Kehityspolkuja Vuonteen alueen vähähiiliseen kiertotalousekosysteemiin

Toimintalinja 2 (EAKR) | 17.04.2017 – 31.12.2018 | Keski-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Ohjausryhmä:
Hannu Koponen, Keski-Suomen liitto
Sanna Kukkonen, Luke
Minna-Maarit Kytöviita, JYU
Asko Taskila, Senaatti-kiinteistöt
Pasi Raiskinmäki, JAMK
Jouni Hämäläinen, VTT
Seppo Niskanen, Laukaan kunta
Mari Holmstedt, Laukaan kunta
Lasse Leppä, Laukaan kunta
Antti Tourunen, Laukaan kunta, hankepäällikkö

 

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja valtio
EURA-tunnus: A72914
Toteuttajaorganisaatio: Laukaan kunta
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 17.04.2017
Lopetuspäivä: 31.12.2018
Budjetti: 50000-100000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 2 (EAKR)
Erityistavoite: Uusiutuvan energian ja energia-tehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Hankkeessa luodaan näkymä miten vähähiiliset palvelut, kiertotalous ja yritystoiminta voitaisiin yhdistää toimivaksi kokonaisuudeksi Vuonteen alueella. Lisäksi selvitetään Vuonteen alueen rakennemuutoksen avaamia mahdollisuuksia uuteen yritystoimintaan ja tutkimukseen liittyen. Päätuloksena on kehityssuunnitelma, jonka pohjalta voidaan tehdä esityksiä vähähiilisen kiertotalousekosysteemin toteuttamisesta asumiseen, yrittämiseen ja matkailuun liittyen. Tuloksia voidaan hyödyntää vähähiilisten yhdyskuntapalveluiden, asumisen sekä uuden yritys- ja tutkimustoiminnan synnyttämisessä.

Tulokset

Hankkeen tavoitteena oli muodostaa kehityssuunnitelma, miten Vuonteen alue voisi kehittyä vähähiiliseen suuntaan rakennemuutoksen keskellä. Hankkeen päätuloksena syntyi kehityssuunnitelma ja visio Vuonteen kiertotalouskylästä vuonna 2025. Hankkeen erityistavoitteeksi oli asetettu yksi yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistävä uusi ratkaisu. Tämä tavoite täyttyi hankkeessa kirkkaasti. Hankkeessa suunniteltiin vähähiilinen yhteisöllinen asuinalue, joka voisi toimia myös pientalonäyttelyalueena.  Lisäksi hankkeessa on kokonaisuutena luotu visio kiertotalouskylästä, jossa vähähiilisyyteen liittyvät asuinalueen lisäksi biotalouden yrityshautomo, biokaasulaitos sekä ekologinen koulu ja päiväkoti. Tulevaisuudessa kiertotalouskylää voi täydentää vankilan alueelle sijoittuvat matkailun ja yritystoiminnan palvelut.

Kehityssuunnitelman tuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena ja viestinnässä eri sidosryhmille alueen mahdollisuuksista. Hankkeen tuloksena syntyneet kehityspolut auttavat Vuonteen aluetta sopeutumaan meneillään olevaan rakennemuutokseen ja parantaa alueen mahdollisuuksia olla merkittävä pilotti-kohde vähähiilisten yhdyskuntapalvelujen kehityksessä sekä uuden innovatiivisen yritystoiminnan synnyttämisessä.

Ratkaisun kuvaus

Hankkeen onnistumisen kannalta oli tärkeää nimetä laaja-alainen ohjausryhmä, jossa oli edustettuna kaikki alueen keskeiset tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Ohjausryhmän kanssa projektin alkuvaiheessa pidetty ideointipalaveri loi suuntaviivat alueen vahvuuksien tunnistamiselle ja kehityssuunnitelman tekemiselle.

Kehityssuunnitelman rakentaminen ja korvaavien toimintojen ja toimijoiden löytäminen rakennemuutosalueelle edellyttää laajan verkoston rakentamista. Viestinnällä oli keskeinen rooli verkostojen rakentamisessa. Alueen tarinaa piti kertoa hankkeen alkuvaiheessa eri suuntiin riittävän laajalle, jonka jälkeen asioita alkoi tapahtumaan oikeaan suuntaan ja yritykset ja media kiinnostuivat alueesta. Kun hankkeeseen liittyy monta osapuolta ja sidosryhmää on tärkeää, että käytetään yhtä paljon aikaa kommunikointiin ja tiedon jakamiseen kuin itse tekemiseen. Pelkästään projektiporukalla tekemällä ei hanke olisi voinut onnistua. Tämän tyyppisissä hankkeissa on varattava riittävästi aikaa ja resursseja viestimiseen erityisesti hankkeen alkuvaiheessa. Laaja-alainen ohjausryhmä ja verkostot oli tärkeä osa hankkeen onnistumista. Projektin alkuvaiheessa tehty ideointi ohjausryhmässä edustettuina olleiden tahojen kanssa antoi vahvan pohjan hankkeen onnistumiselle. Kehityssuunnitelman tekemisessä Luken kiinteistöön ja ekokouluun liittyvät kehityspolut olivat keskiössä, koska vankilan muuton aikataulu oli epäselvä kaavavalituksista johtuen.

Kehityssuunnitelman tuloksia voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena ja viestinnässä eri sidosryhmille alueen mahdollisuuksista. Kehityssuunnitelman eri kehityspolut eivät ole toisiaan poissulkevia. Eri osa-alueita voidaan viedä eteenpäin eri aikajänteellä. Alueen yhteinen visio ohjaa kuitenkin kehittämistoimia yhteiseen suuntaan kohti Vuonteen kiertotalouskylää 2025.

Hyvät käytännöt

Hankkeessa luotu toimintamalli ja verkosto on kunnan kannalta yksi tärkeimmistä hankkeen tuloksista. Luotua toimintamallia on tarkoitus hyödyntää myös muissa vastaavissa kohteissa.

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Vuonteen alueella on tapahtumassa isoja rakenteellisia muutoksia, joka koostuvat kolmesta merkittävästä tekijästä. Luonnonvarakeskus (Luke) on päättänyt lopettaa yli 25 vuotta Laukaassa toimineen kasvinjalostusyksikön toiminnan. Rikosseuraamuslaitos on päättänyt siirtää Vuonteella sijaitsevan Laukaan vankilan Jyväskylään. Lisäksi alueelle ollaan tekemässä suurta investointia (n. 7M€) rakentamalla ainutlaatuinen aluekoulu ekokoulukonseptin pohjalta. Laukaan kunta on demonstroimassa ekokoulukonseptia osana kouluverkkouudistusta, jossa siirrytään kolmesta kyläkoulusta uuteen Vuonteelle rakennettavaan aluekouluun, johon sijoittuvat ala-asteen lisäksi päiväkoti ja esikoulu.

Hankkeessa haetaan vastausta mm. seuraaviin kysymyksiin:
Miten kunnan tekemä investointi vähähiiliseen ekokouluun on hyödynnettävissä alueen asumisen ja yritystoiminnan kehittymisessä vähähiiliseen suuntaan?
Miten alueella tapahtuva rakennemuutos (Luken toimipiste + Laukaan vankila) voidaan hyödyntää kestävästi synnyttäen samalla kiertotalouteen pohjautuvia vähähiilisiä palveluja ja uutta yritys-/ tutkimustoimintaa?

Löytyykö eri sidosryhmien välillä yhteinen näkemys alueen kehittämisestä?

Toimintatavat

Kun hankkeeseen liittyy monta osapuolta ja sidosryhmää on tärkeää, että käytetään yhtä paljon aikaa kommunikointiin ja tiedon jakamiseen kuin itse tekemiseen.

Eri tahojen merkitys