Digimieli

Tavoitteena nuorten mielen hyvinvoinnin ja työllistymisedellytysten parantaminen

Toimintalinja 3 (ESR) | 01.02.2018 – 31.08.2020 | Satakunta

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Hanketiimi koostuu SAMKin monialaisesta tutkijajoukosta (teknologia, sosiaaliala, terveysala) sekä työelämäkumppaneista.

Kumppanina hankkeessa on Satakunnan sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian erikoisala sekä työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), jonka toimijoina ovat kunta, TE-toimisto ja Kela. Lisäksi osallistumismahdollisuus tarjotaan työvoimaratkaisuja tuottaville henkilöstövuokra/välitysyrityksille ja muille toimijoille, jotka osaltaan voivat edistää nuorten työllistymisessä uudenlaisten työkalujen avulla.

Ohjausryhmän asiantuntevat jäsenet tukevat hankkeen menestyksekästä toimintaa.

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen ELY
EURA-tunnus: S21219
Toteuttajaorganisaatio: Satakunnan ammattikorkeakoulu
Maakunta: Satakunta
Aloituspäivä: 01.02.2018
Lopetuspäivä: 31.08.2020
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Digimieli hankkeessa kehitetään ja tutkitaan täysin uudenlaisia nuorten mielen hyvinvointia ja työllistymistä tukevia monialaisia palveluita. Uudenlaisena tulokulmana on kehittää nuorten työvoimapalveluja tukevia mielenterveyspalveluja. Perimmäisenä tavoitteena on nuorten työllistymisvalmiuksien ja työllistymistilanteen parantaminen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Kehitystyössä voimavarana käytetään erityisesti digitalisaatiota ja uusia teknologioita, jotka mahdollistavat niin matalan kynnyksen työkalujen kuin niitä hyödyntävien palveluiden
kehittämisen. Teknologisina kärkinä ovat mobiiliteknologia ja virtuaalitodellisuus (VR). Hankkeessa pureudutaan erityisesti nuorille suunnattujen työvoimapalvelujen laatuun ja tarjotaan uusia keinoja tukea työvoimapalveluita matalankynnyksen mielen hyvinvointiin liittyvillä menetelmillä ja palveluilla.
Hankkeessa keskitytään ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön, uraohjaukseen, työn sovittamiseen erityistarpeiden mukaan sekä työn kysynnän ja työvoiman tarjonnan kohtaamisen edistämiseen. Keskeinen tavoite on myös edistää nuorten kanssa toimivien tahojen välistä yhteistyötä ja verkostojen kehittämistä.

Hankkeessa kartoitetaan olemassa olevien työvoimapalveluiden ja mielenterveystyön digitaalisten sovellusten
tila/kehityssuunnat sekä kehitetään mahdollisuuksia kohdentaa ja yksilöllistää palveluja digitalisoinnin keinoin. Lisäksi työkalustoa täydennetään digitoimalla nuorten mielenterveystyössä käytettäviä perinteisiä työkaluja (esim.altistusterapia, käyttäytymisen aktivointi ja vaikuttavuuden seuranta). Hankkeessa tutkitaan pilottien avulla digisovellusten hyväksyttävyyttä, soveltuvuutta ja toimivuutta palvelujärjestelmässä. Pilotointia tehdään workshoptyyppisesti sekä osana palveluntuottajien olemassa olevia toimintoja täydentämällä niitä uusilla työkaluilla.Sovellusten ja uusien palveluiden kautta erikoissairaanhoidon tietotaitoa voidaan käyttää ennaltaehkäisevän toiminnan hyödyksi ja nuorten työmarkkinaedellytysten kehittämiseen, sekä mielenterveyspalveluja jo käyttävien nuorten työmarkkinaedellytysten ja yhteiskunnallisen osallistumisen edellytysten parantamiseksi.

Hankkeen tuloksena tuotetaan aineksia täysin uudenlaisten palveluiden ja tuotteiden lähtökohdaksi. Hankkeessa pilottitutkimusten tuotoksena syntyy hyvinvointia ja työllistymisedellytyksiä edistäviä palvelukonsepteja, joiden sisällöissä hyödynnetään digitoituja työkaluja. Pilotit tuottavat varhaisia prototyyppejä ja vaatimusmäärittelyitä uudenlaisten sovellusten lähtökohdaksi sekä evidenssiä soveltuvuudesta, hyväksyttävyydestä ja toimivuudesta niin mielenterveystyössä kuin yksilöllistetyissä työvoimapalveluissa. Pilottitutkimukset synnyttävät jo hankkeen aikana uutta sisältöä ja hyvinvointia työvoimapalveluiden sekä mielenterveyspalvelujen asiakkaille sekä heille palveluita tuottaville toimijoille. Kokeilut antavat uusia työkaluja ja näkökulmia erityisesti varhaiseen tunnistamiseen,
vaikuttamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön.

Tulokset

Hankkeen tulosodotuksia:

Lyhyen aikavälin vaikutukset ja tulokset:
Uudet mielenterveystyötä ja työllisyyspalveluita integroivat palvelumallit

-Hankkeessa pilottitutkimusten tuotoksena syntyy mielen hyvinvointia ja nuorten työllistymistä edistäviä palvelukonsepteja, joiden sisällöissä hyödynnetään mobiilisovelluksia ja digitoituja mielenterveystyökaluja.

-Kehitetyt demosovellukset (3-5 kpl, julkisesti saatavilla esim. mobiilistoreista) ja olemassa olevat sovellukset sekä evidenssi niiden toimivuudesta

Hanke tuottaa satakuntalaisten toimijoiden käyttöön tietoa olemassa olevista sovelluksista sekä luo varhaisia prototyyppejä ja vaatimusmäärittelyitä uudenlaisten sovellusten jatkokehittämisen tueksi sekä alustavaa evidenssiä ratkaisuiden soveltuvuudesta työvoimapalveluissa ja mielenterveystyössä.

-Monialainen palvelutuottajien yhteistyö
Tulevaisuuden työelämän keskeisiä osaamistarpeita ovat monialaisuus ja mukautumiskyky. Hanke edistää
monialaisen toiminnan jalkautumista ja toisaalta verkostomaista mukautumiskykyistä toimintaa. Hanke verkostoi satakuntalaisia toimijoita, erityisesti nuorisopsykiatrian toimintayksiköitä ja työvoimapalveluiden tuottajia sekä mahdollisia sidosryhmiä. Tämän yhteistyön avulla voidaan jatkossakin kehittää varhaiseen puuttumiseen tähtääviä palveluita nuorten hyvinvoinnin ja työllistymisedellytysten edistämiseksi. Hanke tarjoaa kosketuspintaa, törmäyttää toimijoita ja visualisoi erityisesti mielenterveys- ja työvoimapalveluihin liittyviä tarpeita ja niihin vastaavien ratkaisujen ominaisuuksia.

-Työvoimapalveluiden ja mielenterveystyön uudet sisällöt ja teknologiavalmiuksien kasvu
Pilotoinnit synnyttävät jo hankkeen aikana uutta sisältöä ja hyvinvointia mielenterveystyön ja työvoimapalveluiden asiakkaille sekä heille palveluita tuottaville toimijoille. Pilotoinnit antavat uusia työkaluja ja näkökulmia erityisesti varhaiseen tunnistamiseen, vaikuttamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Lisäksi kokeilut vahvistavat palveluntuottajien digitaalisuusosaamista.

-Jatkokehitysmahdollisuudet
Hankkeen innovaatioaihiot, tuotettu materiaali ja syntyneet kumppanuudet luovat paljon mahdollisuuksia
jatkokehitystoimille Hankkeessa mukana olevien toimijoiden osaamisen kasvu

Vaikka hanke on tarkoitettu ensisijaisesti nuorison mielen hyvinvoinnin ja työllistymisedellytysten parantamiseksi, kartuttaa se myös korkeakoulun opiskelijoiden ja opettajien osaamista ja valmiuksia havaita uusia käyttökohteita omalle osaamiselle (esim. teknologian käyttö nuorille suunnatuissa palveluissa).

Pidemmän aikavälin vaikutukset:
-Nuorten työllistymisedellytysten kasvu ja syrjäytymisen väheneminen
Hankkeen pitkänaikavälin vaikutuksena on nuorten työllistymisvalmiuksien kasvu ennaltaehkäisevän toiminnan
seurauksena. Erityisesti hankkeessa tuotetaan keinoja mielenterveyspalveluiden potentiaalisille asiakkaille, joiden työmarkkinavalmiuksia hankkeen toiminta pitkällä jänteellä parantaa uusien matalan kynnyksen palveluiden ja varhaisen puuttumisen myötä.

-Nuorisotyöllisyyden paraneminen
Hanke tukee sekä nuorten työelämävalmiuksien kehittämistä että työn ja työntekijän kohtaamisen edistämistä.
Toiminnan jalkautuessa, voi hankkeella olla pitkällä tähtäimellä vaikutusta nuorison työllisyysasteeseen.

-Työvoima- ja mielenterveyspalveluiden sisällön kehittyminen (matalan kynnyksen menetelmien kehittämisen edistäminen)
Hankkeessa parannetaan erityisesti nuorille suunnattujen työvoimapalvelujen laatua ja tarjontaa (linkittäminen ennaltaehkäisevään mielenerveystyöhön, uraohjaus ja työn sovittaminen erityistarpeiden mukaan, kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen edistäminen) sekä nuorten mielenterveystyön välineistöä (uudet digitoidut työkalut ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan mielenterveystyön hyödyksi).

-Palveluntuottajien työhyvinvointi
Hankkeen uudenlaisilla palvelumalleilla ja teknologiatyökaluilla voidaan parantaa työvoimapalveluiden ja
mielenterveystyön henkilöstön työhyvinvointia ja tuottavuutta tuottamalla uutta mielekästä välineistöä ja sisältöä työhön.

-Asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden lisääminen
Hanke lisää asiakaslähtöisyyttä osallistamalla palvelujen käyttäjät aktiiviseksi osapuoliksi palvelumuotoilussa ja kehittämällä toiminnasta mallin monistettavaksi laajemmin käytettäväksi. Vaikutukset hoitoalan näkökulmasta ovat erityisesti tiedon hyödyntämisen tehostuminen asiakkaan, julkisen- yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä sekä asiakaslähtöisyyden lisääminen osallistamalla palvelujen käyttäjä aktiiviseksi omassa kuntoutumisessa ja mielenterveyden ylläpidossa. Näiden toimien myötä voidaan myös vaikuttaa palveluketjun sujuvuuteen ja asiantuntemuksen siirtoon yli toimialojen ja eri palveluntarjoajien välillä ennaltaehkäisystä erikoissairaudenhoitoon.

Kehittymisen paikat

Toimintatavat

Hankkeen keskeinen toimintatapa on monialainen dialogi. Eri alojen asiantuntijat yhteiskehittävät aidosti tarveperustaisia ratkaisuja toistensa ammattitaitoa kunnioittaen ja kohderyhmää osallistaen.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Prijektipäällikkö vastaa hankkeen kokonaiskoordinaatiosta.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

SAMK vastaa hankkeen tulostavoitteiden saavuttamisesta ja käytännön toteutuksesta.

Kumppanit

Kumppaneiden roolina on erityisesti tarpeiden kuvaaminen ja uusien toimintojen ja sovellusten testaaminen.

Rahoittaja

Rahoittaja ohjaa osaltaan hankkeen toteuttamista osallistumalla ohjausryhmän kokouksiin.

Ohjausryhma

Ohjausryhmän roolilna on tukea hankkeen menestyksekästä toteutusta ja osaltaan edistää tulosten jalkautumista.