#ICTtaitomittarilla testataan nuorten ICT-osaamisen taso ja #ICTpolulla on nuorille suunnattua opiskelumateriaalia, jolla he kehittävät ICT-osaamistaan. Materiaalia pilotoitiin osatoteuttajilla, minkä jälkeen materiaaliin tehtiin muutostyöt, jotta se soveltuisi paremmin käytäntöön opettajien työvälineeksi. Yhteistyöverkostoa kasvatettiin koko Suomen kattavaksi, materiaalia hyödyntää 25 ammattioppilaitosta ja 13 nuorten työpajaa. Myös lukiot ja peruskoulut käyttävät materiaalia.
#ICTtaitomittari toimii myös hankkeen tulosten mittarina. Nuoret testataan ennen opiskelumateriaalia ja opiskelun jälkeen. Näin saadaan selville opiskelumateriaalin vaikuttavuus nuorten ICT-osaamisen kehittymisessä. Tilastollinen analyysi osoittaa, että osaamista on kehittynyt seuraavilla osa-alueilla: tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka, sähköpostin käyttö ja tiedostojen hallinta. Näillä alueilla oli myös osaamispuutteita.
Hankkeesta on myös kattavasti tiedotettu eri kanavissa ja herätetty keskustelua nuorten ICT-osaamisen tasosta. Hanke on onnistunut viestinnässään erityisen hyvin, mikä näkyy materiaalin laajassa käyttöasteessa.
Materiaali siirtyy hankkeen päättymisen jälkeen OPH:n EDU.fi-sivulle.
Hankkeen kohderyhmänä on koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja hankkeen materiaali suunniteltiin alusta lähtien kohderyhmää ajatellen. Osatoteuttajat kertoivat tarkkaan, minkälaisia haasteita he käytännössä kohtaavat nuorten kanssa ja tämän tiedon pohjalta luotiin yhdessä #ICTtaitomittari, joka soveltuu juuri kohderyhmän taitotasoon.
Nuorille opetetaan tietokoneen käyttötaitoja (tiedostojen hallinta, sähköpostin käyttö, tietoturva ja tulostaminen), työvälineosaamista (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka) ja viestintäosaamista (some-etiketti, tekijänoikeudet ja tiedonhaku).
#ICTpolku noudattaa samaa rakennetta kuin #ICTtaitomittari. #ICTpolussa opetetaan keskeiset osaamisalueet, jotka auttavat nuorta opiskelussa sekä työelämässä. Opiskelua on tuettu tehtäviin sisällytetyillä vinkeillä ja videoilla. Lisäksi koko materiaali on selkokielistetty.
ICT-taitoja kehittävä polku etenee seuraavasti:
Hyvänä käytäntönä on ollut selkeä ja aktiivinen viestintä. Hankkeen kotisivuille on luotu hanketoimijoille foorumialue, jossa sijaitsee hankkeen asiat. Foorumialueen lisäksi tärkeistä asioista informoidaan sähköpostitse ja muistutetaan tapaamisten ajankohdista.
Uudet pilotointia varten tulleet yhteistyökumppanit on perehdytetty perusteellisesti materiaaliin ja hankkeeseen. Kaikille pilotoinnissa mukana oleville on tehty prosessikaavio hankkeen kulusta.
Vuorovaikutus on pidetty aktiivisena palautteen sekä keskustelun avulla. Vuoropuhelu ohjausryhmän ja hanketoimijoiden välillä on pidetty myös avoimena. Hanketoimijoilta kyseltiin asioita, joita he haluavat nostaa esille ohjausryhmän kokouksessa ja ohjausryhmän vastaukset välitettiin hanketoimijoille.
Positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä on pyritty pitämään yllä koko hankkeen ajan. Osatoteuttajilta onkin tullut palautetta, että yhteistyö toimii kaikkien kanssa.
Palautetta on pyydetty niin kohderyhmältä kuin ohjaajiltakin. Palautetta hyödynnetään materiaalin kehittämisessä. Materiaalia muokataan saadun palautteen perusteella.
Hankkeessa tehty materiaali on erinomainen työväline VALMA-opetukseen. Materiaali kattaa monta osaamisaluetta ja lisäksi materiaalin #ICTtaitomittarilla voidaan testata nuoren osaamista. Ammatillinen koulutus on uudistuneen opetussuunnitelman jälkeen siirtynyt osaamispisteisiin, joten osaamisen mittaaminen #ICTtaitomittarilla sopii juuri uudistuneeseen malliin.
Salon seudun koulutuskuntayhtymässä on hyödynnetty hankemateriaalia valinnaisena kurssina. Ensimmäisellä tunnilla käydään yhdessä läpi materiaalia sekä sen mahdollisuuksia, minkä jälkeen opiskelija opiskelee materiaalia itsenäisesti.
#ICTtaitomittari ja #ICTpolku ovat helppokäyttöisiä. Materiaali sijaitsee Internetissä, joten tulostettavaa versiota ei välttämättä tarvita ja näin ollen se on myös ympäristöystävällisempi. Hankkeen levitystyössä on ehdottoman tärkeää, että materiaali löytyy avoimena verkosta, jotta siihen pääsee tutustumaan sekä hyödyntämään opetuksessa.
Materiaalia voi hyödyntää myös muussakin kuin pelkästään VALMA-opetuksessa. Tästä hyvänä esimerkkinä on materiaalin sijoittaminen pajanuorten arkeen. Jokainen, joka kokee materiaalin hyödylliseksi, voi käyttää sitä. Olemme lähestyneet etenkin ATK- ja mediapajoja. Lisäksi lukiot ja yläkoulutkin ovat olleet kiinnostuneita materiaalista.
Hanke on jäsentynyt hyvin. Hankesuunnitelmassa ei ollut vielä tarkkaan tiedossa kaikkia kohderyhmän haasteita, joten ideaa on työstetty ja hiottu suunnitelman jälkeen. Olemme oppineet paljon kohderyhmästä ja opetuksen haasteista. Osana oppimista on ollut tutustuminen käytännön työhön ja olemme käyneet tutustumassa pajatoimintaan sekä VALMA-opetukseen.
Pilotointi kertoo paljon materiaalin toimivuudesta sekä siitä, mitä asioita pitää vielä muuttaa. Materiaalia hiotaan pilotoinnista saatavan palautteen avulla, mikä on suuri etu hankkeen kehittymisen kannalta. Käytännön työstä saatu palaute on juuri sitä, mitä asianmukainen kehitystyö vaatiikin.
Yhtenä haasteena on ollut ESR-lomake. Haaste on moniongelmainen: oppilas, vanhemmat, opettaja/organisaatiota. Lomakkeella monta välivaihetta ennen kuin saadaan kirjattua tiedot EURA-järjestelmään.
Oppilas:
Kohderyhmän haastavuus tulee kaikkein parhaiten esille lomakkeiden kohdalla: ei halua vastata, ei tiedä omia tietoja (sotu, osoite) tai yksinkertaisesti lomake ei ole nuorelle tärkeä asia, joten siihen suhtaudutaan asian mukaisella tavalla. Huolestuttavin esimerkki nuorten huolimattomuudesta on se, että täytettyjä lomakkeita löytyy oppilaitoksen käytäviltä, joten nuorten henkilötiedot voivat joutua vääriin käsiin.
Lomake on myös monitulkintainen: kohdissa ”Kotitalouteni tilanne” ja ”Muut taustatekijät” lukee ohjeena ”voit valita useamman vaihtoehdon”. Tämän nuori ymmärtää niin, että voi vastata useampaan tai olla vastaamatta.
Vanhemmat:
Alaikäiset tarvitsevat vanhempien allekirjoituksen, joten osa lomakkeista jää kodin ja koulun välille.
Opettaja/organisaatio:
Lisäksi osa saapuneista lomakkeista on puutteellisesti täytetty. Puuttuvista tiedoista kerätään taulukko, joka lähetetään uudelleen opettajalle täydennettäväksi.
Hankkeen materiaali siirtyy OPH:n Edu.fi-sivustolle, jossa se on hankeverkoston hyödynnettävissä sekä muiden organisaatioiden käytettävissä.
Aktiivinen viestintä ja perusteellinen perehdytys ovat kantaneet pitkälle. Eri toimijat ovat ajantasalla siitä mitä tapahtuu eikä tule turhia katkoksia toiminnassa. Yhdenmukaisuus on ollut tärkeää, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja kaikille annetaan samat mahdollisuudet.
Pitää huolta viestinnästä, aikataulusta sekä muusta hankkeen kulusta. On aktiivisesti osallistunut materiaalin tekemiseen sekä perehdyttänyt uudet yhteistyökumppanit.
Toteuttajaorganisaatiolta on tullut erinomaiset ohjelmoijat, jotka ovat tehneet materiaalin mahdolliseksi. #ICTtaitomittarin simulaatiotehtävät ovat ainoaa laatuaan ja simulaatiotehtäviä varten ohjelmoijat ovat keksineet uudenlaisia ratkaisuja niiden toteuttamiseksi. Graafikot ovat tehneet nuorekkaan ulkoasun, joka miellyttää nuoria ja innostaa käyttämään sivustoja. Materiaali on yhteistyössä saatu nykyaikaiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.
Osatoteuttajat ovat tuoneet hankkeen kannalta tärkeän tiedon kohderyhmästä ja käytännöstä. Heidän tietojensa ja kokemuksensa perusteella on voitu luoda toimiva kokonaisuus, mikä palvelee niin opettajia kuin oppilaitakin.
Hankemateriaalin pilotointiin on saatu mukaan uusia organisaatioita ja hankemateriaali on levinnyt koko Suomeen.
Rahoittajalta on saanut tukea hankkeelta vaadittavien dokumenttien kanssa.
Ohjausryhmä tuo uusia näkökulmia hankkeeseen ja on omalta osaltaan ollut mukana levittämässä tietoa hankkeesta omalle verkostolleen. Hankkeen materiaalia on hyödynnetty myös lasten digikoulussa sekä aikuis- ja henkilöstökoulutuksessa.
Ohjausryhmän kommentteja hankkeesta: hanke on levinnyt laajalle alueelle ja moni on kiinnostunut ICT-osaamisen
kehittämisestä. Kiinnostus osaamisen testaamiseen löytyy myös muista ryhmistä, kuten opetushenkilökunnasta. Tietoa hankkeesta ja työvälineitä osaamisen testaamiseen sekä opiskelemiseen on jalkautettu laajasti. Hanke nähdään onnistuneena, koska muutkin näkevät tärkeänä ICT-osaamisen kehittämisen. Hankkeen sanomaa on siis viety aktiivisesti käytäntöön. Materiaali on saanut runsaasti positiivista palautetta ja opettajat ovat pitäneet materiaalia tasokkaana.
Hanke on myös kasvanut prosessin myötä, alussa aloitettiin pienemmällä osallistujamäärällä ja toiminta on laajentunut hankkeen aikana. Materiaalin avulla voidaan havaita opintojen etenemisen esteet ja niihin voidaan puuttua. Nuorille tulee opettaa pitkäjänteisyyttä, mikä vaatii myös opettajalta tietynlaista otetta.
Hyvänä asiana pidettiin hankkeen tutkimuksellista ulottuvuutta. Tulokset mittarin tehneistä nuorista antaa uudenlaisen näkökulman asiaan sekä tietoa siitä, mihin asioihin tulee jatkossa kiinnittää huomiota.
Oppimisen kohteita on ollut ESR-lomakeprosessi. Ohjausryhmä painotti, että byrokratiaa tulisi keventää, koska se raskauttaa hanketoimivuutta. Hallinnollinen elementti korostuu itse työn kustannuksella, päähuomion keskittyy liikaa lomakkeisiin. Itse innovatiivinen työ tulisi nostaa keskiöön.
Ohjausryhmä on ollut huolissaan hankkeen jatkuvuudesta. Materiaalin siirtyminen OPH:n Edu.fi-sivustolle nähtiin hyvänä asiana ja ohjausryhmä on tyytyväinen, että materiaalin käytön saatavuus on varmistettu.