#ICTknowhow – Nuorille ICT-taidosta uutta suuntaa

Toimintalinja 4 (ESR) | 01.01.2015 – 31.12.2016 | Varsinais-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Turun ammatti-instituutti

WinNova

Raision seudun koulutuskuntayhtymä

Kaarinan Nuoret Pajamestarit ry

Koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE ja RoSA

Hankkeen yhteyshenkilö:

Julia Toivonen 050 463 8429, etunimi.sukunimi@utu.fi

Projektikoordinaattori, Turun yliopisto RUSE

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
EURA-tunnus: S20067
Toteuttajaorganisaatio: Turun yliopisto
Maakunta: Varsinais-Suomi
Aloituspäivä: 01.01.2015
Lopetuspäivä: 31.12.2016
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 4 (ESR)
Erityistavoite: Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Nyky-yhteiskunnassa nuoret eivät voi elää ilman tietoteknistä osaamista; niin viranomaispalvelujen käyttö, töiden hakeminen kuin opiskelukin edellyttävät tietotekniikkataitoja. #ICTknowhow-hankkeessa tuetaan nuorten kiinnittymistä koulutukseen ja työelämään sekä kykyä hyödyntää digitalisoituneen yhteiskunnan ja yhteisöjen tarjoamia mahdollisuuksia ja palveluja. Tavoitteena on nuorten ICT-taitoja parantamalla edistää tasa-arvoa, ennaltaehkäistä koulutuksellista syrjäytymistä ja vahvistaa elinikäisen oppimisen valmiuksia.

Hankkeen tavoitteena on kehittää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tietoteknisiä taitoja. Hankkeessa kiinnitetään erityisesti huomiota sukupuolten välisen taitoeron umpeenkuromiseen, koulutuksesta syrjäytymisen ehkäisyyn sekä aliedustettujen ryhmien kuten maahanmuuttajanuorten tai oppimisvaikeuksista kärsivien osaamispohjan vahvistamiseen.

Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskus RUSE kehittivät yhdessä hankekumppanien Pajamestareiden, RASEKOn, WinNovan ja Turun ammatti-instituutin kanssa mallin, jossa testataan nuorten tietoteknisiä taitoja ja puututaan havaittuihin puutteisiin lyhyiden käytännönläheisten ja tarvelähtöisten koulutusinterventioiden avulla.

Hanke tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti pajamaisen nuorisotyön sekä ammatillisiin opintoihin ohjaavan ja valmistavan ns. VALMA-koulutuksen kanssa. Yhteistyön ansiosta kukin taho pääsee jakamaan hyviä kokemuksiaan erilaisista opiskelu- ja työmuodoista.

Hankkeen kotisivut

Tulokset

#ICTtaitomittarilla testataan nuorten ICT-osaamisen taso ja #ICTpolulla on nuorille suunnattua opiskelumateriaalia, jolla he kehittävät ICT-osaamistaan. Materiaalia pilotoitiin osatoteuttajilla, minkä jälkeen materiaaliin tehtiin muutostyöt, jotta se soveltuisi paremmin käytäntöön opettajien työvälineeksi.  Yhteistyöverkostoa kasvatettiin koko Suomen kattavaksi, materiaalia hyödyntää 25 ammattioppilaitosta ja 13 nuorten työpajaa. Myös lukiot ja peruskoulut käyttävät materiaalia.

#ICTtaitomittari toimii myös hankkeen tulosten mittarina. Nuoret testataan ennen opiskelumateriaalia ja opiskelun jälkeen. Näin saadaan selville opiskelumateriaalin vaikuttavuus nuorten ICT-osaamisen kehittymisessä. Tilastollinen analyysi osoittaa, että osaamista on kehittynyt seuraavilla osa-alueilla: tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka, sähköpostin käyttö ja tiedostojen hallinta. Näillä alueilla oli myös osaamispuutteita.

Hankkeesta on myös kattavasti tiedotettu eri kanavissa ja herätetty keskustelua nuorten ICT-osaamisen tasosta. Hanke on onnistunut viestinnässään erityisen hyvin, mikä näkyy materiaalin laajassa käyttöasteessa.

Materiaali siirtyy hankkeen päättymisen jälkeen OPH:n EDU.fi-sivulle.

Ratkaisun kuvaus

Hankkeen kohderyhmänä on koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja hankkeen materiaali suunniteltiin alusta lähtien kohderyhmää ajatellen. Osatoteuttajat kertoivat tarkkaan, minkälaisia haasteita he käytännössä kohtaavat nuorten kanssa ja tämän tiedon pohjalta luotiin yhdessä #ICTtaitomittari, joka soveltuu juuri kohderyhmän taitotasoon.

Nuorille opetetaan tietokoneen käyttötaitoja (tiedostojen hallinta, sähköpostin käyttö, tietoturva ja tulostaminen), työvälineosaamista (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta ja esitysgrafiikka) ja viestintäosaamista (some-etiketti, tekijänoikeudet ja tiedonhaku).

#ICTpolku noudattaa samaa rakennetta kuin #ICTtaitomittari. #ICTpolussa opetetaan keskeiset osaamisalueet, jotka auttavat nuorta opiskelussa sekä työelämässä. Opiskelua on tuettu tehtäviin sisällytetyillä vinkeillä ja videoilla. Lisäksi koko materiaali on selkokielistetty.

ICT-taitoja kehittävä polku etenee seuraavasti:

  1. SANALISTA: Oppimateriaalissa sekä ICTtaitomittarissa käytetyt käsitteet voivat olla nuorille vieraita. Tämän vuoksi materiaali on selkokielistetty ja oppimisen tueksi on laadittu sanalista. Sanalista käydään läpi ennen nuoren ICT-taitojen testausta.
  2. ICT-TAITOJEN TESTAUS: Opiskelijan ICT-taidot testataan #ICTtaitomittarilla. Mittari sisältää neljä eri testiä. Testit on mahdollista ja suositeltavaa tehdä erikseen.
  3. OHJAUSKESKUSTELU: Opettaja ja opiskelija yhdessä käyvät läpi ICT-taitotestin tulokset ja suunnittelevat nuoren opintopolkua (opiskeltavat aihealueet).
  4. OPISKELU: Nuori opiskelee #ICTknowhow-polun avulla ja opettaja ohjaa nuorta opiskelussa.
  5. ICT-TAITOJEN UUDELLEENTESTAUS: Koulutuksen vaikuttavuuden arvioimiseksi opiskelijan ICT-taidot testataan uudelleen #ICTtaitomittarilla.
  6. ARVIOINTIKESKUSTELU: ICT-taitojen uudelleentestauksen jälkeen opettaja ja opiskelija arvioivat yhdessä nuoren oppimistuloksia.

Hyvät käytännöt

Hyvänä käytäntönä on ollut selkeä ja aktiivinen viestintä. Hankkeen kotisivuille on luotu hanketoimijoille foorumialue, jossa sijaitsee hankkeen asiat. Foorumialueen lisäksi tärkeistä asioista informoidaan sähköpostitse ja muistutetaan tapaamisten ajankohdista.

Uudet pilotointia varten tulleet yhteistyökumppanit on perehdytetty perusteellisesti materiaaliin ja hankkeeseen. Kaikille pilotoinnissa mukana oleville on tehty prosessikaavio hankkeen kulusta.

Vuorovaikutus on pidetty aktiivisena palautteen sekä keskustelun avulla. Vuoropuhelu ohjausryhmän ja hanketoimijoiden välillä on pidetty myös avoimena. Hanketoimijoilta kyseltiin asioita, joita he haluavat nostaa esille ohjausryhmän kokouksessa ja ohjausryhmän vastaukset välitettiin hanketoimijoille.

Positiivista ja kannustavaa ilmapiiriä on pyritty pitämään yllä koko hankkeen ajan. Osatoteuttajilta onkin tullut palautetta, että yhteistyö toimii kaikkien kanssa.

Palautetta on pyydetty niin kohderyhmältä kuin ohjaajiltakin. Palautetta hyödynnetään materiaalin kehittämisessä. Materiaalia muokataan saadun palautteen perusteella.

 

Hyvän käytännön siirtotapa

Hankkeessa tehty materiaali on erinomainen työväline VALMA-opetukseen. Materiaali kattaa monta osaamisaluetta ja lisäksi materiaalin #ICTtaitomittarilla voidaan testata nuoren osaamista. Ammatillinen koulutus on uudistuneen opetussuunnitelman jälkeen siirtynyt osaamispisteisiin, joten osaamisen mittaaminen #ICTtaitomittarilla sopii juuri uudistuneeseen malliin.

Salon seudun koulutuskuntayhtymässä on hyödynnetty hankemateriaalia valinnaisena kurssina. Ensimmäisellä tunnilla käydään yhdessä läpi materiaalia sekä sen mahdollisuuksia, minkä jälkeen opiskelija opiskelee materiaalia itsenäisesti.

#ICTtaitomittari ja #ICTpolku ovat helppokäyttöisiä. Materiaali sijaitsee Internetissä, joten tulostettavaa versiota ei välttämättä tarvita ja näin ollen se on myös ympäristöystävällisempi. Hankkeen levitystyössä on ehdottoman tärkeää, että materiaali löytyy avoimena verkosta, jotta siihen pääsee tutustumaan sekä hyödyntämään opetuksessa.

Materiaalia voi hyödyntää myös muussakin kuin pelkästään VALMA-opetuksessa. Tästä hyvänä esimerkkinä on materiaalin sijoittaminen pajanuorten arkeen. Jokainen, joka kokee materiaalin hyödylliseksi, voi käyttää sitä. Olemme lähestyneet etenkin ATK- ja mediapajoja. Lisäksi lukiot ja yläkoulutkin ovat olleet kiinnostuneita materiaalista.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Hankkeen aikana:

Hanke on jäsentynyt hyvin. Hankesuunnitelmassa ei ollut vielä tarkkaan tiedossa kaikkia kohderyhmän haasteita, joten ideaa on työstetty ja hiottu suunnitelman jälkeen. Olemme oppineet paljon kohderyhmästä ja opetuksen haasteista. Osana oppimista on ollut tutustuminen käytännön työhön ja olemme käyneet tutustumassa pajatoimintaan sekä VALMA-opetukseen.

Pilotointi kertoo paljon materiaalin toimivuudesta sekä siitä, mitä asioita pitää vielä muuttaa. Materiaalia hiotaan pilotoinnista saatavan palautteen avulla, mikä on suuri etu hankkeen kehittymisen kannalta. Käytännön työstä saatu palaute on juuri sitä, mitä asianmukainen kehitystyö vaatiikin.

Yhtenä haasteena on ollut ESR-lomake. Haaste on moniongelmainen: oppilas, vanhemmat, opettaja/organisaatiota. Lomakkeella monta välivaihetta ennen kuin saadaan kirjattua tiedot EURA-järjestelmään.

Oppilas:
Kohderyhmän haastavuus tulee kaikkein parhaiten esille lomakkeiden kohdalla: ei halua vastata, ei tiedä omia tietoja (sotu, osoite) tai yksinkertaisesti lomake ei ole nuorelle tärkeä asia, joten siihen suhtaudutaan asian mukaisella tavalla. Huolestuttavin esimerkki nuorten huolimattomuudesta on se, että täytettyjä lomakkeita löytyy oppilaitoksen käytäviltä, joten nuorten henkilötiedot voivat joutua vääriin käsiin.

Lomake on myös monitulkintainen: kohdissa ”Kotitalouteni tilanne” ja ”Muut taustatekijät” lukee ohjeena ”voit valita useamman vaihtoehdon”. Tämän nuori ymmärtää niin, että voi vastata useampaan tai olla vastaamatta.

Vanhemmat:
Alaikäiset tarvitsevat vanhempien allekirjoituksen, joten osa lomakkeista jää kodin ja koulun välille.

Opettaja/organisaatio:
Lisäksi osa saapuneista lomakkeista on puutteellisesti täytetty. Puuttuvista tiedoista kerätään taulukko, joka lähetetään uudelleen opettajalle täydennettäväksi.

Hankkeen jälkeen:

Hankkeen materiaali siirtyy OPH:n Edu.fi-sivustolle, jossa se on hankeverkoston hyödynnettävissä sekä muiden organisaatioiden käytettävissä.

Toimintatavat

Aktiivinen viestintä ja perusteellinen perehdytys ovat kantaneet pitkälle. Eri toimijat ovat ajantasalla siitä mitä tapahtuu eikä tule turhia katkoksia toiminnassa. Yhdenmukaisuus on ollut tärkeää, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja kaikille annetaan samat mahdollisuudet.

 

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Pitää huolta viestinnästä, aikataulusta sekä muusta hankkeen kulusta. On aktiivisesti osallistunut materiaalin tekemiseen sekä perehdyttänyt uudet yhteistyökumppanit.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Toteuttajaorganisaatiolta on tullut erinomaiset ohjelmoijat, jotka ovat tehneet materiaalin mahdolliseksi. #ICTtaitomittarin simulaatiotehtävät ovat ainoaa laatuaan ja simulaatiotehtäviä varten ohjelmoijat ovat keksineet uudenlaisia ratkaisuja niiden toteuttamiseksi. Graafikot ovat tehneet nuorekkaan ulkoasun, joka miellyttää nuoria ja innostaa käyttämään sivustoja. Materiaali on yhteistyössä saatu nykyaikaiseksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.

Kumppanit

Osatoteuttajat ovat tuoneet hankkeen kannalta tärkeän tiedon kohderyhmästä ja käytännöstä. Heidän tietojensa ja kokemuksensa perusteella on voitu luoda toimiva kokonaisuus, mikä palvelee niin opettajia kuin oppilaitakin.

Hankemateriaalin pilotointiin on saatu mukaan uusia organisaatioita ja hankemateriaali on levinnyt koko Suomeen.

Rahoittaja

Rahoittajalta on saanut tukea hankkeelta vaadittavien dokumenttien kanssa.

Ohjausryhma

Ohjausryhmä tuo uusia näkökulmia hankkeeseen ja on omalta osaltaan ollut mukana levittämässä tietoa hankkeesta omalle verkostolleen. Hankkeen materiaalia on hyödynnetty myös lasten digikoulussa sekä aikuis- ja henkilöstökoulutuksessa.

Ohjausryhmän kommentteja hankkeesta: hanke on levinnyt laajalle alueelle ja moni on kiinnostunut ICT-osaamisen
kehittämisestä. Kiinnostus osaamisen testaamiseen löytyy myös muista ryhmistä, kuten opetushenkilökunnasta. Tietoa hankkeesta ja työvälineitä osaamisen testaamiseen sekä opiskelemiseen on jalkautettu laajasti. Hanke nähdään onnistuneena, koska muutkin näkevät tärkeänä ICT-osaamisen kehittämisen. Hankkeen sanomaa on siis viety aktiivisesti käytäntöön. Materiaali on saanut runsaasti positiivista palautetta ja opettajat ovat pitäneet materiaalia tasokkaana.

Hanke on myös kasvanut prosessin myötä, alussa aloitettiin pienemmällä osallistujamäärällä ja toiminta on laajentunut hankkeen aikana. Materiaalin avulla voidaan havaita opintojen etenemisen esteet ja niihin voidaan puuttua. Nuorille tulee opettaa pitkäjänteisyyttä, mikä vaatii myös opettajalta tietynlaista otetta.

Hyvänä asiana pidettiin hankkeen tutkimuksellista ulottuvuutta. Tulokset mittarin tehneistä nuorista antaa uudenlaisen näkökulman asiaan sekä tietoa siitä, mihin asioihin tulee jatkossa kiinnittää huomiota.

Oppimisen kohteita on ollut ESR-lomakeprosessi. Ohjausryhmä painotti, että byrokratiaa tulisi keventää, koska se raskauttaa hanketoimivuutta. Hallinnollinen elementti korostuu itse työn kustannuksella, päähuomion keskittyy liikaa lomakkeisiin. Itse innovatiivinen työ tulisi nostaa keskiöön.

Ohjausryhmä on ollut huolissaan hankkeen jatkuvuudesta. Materiaalin siirtyminen OPH:n Edu.fi-sivustolle nähtiin hyvänä asiana ja ohjausryhmä on tyytyväinen, että materiaalin käytön saatavuus on varmistettu.