Arjessa alkuun -hanke

Maahanmuuttajanaisten arjen hallinnan vahvistaminen kotitalousneuvonnan avulla

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.10.2017 – 31.03.2018 | Keski-Suomi

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Keski-Suomen Martat ry (Kati-Erika Timperi ja Eeva Manninen) ja  Jyvässeudun työllisyysyhdistys JST ry (Päivi Salkojärvi ja Eija Tuohimaa).

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: ESR/valtio, Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylän kaupunki ja toimijat itse.
EURA-tunnus: S21112
Toteuttajaorganisaatio: Keski-Suomen Martat ry
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.10.2017
Lopetuspäivä: 31.03.2018
Budjetti: 0-50000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Kokeiluhankkeessa tarjottiin maahanmuuttajanaisille ensimmäinen askel kodin ulkopuoliseen arkeen uudessa maassa. Seuraava askel voi olla esimerkiksi kuntouttava työtoiminta. Tavoitteena on maahanmuuttajien sekä heidän perheidensä arkielämän helpottuminen ja arjenhallinnan taitojen vahvistuminen, sosiaalisen osallisuuden lisääntyminen, arjen sanojen oppiminen, sosiaalisten taitojen kohentuminen ja yhteisöllisyyden tukeminen. Tällä hankkeella tavoitellaan maahanmuuttajanaisten parempaa kotoutumista ja yhteiskuntaan integroitumista. Tavoitteena on myös verkostoituminen alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta hankkeen jälkeen yhteistyöverkosto on jo jatkoa varten olemassa.

Sosiaalisen kuntoutuksen menetelminä käytämme kotitalousneuvontaa, pienryhmätoimintaa ja neuvonnallisia kotikäyntejä. Maahanmuuttajat osallistuvat kerran viikossa 7 viikon ajan 8-10 hengen pienryhmätapaamiseen.

Hankkeessa tavoitetaan 32-40 maahanmuuttajanaista. Hankkeen aikana heidän arjentaitonsa vahvistuvat ja he osaavat mm. käydä itsenäisesti kaupassa ja valmistaa ravitsemussuositusten mukaista ruokaa ja pitää huolta kodin puhtaudesta. Heidän suomenkielen sanastonsa karttuu, sosiaaliset taidot kehittyvät, itseluottamus karttuu ja he voivat tuntea olevansa osa yhteiskuntaa.

Tulokset

Tavoitellusta osallistujamäärästä tavoitettiin n. 40 prosenttia ryhmien kokoon saamisen ongelmista johtuen. Osallistujien arjen hallinnan taidot ja käytännön suomenkielen taidot lisääntyivät, jonka myötä myös itseluottamus vahvistui ja mahdollisuudet esim. opintoihin tai työelämään siirtymiseen paranivat. Aloituslomakkeissa osallistujat arvioivat työkykynsä olevan 8,2 (asteikolla 0-10) ja lopetuslomakkeissa heidän arvionsa työkyvystään oli 8,6.

Ratkaisun kuvaus

Toimintamalli 7-8 kurssikerran sarjasta osoittautui hyväksi, joskin osa osallistujista olisi kaivannut vielä pidempää jaksoa. Sosiaalisen kuntoutuksen menetelminä käytetty kotitalousneuvonta ja pienryhmätoiminta toimivat erittäin hyvin, osallistujien rohkeus toimia ryhmässä lisääntyi huomattavasti hankkeen edetessä. Kokeilu osoitti myös, että tämän kaltaiselle toiminnalle on tarvetta, mutta osallistujien tavoittaminen on haastavaa ja sitouttaminen vaikeaa, mutta hyödyllistä ja palkitsevaa.

Hyvät käytännöt

Kurssisarjat eri kotitalousneuvonnan aiheista osoittautuivat hyväksi keinoksi lisätä arjen hallintaa ja maahanmuuttajanaisten parempaa kotoutumista ja integroitumista yhteiskuntaamme.

Hyvän käytännön siirtotapa

Toimintamalli on helppo ottaa käyttää erilaisten ryhmien kanssa, eli soveltuu muillekin kuin maahanmuuttajatyhmille arjen hallinnan lisäämiseksi. Mallin käyttö vaatii kuitenkin hyvää yhteistyötä viranomaisten kanssa ja hyviä yhteistyöverkostoja ryhmien kokoon saamiseksi. Toiminta vaatii toki rahallista panostusta, mutta toisaalta kotouttamisen onnistuminen on yhteiskunnan kannalta ensiarvoista.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Riski siitä saadaanko tarvittavaa määrää osallistujia kokoon ja tulevatko kursseille säännöllisesti.

Hankkeen aikana:

Ryhmien kokoaminen haasteellista järjestöpohjalta. Yhteistyökumppanilla vaikeutta saada ryhmiä kokoon kenties henkilöstöpulastakin johtuen. Tästä johtuen hanketta ei päästy aloittamaan suunniteltuna ajankohtana, joten marja-ja sieniretket jäivät vuodenajan vaihtuessa tekemättä. Retkiä korvattiin sieniin ja marjoihin painottuvalla ruuanlaittokurssilla.

Hankkeen jälkeen:

Tarvittaisiin vahvempaa yhteistyötä kuntien maahanmuuttajapalveluiden kanssa, josta voitaisiin ohjata toimintaan valmiita ryhmiä. Kulttuurierojen lieventäminen ja luottamuksen lisääminen pidemmällä yhteisellä toiminnalla voisi avata maahanmuuttajien kotien ovet myös kotikäynneille.

Toimintatavat

1) KÄYTÄNNÖN KOTITALOUSKURSSIT ovat pääasiallinen toiminnan muoto. Kursseilla käydään yhdessä kaupassa, tutustutaan keittiön työtapoihin ja-välineisiin, suomalaisiin elintarvikkeisiin ja ruokaan, kokataan, leivontaan ja nautitaan ateria yhdessä. Kursseilla keskustellaan ravitsemuksesta, siivouksesta, pyykinpesusta, raha asioista ja muista arkipäivän tärkeistä asioista ja opetellaan niitä käytännössä.

2) SIENI- ja MARJARETKET. Retkien tarkoituksena on tutustuttaa maahanmuuttajat jokamiehen oikeuksiin, syötäviin marja-ja sienilajeihin, sekä oppia tunnistamaan yleisimmät syötäväksi kelpaamattomat myrkkysienet.

3) KÄDENTAITOJEN kurssilla ommellaan keittiötyötä varten esiliinat ja tehdään luonnonmateriaaleista pöytäkoristeita juhlakattaukseen.

Pieni yhteistyöryhmä ilman ohjausryhmääkin osoittautui toimivaksi, mikäli kaikilla osapuolilla olisi ollut käytössään aiesopimuksessa sovitut resurssit jo heti hankkeen alkaessa.

 

4) NEUVONNALLISIA KOTIKÄYNTEJÄ tehdään maahanmuuttajaperheisiin yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikkö Kati-Erika Timperillä on pitkä kokemus hankkeiden hallinnoinnista ja yhteistyöstä eri yhdistysten kanssa. Uusi yhteistyötaho ja verkostoituminen toteutuivat tässä hankkeessa.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Keski-Suomen Martat ry:llä on pitkä kokemus maahanmuuttajien kotouttamistyöstä.

Kumppanit

Yhteistyö Jyvässeudun työllistämisyhdistys JST ry:n kanssa oli avartava, mutta myös haastava yhdistyksen henkilöstöresurssien puutteen vuoksi. Yhteistyökumppanin sitoutuminen hankkeeseen oli hyvää ja yhteistyö välttämätöntä hankkeen onnistumisen kannalta.

Jyväskylän kaupungin kanssa olisi kannattanut keskustella varajärjestelmästä ryhmien kokoon saamisesta, sillä juuri tämä riski toteutui, mutta onneksi nopealla aikataulullakin saimme pienen ryhmän kasaan.

Rahoittaja

ESR/valtio, Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylän kaupunki ja toimijat itse rahoittivat toimintaa. ELY-keskukselta saimme paljon apua hankkeen hallinnoinnissa.

Ohjausryhma

Kokeiluhankkeella ei lyhyen keston ja tiiviin työryhmän takia ollut ohjausryhmää.