eBoss-hyvinvointivalmennusta nuorille

Valmennusmallin kehittäminen toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnin tueksi

Toimintalinja 4 (ESR) | 01.02.2016 – 31.01.2019 | Keski-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

projektipäällikkö: Maaret Rutanen, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, maaret.rutanen@jamk.fi, puh. 050 3734520

asiantuntijat:

Tiina Lautamo, yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Merja Kurunsaari, lehtori, Jyväskylän ammattikorkekoulu

Jonna Kari, uusmediasuunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Mari Punna, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Toni Pekkola, projektisuunnittelija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Tarja Jukkala, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu

Jyrki Saarela, aikuisliikunnan kehittäjä, Keski-Suomen Liikunta ry

Riitta Rantamaa, erityisopettaja, Jyväskylän palvelualan opisto

Katri Kaskilahti, ammatillinen opettaja, Jyväskylän palvelualan opisto

Annika Heimonen, ammatillinen opettaja, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Anniina Oksanen, ammatillinen opettaja, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Sari Paananen, ammatillinen opettaja, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Kimmo Raitio, kasvatusohjaaja, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

 

 

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto
EURA-tunnus: S20570
Toteuttajaorganisaatio: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen Liikunta ry, Jyväskylän palvelualan opisto, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.02.2016
Lopetuspäivä: 31.01.2019
Budjetti: 500000-1000000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 4 (ESR)
Erityistavoite: Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Hankkeen päätavoitteena oli toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien nuorten terveellisten elämäntapojen edistäminen sekä elämänhallinnan ja arkielämän taitojen sekä sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tukeminen, jotta heidän opiskelu- ja toimintakykynsä vahvistuvat. Tällä pyrittiin vaikuttamaan siihen, että opiskelijat suorittavat tutkintonsa loppuun asti ja työllistyvät opintojensa jälkeen. Hankkeen aikana luotiin, pilotoitiin, levitettiin ja juurrutettiin hyvinvointivalmennuksen malli Jyväskylän kotitalousoppilaitoksen ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston henkilöstön ja opiskelijoiden käytettäväksi. Hyvinvointivalmennuksen malli on avoimesti käytettävissä ammatillisissa oppilaitoksissa ja myös muissa nuorten toimintaympäristöissä. Hankkeen aikana toteutettiin 12 valmennusryhmää, joihin osallistui 146 opiskelijaa. Lisäksi osassa valmennusryhmistä valittiin vertaisohjaajat. eBoss-valmennukset toteutuivat digi- ja kontaktivalmennuksina sekä näiden yhdistelmänä, joissa kaikissa hyödynnettiin mobiilimenetelmiä. Digivalmennus toteutui täysin verkkopohjaisesti, kontaktivalmennuksissa valmennusryhmä tapasi 1-2 viikon välein kolmen kuukauden ajan. Osallistujat saivat käyttöönsä hyvinvointimittarit ja  lisäksi he ottivat valmennuksen aikana käyttöönsä terveellisiä elämäntapoja edistäviä ja minäpystyvyyttä vahvistavia älypuhelimin soveltuvia edullisia sovelluksia. Ne valittiin osallistujien yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti.Ennen valmennusten alkamista osallistujille tehtiin alkukartoitus, jossa selvitettiin heidän odotuksensa ja tarpeensa valmennukselle ja määritettiin yksilölliset tavoitteet. Valmennuksen päättyessä osallistujien kokemuksia ja tuloksia tarkasteltiin loppuhaastatteluissa. Tulosten pysyvyyttä tarkasteltiin lisäksi 6 kuukautta valmennuksen päättymisen jälkeen.

Tulokset

Lukuvuoden 2016-2018 aikana toteutettiin 4 kontaktiperustaista valmennusryhmää ja 4 digitaalista valmennusryhmää sekä 4 valmennusryhmää, joissa yhdistettiin kontakti- ja digitaalisten valmennusten toimintamuotoja. Tulokset ovat kokonaisuudessaan hyviä ja kannustavat hyvinvointivalmennuksen mallin käyttämiseen jatkossa ammatillisten opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemisessa:

Osallistujat etenivät hienosti henkilökohtaisesti määritetyissä tavoitteissaan.  Ryhmätasolla tarkasteltuna nuoret pääosin saavuttivat itselleen asettamansa tavoitteen osan jopa ylittäessä sen. Noin kolmannes jäi alle oman tavoitetasonsa, mutta heistäkin suurin osa eteni tavoitteessaan jossain määrin.   Tavoitteet liittyivät monipuolisesti hyvinvoinnin eri osa-alueisiin kuten liikkuumisen lisäämiseen, ruokavalion parantamiseen, unen laadun parantamiseen, sosiaalisten suhteiden laatuun ja omaan asennoitumiseen asioihin. Valmennukseen osallistumisesta koettiin keskimäärin olleen paljon hyötyä samoin kuin hyvinvointirannekkeen käyttämisestä. Hyvinvointisovellusten käyttö koettiin jonkin verran hyödylliseksi. Valmennuksen aikana seurattiiin osallistujien arjen toiminnoista suoriutumista, toimintojen tärkeäksi kokemista ja psykologista joustavuutta, jotka kaikki paranivat merkitsevästi valmennuksen aikana. Henkilökohtaisen tavoitteen tasoa ja kokemusta valmennuksen kokonaisuudesta tarkasteltiin 6 kuukautta valmennuksen päättymisen jälkeen ja hyödyt näyttävät olleen monilta osin pysyviä.

Ratkaisun kuvaus

Hanke jakautui 3 vaiheeseen: 1. vaiheessa rakennettiin alustava valmennusmalli olemassa olevaan tietoon ja kohderyhmän tarpeisiin perustuen. 1. vaiheessa järjestettiin myös mini-intervention hyvinvoinnin tukemiseen ammatillisten oppilaitosten toimijoille ja valmennusta hankkeen keskeisten aihealueiden ja taustateorian hyväksymis- ja omistautumisterapian käyttöön ottamisen tueksi. 2. vaiheessa toteutettiin 12 valmennusryhmää vaiheittain. Valmennusten välillä valmennusmallia, valmennusmuotoja ja materiaaleja kehitettiin kaikkien toimijoiden yhteistyössä. Hankkeen 3. vaiheessa on tarkasteltu tuloksia, levitetty niitä ja muokattu valmennusmalli julkaistavaan muotoon.

Hyvät käytännöt

Hankkeen tuotoksena on julkaistu Hyvinvoinnin digivalmentaja sivusto www.jamk.fi/digivalkku, jonka avulla hyvinvointivalmennuksen malli on mahdollista ottaa käyttöön ammatillisissa oppilaitoksissa. Hyvinvointivalmennuksen malliin kuuluu 3 vaihetta: Orientaatiovaiheessa selvitetään valmennettavan tarpeet valmennukselle, kartoitetaan hänen elämäntilanteensa ja laaditaan henkilökohtaiset tavoitteet valmennukselle. Hyvinvointitreenien osuudessa valmennusta toteutaan 2-3 kuukauden ajan halutussa muodossa (kontakti-, verkko- tai yhdistelmävalmennus). Ylläpitovaiheessa valmennettava laatii tuetusti itselleen hyvinvointisuunnitelman jatkoa varten ja halutessa voidaan tukea tulosten säilymistä ja osallistujan etenemistä erillisillä seurantakontakteilla.

Hyvän käytännön siirtotapa

Hankkeen aikana kehitettyjen hyvien käytäntöjen siirtymistä osaksi toteuttajana toimineiden ammatillisten oppilaitosten toimintaa on tuettu aktiivisella hanketyöryhmätyöskentelyllä, tarjoamalla vielä hankkeen lopussa käyttöön ottamista tukevia valmennustyöpajoja ja järjestämällä jokaisessa oppilaitoksessa/ toimipisteessä juurruttamistyöpajat keskeisille toimijoille ja yhteistyökumppaneille.

Jokaisessa toimipisteessä on selkeät suunnitelmat hyvinvointivalmennuksen jatkamiseen osana opiskelijoiden ohjaustapoja ja opetusta.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Jo suunnitteluvaiheessa oli tärkeää löytää yhteiset kehittämiskohteet ja yhteinen tavoite toiminnalle. Oli tärkeää, että kaikki toteuttajatahot olivat mukana suunnittelussa ja sitoutuivat toimintaan.

Hankkeen aikana:

Hankkeen toimintatapoja on kehitetty läpi hankkeen tiiviissä yhteistyössä. Hanketyöryhmä on kokoontunut vähintään kuukausittain etäyhteyksien avulla. Konkreettinen yhdessä työskentely ja toisten toimintaympäristöihin tutustuminen on myös ollut tärkeää ja hanketoimijat ovat kokoontuneet vuorotellen eri toimipisteissä vähintään kerran lukukaudessa. Hanketoimijoiden tarpeita on kuunneltu läpi hankkeen ja asiantuntijaohjausta sekä valmennusta on järjestetty sekä hankkeen alussa että lopussa, jotta varmistetaan riittävä osaaminen ja tuki valmennusten toteuttamista ja toimintojen juurruttamista varten.

Osin aikataulujen hallinta ja riittävän ajan järjestäminen hankkeen toimintoja varten on ollut haasteellista osatoteuttajille. Jatkossa on tärkeää jo suunnitteluvaiheessa varata riittävästi aikaa eri toimenpiteisiin ja pohtia eri roolien merkitystä toimintojen toteuttamisen varmistamiselle.

Hankkeen jälkeen:

Hankkeen tuotoksena syntynyt Hyvinvoinnin digivalmentaja -sivusto on julkaistu ja se on avoimesti käytettävissä. Tulokset ovat hyviä ja kaikkein toimijoiden kannattaa panostaa tulosten levittämiseen. Oleellista on myös, että osatoteuttajana toimineet ammatilliset oppilaitokset seuraavat toimintojen toteuttamista, jotta kehitetyt toimintamallit saadaan pysyviksi toimintamalleiksi.

Toimintatavat

Hankkeen aikana toteutetut hyvinvointivalmennukset ovat tuoneet uudenlaisia toimintapoja ammatillisiin oppilaitoksiin ja lisänneet opiskelijat elämäntilanteen henkilökohtaista huomioimista sekä mahdollisuuksia aiempaa monipuolisempaan yksilölliseen tukemiseen.

Monialainen ja moniammatillinen työryhmätyöskentely on mahdollistaminen erilaisten näkökulmien huomiomisen kehitysprosessissa.

Hanketoimijat ovat kokeneet hanketyöskentelyn kokonaisuudessaan antoisaksi, omaa osaamista ja organisaation toimintatapoja kehittäväksi.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikkö on vastannut läpi hankkeen toimintojen organisoinnista, aktiivisesta tiedottamisesta, hanketyöryhmän säännöllisistä kokoontumisista ja osatoteuttajien tukemisesta. Laajassa hankkessa on ollut tärkeää, että projektipäällikkö on toiminut hankkeessa riittävän suurella työpanoksella vastaten kokonaisuudesta. Hankkeessa on toiminut eri alojen asiantuntijoita: ennaltaehkäisevä hoitotyö, fysioterapia, toimintaterapia, nuorisotyö, kehittämistyö, ammatillinen opetus, erityisopetus, liikunta, digitaaliset ratkaisut. Monialainen ja -ammatillinen työryhmä on mahdollistanut laaja-alaisen näkökulman toiminnan kehittämisessä.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hankkeen päätoteuttajana toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulu, joka vastasi hankkeen hallinnoinnista, viestinnästä, toiminnan koordinoinista ja oli päävastuullinen valmennusmallin kehittämisessä.
Hankkeen osatoteuttajia olivat Humanistinen ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen Liikunta ry, Jyväskylän kotitalousoppilaitos ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto. Kaikki toimijat kehittivät valmennusmallia yhteistyössä. Humanistisella ammattikorkeakoululla oli päävastuu vertaisohjaajuuden kehittämisestä osana valmennusmallia. Keski-Suomen Liikunta ry vastasi fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan osuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta. Jyväskylän palvelualan opiston ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston päävastuu oli opiskelijoiden rekrytoinnissa ja motivoinnissa.

Kumppanit

Etsivä nuorisotyö ja opiskelijaterveydenhuollon toimijat ovat olleet aktiivisesti mukana hankkeen suunnittelussa. Heidän kanssaan tehtiin yhteistyötä hankkeen aikana tarpeen mukaan opiskelijaohjautuvuuteen ja mallin kehittämiseen liittyen sekä toimintojen juurruttamiseen liittyen.

2. vaiheen valmennuksissa oppilaitosten yhteistyökumppaneita otettiin mukaan valmennuksen toteutukseen toiminnan juurruttamisen varmistamiseksi.

Rahoittaja

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ohjausryhma

Tarja Kettunen, professori, Jyväskylän yliopisto & Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, ohjausryhmän puheenjohtaja
Satu Aksovaara, lehtori, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Anu Kangasniemi, liikunta-, urheilu- ja terveyspsykologian asiantuntija, Liikunta- ja hyvinvointiakatemia
Pekka Kaunismaa, yliopettaja, Humaistinen ammattikorkeakoulu
Sirpa Keränen, koulutusjohtaja, Jyväskylän Talouskouluyhdistys ry
Petri Lehtoranta, aluejohtaja, Keski-Suomen Liikunta ry
Kirsi Tuovinen, kehittämisasiantuntija, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto