Järvi-Pohjanmaan innovaatiokeskus – ketteryyttä, kokeilevuutta ja kansainvälistymistä

Seudullisen innovaatiokeskuksen palvelujen, tuotteiden, yhteistyön kehittäminen

Toimintalinja 2 (EAKR) | 01.04.2015 – 30.09.2017 | Etelä-Pohjanmaa

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Hankkeen tiimi muodostuu Hoiskontie 25 -kehittämis- ja innovaatiokeskuksessa toimivien organisaatioiden edustajista. Keskuksessa toimii Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Järviseudun ammatti-instituutti (aikuiskoulutus, oppisopimustoimisto ja osa nuorisoastetta), Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu (SeAMK) ja Aisapari ry (paikallinen toimintaryhmä) sekä eri tahojen hallinnoimia hankkeita.

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Etelä-Pohjanmaan liitto
EURA-tunnus: 300259
Toteuttajaorganisaatio: Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy
Maakunta: Etelä-Pohjanmaa
Aloituspäivä: 01.04.2015
Lopetuspäivä: 30.09.2017
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 2 (EAKR)
Erityistavoite: Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Hankkeessa kehitetään maakuntakeskusta pienemmän, seudullisen osaamis- ja innovaatiokeskuksen verkostoyhteistyötä, tuotteita ja palveluita sekä rakennetaan toimintamallia alueen kv-toiminnan kehittämiseksi ja kv-hankeyhteistyön käynnistämiseksi. Keskuksessa toimii Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Järviseudun ammatti-instituutti (aikuiskoulutus, oppisopimustoimisto ja osa nuorisoastetta), Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu (SeAMK) ja Aisapari ry (paikallinen toimintaryhmä) sekä eri tahojen hallinnoimia hankkeita. Keskus sijaitsee Alajärvellä Järviseudun ammatti-instituutin tiloissa osoitteessa Hoiskontie 25.

Toimenpidekokonaisuudet:
1. Järviseudun Innovaatiokeskuksen tuote- ja palvelutarjonnan kehittäminen vastaamaan toiminta-alueen tarvetta huomioiden E-P:n älykkään erikoistumisen strategiassa esiin tulevat kehittämistarpeet Järviseudun alueen osalta, ydinpalveluiden tuotteistaminen.

2. Kansallisten yhteistyökumppaneiden kartoitus, kontaktien rakentaminen ja kehittämisalustan rakentaminen: Kehitetään t&k&i –yhteistyötä yritysten, tutkimuslaitosten ja koulutusorganisaatioiden kanssa innovaatiokeskuksen puitteissa siten, että keskuksesta muodostuu innovaatiotoiminnan kehittämisalusta. Alustaa käytetään erilaisten yrityslähtöisten nopeiden kokeilujen, testausten ja kehittämistoimenpiteiden käynnistämisen koordinointiin ja/tai toteuttamiseen. Osa kokeiluista ja testauksista toteutetaan aidossa yritysympäristössä tai oppilaitosten vastaavissa tiloissa tavoitteena saada uusia avauksia ja innovaatioita alueen yrityksiin. Toiminta palvelee sekä matkailu- ja palvelualan että teollisuuden tarpeita. Tavoitellaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja alueelle esim. spin off –yritysten synnyn kautta.

3. Kv-yhteistyön kehittäminen ja kv-yhteistyökumppaneiden hankinta:
Rakennetaan alueelle toimintamalli kansainvälisen toiminnan kehittämiseksi. Etsitään kv-verkostokumppaneita, joiden kanssa käynnistetään kansainvälisiä kehittämistoimenpiteitä Järviseudun alueen elinkeinotoiminnan kehittämiseen. Ensimmäisessä vaiheessa liitytään partnerina mukaan muiden hallinnoimiin kv-hankkeisiin, mutta myöhemmin haetaan myös omia hankkeita. Järviseudulla potentiaalisia hankkeita ovat mm. matkailualan ja teollisuuden alojen kehittäminen sekä ympäristön esim. vesistöjen hoitoon ja kunnostukseen liittyvät hankkeet. Mukanaolo kv-hankkeissa, jotka saavat rahoituksen suoraan EU-komissiolta luovat hyvän oppimisalustan myöhempiin suoriin EU-rahoitushakuihin.

Tulokset

1. Palveluiden tuotteistus
Kehitettyjä palveluja:
– seututiedotteen teko: kehittämiskeskus on aloittanut aktiivisen tiedottamisen olemassa olostaan ja toiminnastaan käynnistämällä seututiedotteen tekemisen, jossa kerrotaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista.
– kehittämiskeskuksen yhdessä järjestämät teemailtapäivät tai illat: käynnistettiin teemailtapäivätoiminta, jossa esitellään lyhyehkösti erilaisia ajankohtaisia teemoja
– osaamisen aamupalatilaisuudet: käynnistettiin tutkimustoiminnan tuloksista tiedottaminen ja siirtäminen alueelle, Seinäjoen yliopistokeskuksen osaamista jalkautetaan alueelle
– käynnistettiin liiketoimintasuunnitelman teko valmennustoiminnan suunnittelu sekä muiden yrittäjien palveluiden suunnittelu
– kehitettiin yhteinen tiedotuspohja, jossa käytetään Hoiskontie 25 -logoa ja tarvittaessa lisäksi muita esim. rahoittajan logoja

2. Kehittämisalustana toimiminen ja yhteistyön käynnistäminen TKI-toimijoihin
Hankkeessa kehitetään Hoiskontie 25 -kehittämiskeskusta toimimaan erilaisten kokeilujen, testausten ja kehittämistoimenpiteiden käynnistäjänä.
– digitaalisuuden käytön edistämiseen liittyvät työpajat ja teematilaisuudet: järjestettiin teolliseen internetiin ja tuotteistamiseen liittyvä teemailtapäivä yhdessä SeAMK:n kanssa sekä verkkokauppaan, kotisivujen tekoon ja ilmaisten nettityökalujen käyttöön perehdyttävät teemaillat
– digitaalisuuden käytön edistämiseen liittyvät selvitystyöt ja pilotit: toteutettiin ostopalveluna rakennustuotealan yritysten yhteinen verkkoportaali, jossa esitellään n. 10 yrityksen tuotteita, käynnistettiin selvitystyö ja kokeilupilotti liittyen teollisen internetin käytön edistämiseen alueen yrityksissä sekä selvitystyö konenäön ja robotiikan yhteistoiminnasta ja pilottitestaus automaattisesta lajittelusta
– kehittämistoimenpiteiden aktivointi: puutuotealan uusien innovatiivisten jatkojalostusmahdollisuuksien kehittämisen aktivointi / kartoitushankkeen käynnistäminen
– tutkijatilojen tarjoaminen: käynnistettiin ns. tutkijahotellitoiminta yhteistyössä Seinäjoen ammatti-korkeakoulun ja Seinäjoen yliopistokeskuksen kanssa. Tilaa käyttänyt n. 8 tutkimustyötä tekevää henkilöä.

3. Kansainvälistyminen
– hanke oli mukana järjestämässä seminaaria, jossa kerrottiin kv-rahoituksen hakumahdollisuuksista ja esiteltiin vientiyritysten toimintaa
– alue lähti mukaan Interreg Europe -hakemukseen partneriksi. Näin saatiin käynnistettyä hankkeen tavoite kv-hankkeissa mukanaolosta. Hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen ja käynnistyi kevään 2016 aikana.
– hanke järjesti puualan yrityksille kv-verkostoitumismatkan Oslon puualan messuille
– aktivoitiin kehittämisrahoituksen saantia pienten yritysten kansainvälistymisen tueksi

Ratkaisun kuvaus

Palvelujen tuotteistus:
– hanke on perustanut ryhmän, joka suunnittelee palveluiden tuoteistamista konkreettisella tasolla siten, että ryhmä käynnistää yhteisiä yli organisaatiorajojen tehtäviä kokeilupalveluja ja arvioi niiden toimivuutta sekä miettii tarvittavia parannuksia.
– tiedottamisen ongelmaa pyritään ratkaisemaan tekemällä seututiedotetta laajalla yhteistyöryhmällä sekä käyttämällä yhteistä tiedotepohjaa
– järjestettiin sähköisen markkinoinnin ja palvelujen tuotteistamisen teemailtapäivät tukemaan palvelujen tuotteistamista ja markkinointityötä
– alueen yritysten ditaalisuuden käyttöä on edistetty useilla teematapahtumilla sekä selvitystöillä ja piloteilla

Kehittämisalusta ja TKI-suhteet:
– hanke kutsuu kokoon Innovaatiokeskus-työryhmää, joka koordinoi innovaatiokeskuksen toimintaa ja suunnitteleen ja käynnistää uusia toimenpiteitä
– tutkijahotellitoiminta on muodostanut hyvän yhteistyörakenteen korkeakoulujen kanssa. Sitä kautta saadaan mm. ajankohtaisia tutkimusesittelyjä verkkovälitteisesti alueelle.
– seututiedotteen teko kehittämiskeskuksen toimijoiden yhteistyönä on tiivistänyt toimijoiden keskinäistä toimintaa

Kansainvälistyminen:
Yhteistyö suuremman organisaation kanssa kv-hanketta haettaessa on hyvä kv-hanketyön aloitustapa.

Hyvät käytännöt

1. Palvelujen tuotteistaminen yli organisaatiorajojen etenee hyvin, kun on perustettu eri organisaatioiden edustajista muodostettu ryhmä, joka on kiinnostunut ja sitoutunut kehittämistyöhön. Oleellista on, että jäsenet näkevät työssään yhteisen edun. Synergiaetu samassa työyhteisössä työskentelevien eri organisaatioiden välillä saadaan näin käyttöön.

2. Kehittämis- ja koulutusorganisaatoiden yhteiset säännölliset tapaamiset, joiden ansiosta kehittämistyö on paremmin koordinoitua ja tieto meneillään olevista asioista kulkee paremmin.

3. TKI-suhteiden luominen ja vakiinnuttaminen toimii parhaiten tekemällä asioita yhdessä siten, että molemmat hyötyvät. Tutkijahotellitoiminnan kautta on päästy jatkuvaan kanssakäymiseen korkeakoulujen kanssa.

4. Kv-toimintaan ja erityisesti kv-hankkeisiin pääsee mukaan helpoiten lähtemällä mukaan partneriksi erityisesti, jos mukana on myös kokeneempi suomalainen partneri.

Hyvän käytännön siirtotapa

Toimintatavasta, jossa paikalliset samalla toimialueella toimivat koulutus- ja kehittämisorganisaatiot kokoontuvat säännöllisesti keskustelemaan kehittämistarpeista ja suunnittelevat yhteisiä toimenpiteitä, on kerrottu SeAMK:n maakuntakorkeakoulun kautta muiden seutukuntien toimijoille.

Tutkijahotellitoiminta on käynnistynyt muissakin Etelä-Pohjanmaan alueen seutukunnissa ja siitä on tiedotettu aktiivisesti.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Aidon, konkreettisen yhteistyön lisääminen kehittämiskeskuksen toimijoiden kesken. Samassa toimintaympäristössä työskentelyn parempi synergiaedun hyväksikäyttäminen niin toiminnallisessa kuin taloudellisessakin mielessä. Päällekkäisten toimintojen pois karsiminen. Ennakkoluulojen ja kilpailijaksi kokemisen vähentäminen yhdessä tekemällä.

Kv-hankkeisiin mukaan lähtemisen kynnyksen ylittäminen kehittäjätoimijoiden keskuudessa. Alueella on toki merkittäviä vientiyrityksiä.

Hankkeen aikana:

Mahdollisimman monien eri henkilöiden mukaan saaminen yhteiseen tekemiseen. Ennakkoluulojen vähentäminen yhdessä tekemällä.

Toimintatavat

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikkönä toimii FT Virpi Palomäki. Projektipäällikkö koordinoi hankkeessa toteutettavat toimenpiteet.
1. Kutsuu kehittämiskeskuksen, Innovaatiokeskus työryhmän kokoon n. 1,5 kk välein suunnittelemaan ja päättämään keskuksen yhteisistä toimenpiteistä. Kutsuu koulutusryhmän kokoon suunnittelemaan toimenpiteiden käytännön toteutusta.
2. Suunnittelee ja kilpailuttaa ostopalveluna tehtävät toimenpiteet.
3. Koordinoi erilaisten kehittämis- ja innovaatiotoimenpiteiden siirtymistä toteutukseen, etsii toteuttajatahoja mm. kv-hankkeille ja muille paikallisille kehittämistoimenpiteille.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hanketta toteuttaa Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy (JPYP), joka on Alajärven, Soinin ja Vimpelin kuntien sekä 22 yrityksen omistama paikallinen elinkeinoyhtiö. Yhtiö hoitaa omistajakuntien elinkeinoneuvonnan. Kehittämistehtäviä hoidetaan hankkeiden kautta myös muiden kuntien alueella.

Tj. Vesa Alanko-Luopa on hankkeen vastuuhenkilö. Yhtiön työntekijät siirtävät sujuvasti hankkeelle sen sisältöön liittyviä toimenpiteitä toteutettavaksi, jos niitä tulee yrityskentällä liikuttaessa vastaan. Toteuttajaorganisaation koko henkilökunta osallistuu hankkeessa tapahtuvaan kehittämiskeskuksen palvelujen tuotteistamiseen.

Kumppanit

Keskuksessa toimivat organisaatiot Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, Järviseudun ammatti-instituutti (aikuiskoulutus, oppisopimustoimisto ja osa nuorisoastetta), Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu (SeAMK) ja Aisapari ry (paikallinen toimintaryhmä) ovat hankkeen yhteistyökumppaneita, joiden kanssa tehdään yhteistä kehittämistyötä päivittäin. Erityisesti keskitytään uusien palvelujen suunnitteluun ja kokeiluun.

Muita kumppaneita ovat mm. Seinäjoen ammatti-korkeakoulu ja yliopistokeskus, joiden kanssa tehdään yhteistyötä eri teemoissa mm. tutkijahotelliin ja asiantuntijatehtäviin liittyen.

Rahoittaja

Etelä-Pohjanmaan liitto, Järviseudun alueen kunnat ja yritykset.

Ohjausryhma

Kirsi Pajula, Etelä-Pohjanmaan liitto, rahoittajan edustaja
Vesa Alanko-Luopa, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, hallinnoija
Hannu Suni, Kohiwood Oy
Maria Viita-aho-Tohni, VM-Carpet Oy
Karoliina Sulkakoski, Jokamuovi Oy
Esa Salmela, Plastec-Finland Oy
Jukka Salmenautio, Japo Palvelut Oy
Jouko Kuismin, JAMI
Esa Vuorenmaa, Seinäjoen yliopistokeskus
Jukka Peltokangas, Seamk Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu
Marjo Vistiaho, Seamk Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu
Juha Lehtineva, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy
Virpi Palomäki, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, projektipäällikkö