausta. Tähän mennessä yksilöohjausta on tarjottu 10 tuntia viikossa. Harkitsemme alkuvaiheen tehostartin pidentämistä kolmeen kuukauteen. Lisäys: näin tehtiin 2.2.2017 aloittaneet ryhmän kanssa (lisäys 9.5.2017).

Tulkkeja tullaan käyttämään seuraavan ryhmän kanssa heti alkuvaiheessa kulttuuristen väärinymmärysten vähentämiseksi sekä kotokoulutukseen että työssäoppimiseen liittyvien käsitteiden avaamiseksi. Työkulttuurin avaamiseen  täytyy panostaa vielä enemmän aikaa ennen työssäoppimisen aloittamista. Mitä suurempi kulttuurietäisyys, sitä suurempaa on tuen tarve. Lisäys 9.5.2017. Emme ole tarvinneet tulkkeja uuden ryhmän kanssa, koska englannintaitoisia oli ryhmässä enemmistö ja vertaistulkit löytyivät omasta ryhmästä.

Joudumme haastatteluissa tarkemmin selvittämään ihmisten motivaatiota ja valmiuksia sitoutua työpainotteiseen opiskeluun.  Mietinnässä on myös sopiiko nopea kotoutumisen malli juuri luvan saaneille.

Perheellisten kanssa joudumme tiivistämään yhteistyötä päiväkotien suuntaan. Uudessa ryhmässä ei ollut perheellisiä, jotka olisi tarvinneet tuke tähän (lisäys 9.5.2017)

II

Uusi ryhmä aloitti 2.2.2017. Korostimme jo haastatteluvaiheessa, mitä tarkoittaa työssäoppiminen ja kurssi vaatii opiskelijoilta itseltään. Kerroimme myös että alkuvaiheen tehostartti pidennetään kolmeen kuukauteen aiempien kokemusten pohjalta. Tulkkeja ei ole tarvittu, koska kahta osallistujaa vaille kaikki puhuvat englantia ja kahdelle englantia osaamattomalle löytyy tulkki omasta ryhmästä. Saimme myös ryhmään osa-aika-avuksi Auralan kaksikielisen siviilipalvelusmiehen (suomi-venäjä).

Hyvät käytännöt

Kokonaisvaltainen yksilöohjaus. Yksilöllisten erojen huomioiminen työssäoppisten aloittamisessa. Jokainen saa neuvoa omiin asioihinsa. Opiskelijoiden akuutit ongelmat ratkaistaan heti, etteivät kuormittaisi opiskelua enempää kuin on pakko (Kela, TE-toimisto, lasten päiväkoti- ja kouluasiat, lääkäriajat, pankkiasiat…).

Ripeä ja yksilöllinen eteneminen. Hyötyjiä erityisesti ne, joilla tavoite oman polun suhteen suurin piirtein selvillä.

Auralan yhteisöllisyys, jossa jokainen työntekijä on mukana kotouttamisessa. Suomen kielisiä kohtaamisia päivittäin sekä henkilökunnan että muiden opiskelijoiden kanssa. Mahdollisuus hyödyntää Auralan muuta opetustarjontaa esim. tietotekniikka. Oppilaat ovat päässeet myös tekemään Auralan tapahtumia yhdessä työntekijöiden kanssa. Auralan omat toiminnot (seniorityö, päiväkoti) ovat mahdollistaneet myös työssäoppimista matalalla kynnyksellä.

Alakohtaisuus opetuksessa. Vaikuttaa oppilaan motivaatioon selvästi.

Joustavuus. Ohjelmaa muokataan ryhmän mukaan.

Työelämätaitojen vahva painotus. Nopea reagointi työnhakutaitojen vahvistamiseksi ja työnhaun tukemisekseksi. Olemme voineet ratkaista tätä kautta usean opiskelijan henkilökohtaisesti taloudellisesti vaikean tilanteen.  Työtä tarvitseva opiskelija on työllistynyt nopeasti. Myös vasta työn aloittanut kysyy neuvoja. Epävarmuus vähenee tukemalla ja ohjaamalla.

Sähköisten oppimisalustojen hyödyntäminen. Pelilliset oppimistavat suosittuja (mm. Kahoot, Quizlet).

Toisten olemassaolevien hankkeiden ja ohjauspalveluiden hyödyntäminen. Tämä ainakin Turussa etu. Itse ei tarvitse häärätä kaikkialla. Esimerkkinä Baana-hanke, Turku, Mamukoto Laitila, NMKY:n ohjauspalvelut…vain muutamia esimerkiksi.

Nopea tiedottaminen avoimista koulutus- ja työmahdollisuuksista oppilaiden taustojen mukaan. Käytössä suljettu FB-ryhmä omalle opiskeluryhmälle.

Metsähallituksen maastotyöohjaajan hyödyntäminen toiminnallisessa kielenoppimisessa. Työkieli on suomi.  Kolme päivää maastossa suomenkielisen työohjaajan kanssa viikossa on tehokasta työn ja kielenopiskelun yhdistämistä.

 

 

 

 

Hyvän käytännön siirtotapa

Tällä hetkellä koko työpanos menee käytännön toteuttamiseen ja mallin testaamiseen ja kehittämiseen. Jos nyt on käynyt ilmi, että joitakin toimintatapoja täytyy muuttaa.

Käymme keskustelua joka kuukausi hankkeiden kanssa, joissa tehdään samantyyppistä kotouttamista. Jaamme sekä myönteiset kokemuksemme sekä virheemme avoimesti. Emme toivo virheiden siirtyvän.

 

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Hankkeen aikana:

Kulttuurishokissa olevan ihmisen kohtaaminen ja ohjaaminen.

Kulttuuritietoisuuden välittäminen puutteellisen kielitaidon omaavalle.

Ajanhallinta työssä yksilöohjaukseen painottuvassa opettamisessa.

Työpaikkojen etsinnälle ajan saaminen. Intensiivialoitus sitoo työntekijöiden aikaa tehokkaasti. Paikkojen etsintä vaatii soittelua, sähköpostien lähettelyä ja paikan saamisen jälkeen paikalla käyntiä. Monella ei ole kielellisiä valmiuksia selvitä harjoittelupaikan etsinnästä.

Alakohtaisten työkorttien esiopettaminen ennen kursseja. Pelkkään testiin meneminen vaatii liian hyvää kielitaitoa. Selkokieliset materiaalit eivät käy vasta-aloittaneille. Ostamme ulkopuolelta testauksen, mutta superselko-opettaminen jää meille.

Oppimistaitoihin ohjaus. Itselliseen opiskelutapaan tottuminen opiskelijoilla hyvin vaihtelevia. Näkyy heti etenemisen vauhdissa. Omassa maassa on saatettu oppia hyvin erilaiseen, ilmeiseti behavioristiseen ja autoritääriseen opettamiseen. Osalla itserefletiokyky oppijana aivan hukassa. Kaipaavat kontrollointia ja pakottamista.

Toimintatavat

Tehostartti: maanantaista torstaihin lähiopetusta Auralassa opettajien johdolla. Perjantaisin yksilöllisten kirjallisten tehtävien tekoa itsellisesti. Torstai-iltapäivisin ja perjantaisin myös mahdolisuus yksilöopetukseen tarpeen mukaan.

Työssäoppiminen alkaa tehostartin jälkeen kolme päivää viikossa. Kaksi opetetaan edelleen kieltä. Käytännössä olemme joustaneet työssäoppimispäivissä työnantakan mukaan. Joskus vapaa voi olla maanantai, mutta vastaavsti perjantai on silloin kiinni.

 

Eri tahojen merkitys

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Auralan Setlementti ry

Kumppanit

Metsähallitus: yksi työntekijä on rekrytoitu yhdessä Metsähallituksen kanssa. Työntekijä on aloittanut 10.4. Jo nyt tämä on todettu erittäin toimivaksi yhteistyökuvioksi. Hyödymme siitä että meillä on ohjata 4-5 opiskelijaa yhteistyötaholle joka harjoittelujakso. Pystymme varmistamaan että harjoitteluun menevät saavat yksilöllistä ohjausta suomen kielellä. Yhteistyökumppani ymmärtää hyvin mallimme ja sitoutunut opiskelijoihimme.

Martat: alkusuunnitelmista poiketen hygieniapassia ei tarvi koko ryhmä. Olemme toteuttaneet tutustumista suomalaiseen ruokakulttuuriin marttojen opetuskeittiössä.

Rahoittaja

Euroopan sosiaalirahasto. Omarahoituksessa mukana Metsähallitus ja Kaarinan kaupunki.

Ohjausryhma

Ohjausryhmässä on edustaja TE-toimistosta ELY-keskuksesta, Kaarinan kaupungista (sosiaalityöntekijä), Polkuja yhteisöön hankkeesta (ESR),