Elevaattori -portaat työelämään

Toimintalinja 3 (ESR) | 01.08.2015 – 31.01.2018 | Keski-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

projektikoordinaattori  Riitta Luukko

o5o 5944 811

riitta.luukko(at)saarijarvi.fi

työryhmien ohjaaja Mia Nissinen

työvalmentaja  Helge Koskela

044 4598 308

helge.koskela(at)saarijarvi.fi

hankkeen vastuuhenkilö

Kalle Laitinen

o44 4598 309

kalle.laitinen(at)saarijarvi.fi

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto / Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
EURA-tunnus: S20353
Toteuttajaorganisaatio: Saarijärven kaupunki, Ympäristöosasto
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.08.2015
Lopetuspäivä: 31.01.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Elevaattori on työllistämishanke, joka liittyy kiinteästi kierrätysyhteiskunnan kasvamiseen ja ympäristökasvatuksen syventämiseen. Tavoitteena on vähentää kaatopaikalle tai polttoon menevän jätteen määrää kokeilemalla ja kehittämällä tuotteita materiaaleista, jotka ennen olisivat päätyneet suoraan jätteeksi.

Hanke tarjoaa osallistujille erilaisin työvalmennuksen keinoin mielekästä ja merkityksellistä tekemistä ja työtä. Tehtävien läpivientiä tuetaan työvalmennuksella, koulutuksella ja ostopalveluina hankittavalla konsultoinnilla.

Tavoitteena on kasvattaa osallistujien osaamista ja vahvuuksia sekä itsensä johtamista ja hyvinvointia. Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen osallistumisen lisääminen on myös tavoitteena. Edellä mainitut asiat auttavat avoimille työmarkkinoille työllistymisessä.

Hankkeen tukikohta on Saarijärven kaupungin ympäristöosaston pyörittämä Kierrätyskeskus. Siellä järjestettävillä tapahtumilla ja muulla kaikille kansalaisille suunnatulla toiminnalla on mahdollista levittää tietoa hankkeesta, sen toiminnasta sekä kiertotaloustuotteiden prototyypeistä ja työmenetelmistä.

Avainsanat:

Tulokset

Hankkeeseemme osallistui 79 henkilöä. Lisäksi yleisötilaisuuksiin osallistui satoja henkilöitä / tilaisuus.

Hankkeeseen osallistuneet:

  • työnhakutaidot lisääntyivät
  • tietoisuus hyvinvointiasioista ja niiden merkityksestä lisääntyi ja siirtyi myös käytäntöön
  • erilaiset työtaidot lisääntyivät ja monipuolistuivat
  • saivat tietoa kiertotaloudesta, kierrätysmateriaalien ammattimaisista hyödyntämismahdollisuuksista

Suuri yleisö:

  • Saarijärven Kierrätyskeskus on nyt aikaisempaa tutumpi paikka
  • keskuksen tarjontaa osataan hyödyntää monipuolisemmin
  • yleisön motivaatio omaan uusiotuotteiden ja kiertotalouden käytännön sovelluksiin kasvoi

Saarijärven kaupunki

  • työllistämistoiminta sai uusia toteuttamismuotoja
  • myös muut työllisyystoimijat aktivoituivat

Ratkaisun kuvaus

Hankkeeseen osallistuneet:

  • henkilökohtainen, mittatilaustyönä toteutettu osallistumismuotojen yhdistelmä
  • jatkuva palaute ja sen vaatimat muutokset toteutuksessa

Suuri yleisö:

  • kiertotalouden ja kestävän kehityksen merkityksen esille tuominen
  • ympäristöasioiden huomioiminen mahdollisuuksineen myös työllisyyden hoidossa

Saarijärven kaupunki

  • työllisyysorganisaation muutokset
  • ympäristönäkökulman vahvempi liittäminen toimintaan

Hyvät käytännöt

Hankkeeseen osallistuneet:

  • työllisyystoimijaverkoston tehokas hyödyntäminen ja säännöllinen yhteydenpito
  • henkilökohtainen, kasvokkain tapahtuva yhteydenpito osallistujien kanssa
  • rohkeus nostaa esille ja ratkaistavaksi myös vaikeita ongelmia

Suuri yleisö:

  • hankkeen monikanavainen viestintä
  • aina avoinna olevat ovet ja mahdollisuus ajatusten vaihtoon
  • yleisötilaisuudet
  • konkreettiset käytännön esimerkit = suunnitellut ja valmistetut tuotteet

Saarijärven kaupunki

  • jatkuva yhteydenpito työllisyysosaston kanssa
  • ympäristöosastolle kertyneen kokemuksen ja tiedon siirto työllisyysosastolle

Toteutukseen osallistuneet muut tahot:

  • saivat käytännön kokemusta uusista toteutuksista
  • voivat tehdä nyt tarvittavia muutoksia ja soveltaa käytäntöön
  • esim. hyvinvointi- ja vuorovaikutuskurssien toteutus
  • suurin esille tullut asia oli henkilökohtaistamisen tarve

 

Hyvän käytännön siirtotapa

Hankkeessa on ollut mukana laaja osallistujien, yhteistyökumppaneiden, toteuttajatahojen ja suuren yleisön verkosto.

Hankkeen toiminta on ollut hyvin käytännönläheistä.

Tieto on kulkenut moneen suuntaan jokapäiväisessä toiminnassa.

Myös hyvät käytännöt ovat levinneet jokapäiväisen kanssakäymisen ja toiminnan mukana.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Hanketta suunnitteli monialainen työryhmä. Kuvio oli ehdottaman tarpeellinen ja tehokas.

Jo alkuvaiheessa hanke olisi pitänyt saada kaikkien kaupungin eri osastojen yhteiseksi toiminnaksi.

Käytännön toimintaan osallistuminen motivoi tehokkaasti.

Reilu hanketiedon siirto helpotti suunnittelua.

Hankkeen aikana:

Hankkeen aikana hyvin onnistui työllisyystoimijoiden verkoston yhteistyö. Hyvin onnistui myös osallistujien sitouttaminen hankkeen toimintaan.

Ihmisten arvot ovat hyvin erilaisia ja vaikeasti muokkautuvia. Se näkyi hankkeessa siten, että hankkeen arvoja oli ajoittain työlästä yhdistää jokapäiväiseen toimintaan.

Aktiivinen viestintä perusteluineen auttaa ja käytännön toteutuneet esimerkit vakuuttavat.

Käytännön toteutuneet ja toimivat  ratkaisut ovat vahvempia kuin puheet.

Hankkeen jälkeen:

Aktiivisuus on monipuolistunut ja lisääntynyt.

Kaupungin työllisyystoiminta on organisoitu uudelleen. Nyt aikaisempi ympäristöosaston vahva toteutusvastuu on siirtynyt sekin työllisyysosastolle. Työllisyysosastolle on palkattu lisää työvalmentajia, mikä on merkki työllisyyden saamasta huomiosta. Kierrätyskeskus toimii nyt työllistämistoimien keskuspaikkana. Keskuksen rooli kiertotalouden edistäjänä on vahvistunut. Uusi työosuuskunta on aloittanut toimintansa. Jokainen koulutukseen lähtijä, työn perästä muuttamaan rohkeneva tai hyvinvointiansa tarkkaileva yksilö on voitto.

Työllisyystoiminnan suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta sekä henkilökohtaistamista toteutetaan käytännössä aikaisempaa enemmän. Hankkeessa kertynyttä tietoa ja kokemusta voisi soveltaa käytäntöön vielä huomattavasti nykyistäkin enemmän.

Olemme oppineet yhteistyön voimaa ja vaativuutta.

 

 

Toimintatavat

Mahdollisimman mutkaton ja henkilökohtainen toiminta

  • päärooli kuului aina hankkeeseen osallistujalle
  • luotimme ja uskoimme ensisijaisesti henkilökohtaiseen, kasvotusten tapahtuneeseen kohtaamiseen ja keskusteluun
  • asiat selvisivät nopeasti
  • väärinkäsitykset ja epäselvyydet saatiin ehkäistyä tai oikaistua välittömästi
  • aktiivinen sosiaalinen toiminta oli hyvää harjoitusta myös työelämää varten

Ympäristönäkökulma

  • mukana toiminnassa aina ja kaikkialla
  • ympäristöasioita ei unohdettu eikä syrjäytetty missään tilanteessa
  • tieto myös ympäristönäkökulmasta levisi tehokkaasti yleisötilaisuuksissa

Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi

  • sitä tavoiteltiin ja pahoinvointia vähennettiin
  • käytännön teot havainnollistivat merkityksen
  • positiivisuuden kautta, ei syytellen eikä osoitellen

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektitiimin muodostivat käytännön jokapäiväisessä työssä hankevastaava, hankekoordinaattori, työryhmien ohjaaja, työvalmentaja ja hänen sijaisensa. Ohjausryhmän jäsenet osallistuivat toimintaan kokouksien lisäksi ajoittain myös niiden ulkopuolella. Koko hanke oli projektitiimin ja muiden erilaisten työryhmien yhteistyötä ja ryhmien koordinointia.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Saarijärven kaupunki toimi hankkeen alkuvoimana, suunnittelijana ja lopulta myös toteuttavana tahona. Ympäristöosasto yhdessä työllisyysosaston kanssa ja luottamushenkilöiden myötävaikutuksella sai hankkeen liikkeelle ja toteutukseen saakka. Organisaatio oli laaja ja moniportainen. Asetelma oli vaativa, mutta samalla myös vankka.

Kumppanit

Kumppanit auttoivat meitä näkymään ja kuulumaan. Ne myös vahvistivat sanomaamme omilla vakuuttavilla esimerkeillään.

Tärkein ja jokapäiväinen kumppani oli Saarijärven ja lähialueen paikallinen työllisyystoimijoiden verkosto. Sen avulla saatiin esille hankkeeseen tulossa olevat kandidaatit, jotka hankehenkilöstö sitten haastatteli ja rekrytoi. Kannonkosken OIVA on sosiaalinen yritys, jonka kanssa meillä oli yhteisiä työnhakija-asiakkaita. Työ- ja koulutusasioita järjestelimme myös Kehräkumppaneiden, Visio-säätiön, Keski-Suomen TE-toimiston, POKEn ja JAMKin kanssa.

Jätehuoltoyhtiö Sammakkokangas oli se taho, jolta saimme käytännön apua kurssien ja opintoretkien muodossa opetellessamme mm. jätteiden lajittelua ja sen merkitystä. Samaa apua antoi myös Sovatek säätiö. Markku Leppäsen sahalta löytyi arvokkaasti luonnonmenetelmin patinoitunutta koivulankkua rakennusryhmien työkohteisiin. Samoihin kohteisiin investointirahoitus järjestyi Leader Viisarin kautta. Tiedottamisessa tärkeä rooli oli maakuntalehti Keskisuomalaisella ja paikallislehdillä Sampo ja Saarijärveläinen. Liha Trio, Palsanpuron Paja, Saija Lehtonen Design, Eeva-Marja Nieminen-Luotola ja LVI-Huolto Pasi Tuominen ovat yrityksiä, jotka toteuttavat yritystoimintaansa Elevaattorin kanssa yhteneväisen ideologian pohjalta: lähiruokaa, perinteisiä työtapoja ja -materiaaleja, luonnonmateriaalien ja kierrätysmateriaalien hyödyntämistä taiteessa ja artesaanitöissä. Nämä yritykset osallistuivat yleisötapahtumiimme.

Teatteri Lumperon kesäteatterissa saimme suunnitella lavastusta kierrätysmateriaaleista. Metsähallituksen luontopalvelut, Suomen Metsäkeskus, Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Suomen Latu olivat yleisötapahtumissamme mukana kertomassa luonnon tarjoamista mahdollisuuksista lisätä hyvinvointiamme. Samoissa tapahtumissa Marttaliitto ja Maaseudun Sivistysliitto esittelivät paikallisen vapaaehtoistyön merkitystä ihmisille ja ympäristölle.

Rahoittaja

Keski-Suomen ELY-keskus oli hyvä rahoittaja. Sieltä saimme aina tarvittaessa huolellisesti perusteltuja neuvoja ja tietoja sekä niiden soveltamisohjeita mittatilaustyönä. Elevaattorilla oli myös ELYn pyörittämiä rinnakkaishankkeita. Ne rytmittivät ja raamittivat myös koko Elevaattorin toimintaa. Ilman ELYä Elevaattori olisi mitä todennäköisimmin jäänyt toteutumatta.

Ohjausryhma

Ohjausryhmä toi hankkeeseen laajaa ja monipuolista asiantuntemustaan. Ryhmä puolestaan vei tietoa omiin sidosryhmiinsä. Erikoisesti hanketoiminnan käytännön toteutuksesta löytyi paljon uutta tietoa, jota on mahdollista hyödyntää eteenpäin. Ohjausryhmä oli kirkas ja puhuva peili, josta näkyivät hankkeen toiminnan tarkennuksia ja kommentointia vaatineet kohteet. Oli hyödyllistä pysähtyä välillä ja muuttaa toiminta sanoiksi perusteluineen ja tavoitteineen. Ohjausryhmässä mukana ollut SSYP Kehitys Oy on kehitysyhtiö, jonka avulla jatkossa viedään eteenpäin yrittäjien ja kaupungin yhteisiä työllistämistoimia.