Hyvinvointikioski työ- ja toimintakyvyn vahvistajana

Hankkeessa kehitetään hyvinvointikioskitoimintaa- ja palveluita.

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.09.2016 – 31.12.2018 | Keski-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Hanke toteutetaan yhteishankkeena, jossa päätoteuttajana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Jyväskylän kaupunki sekä Jyvässeudun työllistämisyhdistys-JST ry

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

projektipäällikkö Essi Heimovaara-Kotonen

040 567 1054

etunimi.sukunimi@jamk.fi

projektiasiantuntija Outi Teittinen

040 167  7627

etunimi.sukunimi@jamk.fi

Jyväskylän kaupunki:

sairaanhoitaja Kaisa Soikkeli

Jyvässeudun työllistämisyhdistys:

projektityöntekijä Satu Kortelainen

 

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
EURA-tunnus: S20779
Toteuttajaorganisaatio: Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.09.2016
Lopetuspäivä: 31.12.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat parhaillaan suuressa murroksessa. Perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden ja kolmannen sektorin toimijoiden välisten raja-aitojen madaltamiseksi tarvitaan uusia innovatiivisia palvelumuotoja, jotka säästävät merkittävästi yhteiskunnan varoja ja edistävät ihmisten hyvinvointia.

Hankkeen päätavoitteena on hyvinvointikioskitoiminnan- ja palveluiden kehittäminen. Näiden palveluiden avulla on tarkoitus edistää pitkään työttömänä olleiden henkilöiden sosiaalista osallisuutta, parantaa heidän työ- ja toimintakykyään sekä työelämävalmiuksiaan. Hankkeen tavoitteena on lisätä työttömien terveyttä, hyvinvointia ja vähentää terveys- ja hyvinvointieroja. Hankkeessa keskitytään kehittämään ja toteuttamaan hyvinvointia edistäviä matalan kynnyksen hyvinvointikioskipalveluja erityisesti pitkäaikaistyöttömille, joilla on korkea riski mm. syrjäytymiseen, yksinäisyyteen ja alakuloon sekä tarvetta elämäntapamuutoksille.

Matalan kynnyksen palvelu pyrkii tavoittamaan ne, joiden hakeutuminen palvelujen piiriin jäisi todennäköisesti toteutumatta, mutta, jotka erityisesti voisivat hyötyä kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä tukevista toimenpiteistä. Hyvinvointikioski-palvelumalli luodaan tiiviissä yhteistyössä kohderyhmän edustajien, kolmannen sektorin toimijoiden sekä hankkeessa mukana olevien tahojen yhteistyönä.

Hankkeen tavoitteena on hyvinvointikioskin toimintakonseptin kehittäminen, käyttöönotto ja toiminnan vakiinnuttaminen. Hankkeessa luodaan palvelukonsepti, joka huomioi kokonaisvaltaisesti työttömän asiakkaan hyvinvoinnin, tunnistaa asiakkaan mahdolliset terveydelliset ja psykososiaaliset ongelmat ja riskiryhmään kuulumisen kuten syrjäytymisvaaran sekä ohjaa heidät palvelujen piiriin tai kolmannen sektorin toimintaan. Hyvinvointikioskin palvelupolut muodostuvat yksilölähtöisistä palveluista, ryhmämuotoisista toiminnoista sekä näitä yhdistävistä palveluista. Lisäksi hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan digitaalisia palveluja kuten etävalmennus- ja mini-interventio-ohjelmat. Toimenpiteiden avulla parannetaan työttömien työelämävalmiuksia ja ennaltaehkäistään syrjäytymistä sekä tuetaan heitä työllistymään tulevaisuudessa avoimille työmarkkinoille. Varhaisen puuttumisen malli säästää myös kustannuksia, kun asiakkaat ohjautuvat oikeisiin palveluihin ja omat voimavarat vahvistuvat.

Palveluiden painottaminen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen luo hyvinvointikioskille uudenlaisen roolin palvelujärjestelmässä. Hyvinvointikioskin on tarkoitus herättää asiakkaiden ajatuksia oman terveyden hoitamiseen, hyvinvoinnin edistämiseen ja asioiden puheeksi ottamiseen. Tässä apuna toimivat erilaiset riskitestit, jotka auttavat varhaista tunnistamista, motivointia muutokseen, ohjausta palveluiden piiriin, jatkohoitoon tai kolmannen sektorin palveluihin. Ennaltaehkäisevässä mielessä työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden tavoittaminen on hyvinvointikioskin toiminnan vaikuttavuuden kannalta merkittävää.

Perinteisesti terveydenhuollon palveluissa vaaditaan ajanvaraus ja yhteydenotto erikseen määriteltynä soittoaikana. Hyvinvointikioski tarjoaa matalan kynnyksen terveys- ja sosiaalipalveluita ilman ajanvarausta, palvelutarpeen arviointia tai kiireellisyyden määrittelyä. Hyvinvointikioskissa tehdään käynnin aikana palvelun/hoidon tarpeen arviointia, mutta tarvetta ei arvioida ennen vastaanotolle pääsyä. Palvelu toteutuu asiakkaan omilla ehdoilla ja käyttö on helppoa ja saavutettavaa.

Avainsanat:

Tulokset

Hankkeessa on kehittämistavoitteen mukaisesti suunniteltu ja pilotoitu työttömille henkilöille suunnattu hyvinvointikioskitoiminnan palvelukonsepti joka sisältää seuraavat tuotokset:

– asiakaslähtöinen voimavarasuuntautunut palveluohjausmalli työttömien yksilölliseen hyvinvoinnin edistämiseen
– pilotoidut kolmannen sektorin palvelut osana hyvinvointikioskia
– pilotoidut hyvinvointikioskitoimintaan sopivat matalan kynnyksen sosiaali- ja hyvinvointipalvelut
– pilotoidut työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät, mini-interventiot ja ohjauspalvelut

Toimintamalli havainnollistettu seuraavassa kuviossa:

– Lisäksi hankkeen aikana on toteutettu koulutus asiakkaiden itseohjautuvuuden ja omaehtoisen hyvinvoinnin tukemiseen sote-henkilöstölle ja kolmannen sektorin toimijoille

Hankkeen aikana toteutettuja palvelukokeiluita sekä  malleja ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen pohjautuvan terveyttä edistävän toiminnan järjestämiseksi kunnissa on kuvattu hankkeen loppujulkaisussa: Essi Heimovaara-Kotonen & Outi Teittinen (toim.) Hyvinvointikioski työ- ja toimintakyvyn vahvistajana – Kokemuksia matalan kynnyksen terveyttä ja hyvinvointia edistävästä toiminnasta

Julkaisun pysyvä osoite:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-511-1

Ratkaisun kuvaus

Hyvinvointikioskin tarjoamat palvelut ovat kehittyneet kahden toimintavuo­den aikana jatkuvasti palveluista saadun asiakaspalautteen, kävijätilastojen ja yhteistyökumppaneiden toiveiden perusteella. Toimintaa on kehitetty kohde­ryhmän tarpeet ja toiveet huomioiden. Hyvinvointikioskin palvelut laajentuivat kattamaan kuntotestit, hyvinvointisovellukset- ja pelit Pelaten takaisin töihin -työpaketin myötä.

Hyvinvointikioskin toiminta käynnistyi vuoden 2017 alussa ja tuolloin toi­minta koostui kiertävästä toimintamallista ja yhteistyötä tehtiin kahden asuin­alueen asukasyhdistysten kanssa. Hyvinvointikioskin päivystyspiste toimi kolmena päivänä viikossa kolmessa eri toimipisteessä: Huhtasuon kylätoi­mistossa, Keltinmäen asukasyhdistyksen ylläpitämällä Keltinmäen Keitaalla sekä Jyvässeudun työllistämisyhdistyksen tiloissa lähellä Jyväskylän keskus­taa. Keväällä 2017 Keltinmäen Keitaalta siirryttiin Keltinmäen sivukirjastoon. Asiakkaat eivät löytäneet kioskin toimintaa Huhtasuolla ja Keltinmäessä, joten hyvinvointikioskin päivystyspisteen toiminta keskitettiin syksystä 2017 lähtien Jyvässeudun työllistämisyhdistyksen tiloihin kahtena päivänä viikossa. Kolmas toimintapäivä varattiin kioskin kiertävälle toiminnalle ja toiminnan kehittämi­seen yhteistyötahojen kanssa.

Hyvinvointikioski on säännöllisesti jalkautunut mm. Jyväskylän kaupungin yl­läpitämään Ohjaamo-toimintaan, Kuokkalan alueseurakunnan kahvila Kiteeseen sekä Katulähetys ry:n, Sovatek-säätiön toimipisteisiin. Yhteistyötä on tehty myös Nuorten Ystävät ry:n, Puustellin työkylän ja Honkalampi-säätiön kanssa. Yksi kioskin toimintamuoto onkin eri organisaatioiden toteuttamaan kuntouttavaan työtoimintaan jalkautuminen, usein terveysmittaukset ja luento -konseptilla tai terveyteen ja hyvinvointiin liittyvällä teemaluennolla. Pop up-kioskit on pysty­tetty Tikkakoskelle ja Korpilahdelle Jyväskylän kaupungin tiloihin, Vaajakosken sivukirjastoon sekä asuinalueiden ja yhteistyökumppaneiden tapahtumiin.

Hyvinvointikioskin ryhmät ovat kuuluneet palvelukokonaisuuteen keväästä 2017 lähtien. Ryhmätoiminnassa hyvinvointi on huomioitu kokonaisvaltaisesti ja järjestetty ryhmiä sekä keholle että mielelle. Hyvinvointikioskin teemapäivät käynnistyivät keväällä 2018. Teemapäivät tekivät kioskin päivystyspisteen toimintaa näkyväksi ja laajensivat kioskin yhteistyöverkostoa kattamaan po­tilasjärjestöjä ja kaupungin palvelualueita.

Vuoden 2018 alusta kioskin toiminta laajeni kattamaan myös erilaiset di­gitaaliset hyvinvointisovellukset ja -pelit toimintakyvyn edistämisessä. Pela­ten takaisin töihin -osion myötä hyvinvointikioskin palveluvalikoimaan tulivat kuntotestit sekä virtuaalimaailmaa ja kuntotestausta yhdistävä tapahtuma­konsepti, Digiliikuttavan hyvä päivä. Syksy 2018 lisäsi palveluvalikoimaan toimintaterapeutin yksilövastaanoton.

Hyvinvointikioskin tarjoamien palveluiden ytimessä on kioskipäivystys (hyvin­vointikioskin päivystyspiste). Sitä täydentävät kiertävä ja jalkautuva toiminta sekä teemapäivät. Hyvinvointikioski tarjoaa myös ryhmätoimintaa sekä mah­dollisuutta etäohjaukseen erilaisilla digityökaluilla. Terveyttä ja toimintaky­kyä tukevat liikunnalliset tapahtumat sekä erilaisten hyvinvointisovellusten käyttöönoton ohjaus toimintakyvyn tueksi ovat myös osa hyvinvointikioskin palveluvalikoimaa.

Hyvät käytännöt

Hankkeessa hyvin asiakkaita ja erityisesti riskiryhmään kuuluvia asiakkaita tavoittavaksi toimintamuodoksi koettiin Hyvinvointikioksin kiertävä, jalkautuva ja pop-up tyyppinen kioskitoiminta, joka kuvattuna seuraavassa:

HYVINVOINTIKIOSKIN KIERTÄVÄ JA POP-UP- TOIMINTA

PALVELUN TAVOITE:

Jalkautuvan toiminnan tarkoituksena on tavoittaa uusia koh­deryhmiä ja tarjota mahdollisuus terveysmittauksiin, ohjaukseen ja neuvontaan myös niille henkilöille, joita päivystyspiste ei tavoita. Kohderyhmänä henkilöt, joiden on eri syistä vaikea saapua, tai joilla ei ole mahdollisuutta saapua kioskin päivystysvastaanotolle.

PALVELUN SISÄLTÖ:

Kiertävään ja jalkautuvaan toimintaan kuuluvat terveysmittaukset sekä niihin kuuluva ohjaus- ja neuvonta, joka on usein palauteluennon muodossa sekä erilaiset pelipajat ja kuntotestit. Hyvinvointikioskin jalkautuva toiminta on koh­deryhmän tavoittamisen osalta keskeinen toimintamuoto. Kioskitoiminnan jalkautumisen muotoja ovat:

1) Kiertävä ja jalkautuva toiminta yhteistyökumppaneiden toimipisteisiin. Näitä ovat olleet mm. Ohjaamo, Kuokkalan seurakunnan kahvila Kide, Jyväskylän kaupungin Keltinmäen ja Vaajakosken sivukirjastot sekä Huhtasuon kylätoimisto. Kioski on jalkautunut säännöllisesti Katulähetys ry:n ja Sovatek-säätiön toimipisteisiin.

2) Asiantuntijakäynnit eri järjestäjien toteuttamassa kuntouttavassa työtoiminnassa. Nämä pitävät sisällään terveysmittaukset ja palauteluennon sekä erilaiset kuntotestit ja niihin liittyvä palautteenantoluento.

3) Pop up -kioskit muiden toimijoiden tapahtumissa, kursseilla ja hankkeissa. Näitä voivat olla esim. erilaiset tapahtumat asuinalueilla, muiden hankkeiden ja toimijoiden tilaamat teemalliset jalkautumiset, esim. elintarvikenäyttely, luento johonkin teemaan liittyen, terveysmittaukset tai kioskitoiminnan esittely.

Hyvän käytännön siirtotapa

Hankkeesta on laadittu laajennettu loppujulkaisu, jossa kuvataan hankkeen aikana toteutettuja palvelukokeiluita ja asiakaskokemuksia sekä esitetään malleja ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen pohjautuvan terveyttä edistävän toiminnan järjestämiseksi kunnissa. Julkaisussa kuvattuja kokemuksia ja tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisesti kehitettäessä kuntiin ennaltaehkäiseviä, hyvinvointia edistäviä palveluita.

Loppujulkaisu: Essi Heimovaara-Kotonen & Outi Teittinen (toim.) Hyvinvointikioski työ- ja toimintakyvyn vahvistajana – Kokemuksia matalan kynnyksen terveyttä ja hyvinvointia edistävästä toiminnasta

Julkaisun pysyvä osoite:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-511-1

Sarja: Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 256
ISSN-L: 1456-2332
ISBN 978-951-830-510-4 (Painettu)
ISBN 978-951-830-511-1 (PDF)
Julkaisuvuosi: 2018

Laajuus: 105 s.

 

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

– Sosiaali- ja terveyspalvelujen murros, tarve uusille innovatiivisille palvelumuodoille, painopiste ennaltaehkäisevissä palveluissa
– Pitkäaikaistyöttömien heikompi terveys, mutta vähäisempi terveyspalveluiden käyttö suhteessa työssä käyviin saman ikäisiin

Hankkeen aikana:

– Työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden tavoittaminen ja kohderyhmälle tiedottaminen/markkinointi
– SOTE uudistuksen viivästyminen
– Hyvinvointikioski tms matalan kynnyksen ennaltaehkäisevän palvelun toiminnan jatkuvuuden turvaaminen hankkeen jälkeen ja integroituminen osaksi uutta sotea
– Toimintamallin kehittäminen kokeiluiden kautta ja vaikuttavuuden arviointi

Hankkeen jälkeen:

-Mallin levittäminen ja integroiminen osaksi uutta sotea, huomioiden epävarmuus uudesta sotesta

-Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen  

Toimintatavat

Hyvinvointikioskin -palvelumalli luodaan yhteistyössä kohderyhmän edustajien, kolmannen sektorin toimijoiden sekä hankkeessa mukana olevien tahojen kanssa ja erilaisia palvelumuotoja kokeillaan hankkeen kuluessa. Hankkeen aikana hyvinvointikioskin ympärille kootaan eri toimijoista koostuva verkosto ja rakennetaan yhteydet sekä erilaiset yhteistyömuodot työelämän ulkopuolella olevien hyvinvoinnin, työkyvyn ja työllistymisen edistämiseksi.

Hyvinvointikioskin toimintatapana on ns. kiinteä kioskitoiminta ja kiertävä, pop-up tyyppinen toiminta sekä jalkautuminen kohderyhmän toimintoihon mm. kuntouttava työtoiminta, pajatoiminta ym .valmiit ryhmät. Toimintamuotoja ovat erilaiset riskitestit ja kartoitukset, mini-interventiot ja ohjaus, tuki elintapamuutokseen, erilaiset ryhmätoiminnat ja valmennukset (myös sähköiset, esim. Headsted-mielenterveyspalvelut, Jyväskylän ammattikorkeakoulun kehittämä eKoutsi, mCoach), palveluneuvonta, keskustelutuki terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa sekä vertaispalvelut ja coaching-palvelut hyvinvointiin liittyvissä teemoissa. Hyvinvointikioskin palvelupolut muodostuvat yksilölähtöisistä palveluista, ryhmämuotoisista toiminnoista sekä näitä yhdistävistä palveluista.

Palveluiden painottaminen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen luo hyvinvointikioskille uudenlaisen roolin palvelujärjestelmässä. Hyvinvointikioskin on tarkoitus herättää asiakkaiden ajatuksia oman terveyden hoitamiseen, hyvinvoinnin edistämiseen ja asioiden puheeksi ottamiseen

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Hankkeen projektipäällikkö vastaa hankeen hallinnoinnista, koordinoinnista ja kehittämisestä, mutta osallistuu myös kioskitoiminnan toteuttamiseen yhdessä muun projektitiimin kanssa. Projektipäällikön vastuulla on hankkeen tuloksista raportoiminen.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hanke toteutetaan yhteishankkeena, jossa päätoteuttajana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Jyväskylän kaupunki sekä Jyvässeudun työllistämisyhdistys-JST ry.

Jyväskylän ammattikorkeakoululta hankkeen toteutukseen osallistuvat projektipäällikkö Essi Heimovaara-Kotonen, projektiasiantuntija Outi Teittinen, sekä asiantuntijat Sanna Sihvonen, Mari Punna, Niko Kiviaho, Hanna Hauvala, Pekka Natunen, Ulla Teppo, Johanna Juola ja Anu Myllyharju-Puikkonen. Hankkeen projektisihteerinä toimii Elina Suni (sijaisena Pia Pihlainen) ja talousvastaavana Eija Toivola.
Päätoteuttaja vastaa hankkeen hallinnoinnista ja hankkeen etenemistä projektisuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukaisesti. Hallinnoijalla on päävastuu suunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisesta.

Sairaanhoitajan työpanos tulee Jyväskylän kaupungilta. Sairaanhoitaja tarjoaa kioskin toimipisteissä matalan kynnyksen ajanvarauksetonta vastaanottoa, jonka tarkoituksena on herättää asiakkaiden ajatuksia oman terveyden hoitamiseen, hyvinvoinnin edistämiseen ja asioiden puheeksi ottamiseen. Sairaanhoitaja tekee terveysmittauksia ja riskitestejä, antaa ohjausta elintapasairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa sekä auttaa alkuun ja tukee elintapamuutoksessa. Sairaanhoitaja antaa myös palveluohjausta.

Työllistämisyhdistyksen projektityöntekijä toimii kohderyhmän asiantuntijana ja verkostoasiantuntijana. Hän toimii hankkeessa kehittäjänä ja osallistuu hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseen. Työntekijän päätehtävät ovat: työllisyyden asiantuntemus, kohderyhmän kontaktointi, toimintamallin kehittäminen huomioiden asiakasymmärrys ja kokonaisvaltainen työttömien elämänhallinnan tukeminen

Kumppanit

Hankkeen kehittäjäkumppaneina toimivat Keski-Suomen Diabetesyhdistys ry, Keski-Suomen Sydänpiiri ry, Sovatek -säätiö sekä Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter. Hankkeessa tehdään laajasti yhteistyötä myös muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kumppanit osallistuvat hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn sekä kioskitoiminnan mallin kehittämiseen ja palvelukokeiluihin yhteistyössä hankehenkilöstön kanssa.

Rahoittaja

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimii hankkeen valvojana (Antti Hänninen/Eeva Martikainen).

Ohjausryhma

Ohjausryhmän tarkoitus on antaa laaja-alainen asiantuntemus läheltä käytännön ja kohderyhmän toimintaa projektin toteuttamisen tueksi. Sen keskeisenä tehtävä on ohjata, tukea ja seurata hankkeen etenemistä projektisuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukaisesti. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin johtaja, professori Riku Nikander.

Hankkeen ohjausryhmän muodostavat:
T&K -päällikkö Kare Norvapalo, JAMK
Johtaja Riku Nikander, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter
Palvelupäällikkö Pirkko Soidinmäki, Jkl / Kirsi Santama
Projektipäällikkö Sirpa Nieminen, Jyvässeudun työllistämisyhdistys ry
Toiminnanjohtaja Kristiina Pigg, Keski-Suomen Sydänpiiri ry
Puheenjohtaja Kari Lyytikäinen, Keski-Suomen diabetesyhdistys ry
Diakoni Kirsi Kataikko, Jyväskylän seurakunta
Kokemusasiantuntija Harri Haverinen
Kokemusasiantuntija Satu Kortelainen
Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, Sovatek -säätiö