HOHTO-henkilökohtaiset ohjauspalvelut työllistymisen ja kouluttautumisen tukena

Toimintalinja 3 (ESR) | 01.08.2017 – 31.12.2019 | Keski-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Heli Mäki, hankepäällikkö, opinto-ohjaaja

Hankepäällikkö Heli Mäki vastaa hallinnosta sekä hankkeen suunnittelusta ja raportoinnista. Hän vastaa kehittämistyöstä hankkeen tavoitteiden mukaisesti yhdessä ohjausryhmän kanssa sekä oppilaitosyhteistyön koordinoimisesta ja yhteistyöstä sodisryhmien kanssa. Hankepäällikkö vastaa myös tiedotussuunnitelman tekemisestä ja toteutuksesta. Hän tekee myös asiakastyötä opinto-ohjaajana. Hankepäällikkö työskentelee hankkeessa kokoaikaisesti.

 

 

Kati Kokko, ura- ja opinto-ohjaaja

Ura- ja opinto-ohjaaja Kati Kokon tehtävänä on ohjausprosessien kehittäminen ja käynnistäminen. Hän kokeilee ja suunnittelee uusia osallistavia toiminta- ja ohjausmenetelmiä nuorten yksilö- ja ryhmävalmennukseen kohti koulutus- ja työelämäpolkuja. Ura- ja opinto-ohjaaja työskentelee hankkeessa kokoaikaisesti.

 

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto, Keski-Suomen ELY-keskus, Laukaan kunta, Äänekosken kaupunki, Konneveden kunta
EURA-tunnus: S21006
Toteuttajaorganisaatio: Laukaan kunta
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.08.2017
Lopetuspäivä: 31.12.2019
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

HOHTO-hankkeen tavoitteena tavoitteena on luoda hankealueen nuorille tiedotus-, neuvonta- ja ohjauspalvelu (TNO), jossa keskeistä on liikkuvuus, verkostomainen toimintatapa ja kaikkien palvelukanavien hyödyntäminen.

Toimintaa suunnataan nuorten yksilö- ja ryhmävalmennuksella kohti koulutus- ja työelämäpolkuja. Hankkeessa valmistaudutaan myös sote-uudistukseen kehittämällä hallintorajat ylittävät paikalliset toimintamallit. Ohjauksen määritelmien mukaisesti resurssiohjaus tähtää ohjaukseen osallistuvan yksilön kannalta olennaisiin ja tärkeisiin, yhdessä jaettuihin tavoitteisiin, jotka ulottuvat opiskelussa selviytymisen lisäksi työelämän ja urapolun laajempiin kysymyksiin.

Ohjauspalvelut laajennetaan myös osaksi Laukaaseen ja Äänekoskelle perustettuja perhekeskuksia, joissa tarvittaessa nuoren koko perhe pääsee ohjauksen piiriin.

www.hohto-hanke.net

Tulokset

1. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantuminen.

– Hankealueen nuorten pääsy ura- ja opinto-ohjauksen piiriin ja sitä kautta työmarkkinoille helpottuu.

– Käsitykset alueellisista koulutus- ja työpaikoista tarkentuvat

– Nuorten itseohjautuvuus ja omatoimisuus lisääntyy

– Nuorten valmiudet itsenäiseen opiskeluotteeseen kohenevat

– Nuorten kyky toimia yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä paranee

– Paikalliset ohjauskäytännöt vastaavat nuorten työttömien tai työttömyysuhan alaisten nuorten tarpeita

– Nuorten pätevöityminen ja täydennyskoulutus on yksilöllistä, joustavaa ja työelämälähtöistä

– Ohjaus, neuvonta ja tiedotus tapahtuvat osittain verkossa

– Yrityksillä on paikallinen rekrytointituki ja keinot kasvattaa rekrytointivalmiuksiaan

– Hankekuntien yhteinen internet-sivusto tukee työllistämistoimien edistämistä ja hyvien käytäntöjen levittämistä

2. Asiakkaan koetun hyvinvoinnin lisääminen.

– Ohjaussuunnitelmilla on tärkeä rooli, joihin on sanoitettu asiakasta arvostavia työmenetelmiä. Asiakkaan oman identiteetin ja stautuksen muuttaminen nykyisestä. Asiakkaan kokonaisvaltainen auttaminen ja arvostava, mutta eteenpäin vievä ote. Riittävä henkilökohtainen ohjausaika luo parhaat edellytykset asiakkaan oman kokonaisprosessin vauhdittamiselle.

Sosiaalinen ulottuvuus: vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien syrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden edistäminen, työllistymisvalmiuksien ja elämänhallinnan parantuminen, omien urapolkujen löytyminen.

Taloudellinen ulottuvuus: paikallisten työmarkkinoiden tasaisempi jakautuminen eri ikäisten välillä, nuorten pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen, pysyvämmän työmarkkinoille integroitumisen edistyminen, heterogeenisen ikärakenteen rakentuminen työpaikoilla.

3.Pienten kuntien palvelujärjestelmän tehostaminen: palvelujen saatavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden parantuminen.

 

 

Ratkaisun kuvaus

Laajennetaan ura- ja opinto-ohjauksen näkökulmaa yksilöstä yhteisöön ja lähitulevaisuudesta koko elinikää koskevaksi, kuntien työllisyyspalveluihin kuuluvaksi lisäresurssiksi.

Selvitetään minkälainen on työllisyyspalveluihin sisältyvä uraohjauksen perusprosessi. Laaditaan malli siihen, minkälaiset ohjaukselliset toimet toimivat resurssina eli vain joillekin nuorille suunnattuina.

Ohjauksen määritelmien mukaisesti resurssiohjaus tähtää ohjaukseen osallistuvan yksilön kannalta olennaisiin ja tärkeisiin, yhdessä jaettuihin tavoitteisiin, jotka ulottuvat opiskelussa selviytymisen lisäksi työelämän ja urapolun laajempiin kysymyksiin.

Yhteisten ohjauksen tavoitteiden ja tapojen löytyminen hankekuntien alueella. Ohjaussuunnitelman pilotointi työllisyyspalveluihin.

Laajennetaan paikalliset ura- ja ohjauspalvelut osaksi perustettavia perhekeskuksia, jossa nuoren ohella koko perhe pääsee tarvittaessa ohjauksen piiriin.

Työttömyyden periytymisen katkaiseminen sukupolvelta toiselle. Vanhempien ja nuorien rohkaiseminen koulutukseen.

Ennaltaehkäistään työelämätaitojen puutteesta johtuvia ongelmia.

Lievennetään työurien sukupuolenmukaisen eriytymistä asenteisiin vaikuttamalla.

 

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

1. Ura- ja opinto-ohjauskeskustelut yleensä oppilaitosten sisäistä toimintaa, joka ei tavoita koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria.

2. TE- toimistoissa Työlinjan uraohjauksen asiakasmäärät ovat runsaasti suuremmat kuin mihin tarjonta yltää. Liian niukoilla ohjausresursseilla vaarana on, että ohjausta saavat vain ne, jotka sitä sinnikkäimmin jaksavat hakea.7

3. Opinto-ohjauksessa tulevaisuus usein ymmärretään vain lähitulevaisuutena, jolloin ohjaus keskittyy vain ohjattavan omaan tulevaisuuteen, josta ei ole saatavilla faktatietoa.8 Työllisyyskehitystä eikä laajempaa elämänkenttää huomioida tarpeeksi osana koulutusvalintoja, joten koulutuksen jälkeen ei välttämättä työllistytä. Nuoren koulutus- ja uravalinnat saattavat siten olla väärin perustein valittuja, väärinajoitettuja ja johtavat usein koulutuksen keskeytymiseen.

4. Muutokset yhteiskunnassa ja työelämässä, kuten uran pilkkoutuminen eri osiin, luovat lisääntynyttä ohjauksen tarvetta etenkin elämän siirtymävaiheissa. Uran ja elämän suunnittelusta on tullut jatkuva päättymätön prosessi eivätkä siirtymät välttämättä liity tiettyyn ikäkauteen tai elämänvaiheeseen.9 Ohjauksellista tukea pitäisi olla riittävästi ja oikea-aikaisesti saatavilla, jotta nuori aikuinen tarvittaessa voi uudelleen arvioida aiemmin tekemiään ratkaisuja ja muuttaa niitä.

5. Nuori tekee koulutus- ja ammatinvalintaa sosiaalisessa ympäristössä ja verkostoissa. Näihin verkostoihin kuuluvat esimerkiksi vanhemmat, ystävät, opettajat ja sukulaiset. Markku Vanttajan tekemän tutkimuksen (2002) mukaan ne ihmiset, jotka elävät tietyssä kulttuurissa vuorovaikutuksellisessa lähiympäristössä, muokkaavat yksilön käsitystä itsestään, mahdollisuuksistaan ja itselleen sopivista uravaihtoehdoista. Toisinaan nuoren lähiympäristö ja elämänkokemukset eivät anna riittävää tukea omien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja uravalintojen tekemiseen.

Toimintatavat

Ura- ja opinto-ohjauksen resurssiin kohdistuvia palveluita ovat:

– Opintoneuvonta, opiskelun tuki opiskelun aikana

– Urasuunnittelupalvelut, työnhaun tuki

– Henkilökohtaiset ura- ja työnhakusuunnitelmat

– Työnhaun asiakirjat (neuvontapalvelu)

– Työharjoittelupaikkojen etsimisessä tukeminen

– Ohjaus- ja neuvontapalvelut tutkintojen täydentämiseksi

– Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat

– Rekrytointi- ja neuvontapalvelut yrityksille, yksilöllisiin pätevöitymisen haasteisiin vastaaminen

– Tietopalvelujen käytön ohjaus

– Sähköisen -palvelun kehittäminen

– Verkostoituminen ja yhteistyö muiden ohjauskeskusten kanssa

Eri tahojen merkitys

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Laukaan työllisyysyksikkö

Ohjausryhma

Elina Lämsä, perhekeskuskoordinaattori, Äänekoski
Osmo Mäkäräinen, työllisyysasioiden hoitaja, Konnevesi
Maija Peura, Etsivä nuorisotyöntekijä, Konnevesi
Erkki Sivander, työpajaesimies, Laukaa
Auli Savolainen, työllisyysasiamies, Äänekoski
Seppo Virta, työllisyyspäällikkö, Laukaa
Sari Åkerlund, elinvoimajohtaja, Äänekoski

Asiantuntijajäsenet:

Antti Hänninen, rahoitusasiantuntija, Keski-Suomen ELY
Kati Kokko, ura- ja opinto-ohjaaja, HOHTO-hanke
Heli Mäki, hankepäällikkö, HOHTO-hanke