Kestävän kehityksen teollisuusvyöhyke

Toimintalinja 2 (EAKR) | 01.09.2016 – 31.08.2019 | Satakunta

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Projektipäällikkö Marko Lehtimäki

Asiantuntija Sami Leppimäki

Viestintä Anne Autioniemi

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Satakuntaliitto
EURA-tunnus: A71965
Toteuttajaorganisaatio: Prizztech Oy
Maakunta: Satakunta
Aloituspäivä: 01.09.2016
Lopetuspäivä: 31.08.2019
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 2 (EAKR)
Erityistavoite: Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Hankkeen tavoitteena on satakuntalaisen teollisuuden uusiutumisprosessin vauhdittaminen kestävän kehityksen asettamat taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset haasteet huomioiden. Uusiutumisprosessiin sulautetaan myös älykkään erikoistumisen ja ennakoivan rakennemuutoksen strategiat. Kestävän kehityksen eri osa-alueista, eli taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta ulottuvuudesta, etsitään verkostomaisesti uusia innovaatioaihioita, yhteistyömuotoja ja toimintatapoja. Kokemäen jokilaakson teollisuusvyöhykkeen suuret teollisuusyritykset ovat yhteistyössä pk-yritysten ja korkeakoulujen kanssa luotujen uusien innovaatioiden ja toimintatapojen ensisijaisia hyödyntäjiä. Teollisuusvyöhykkeeseen liittyvä kasvava TKI-toiminta kattaa osa-alueita, kuten luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen, kiertotalous, raaka-aineiden käytön resurssitehokkuus, digitaaliset ratkaisut ja ennakoiva rakennemuutos.

Tulokset

Hankkeessa tavoiteltavia tuloksia ovat:

  • Teollisuusvyöhykkeen strategiatyö (-> kestävä kehitys, kyky kasvaa).
  • Kiertotalousaiheiset kehittämishankkeet (-> ennakoiva rakennemuutos, uusiutuminen, kestävä kehitys, uusi liiketoiminta).
  • Selvitys teollisuusvyöhykkeen materiaalivirroista (-> numeerinen tieto teollisuusvyöhykkeestä).

Ratkaisun kuvaus

Hankkeessa tehdään teollisuusvyöhykkeelle ja sen toimijoille yhteinen strategia vuoteen 2030. Strategian visiona on teollisuusvyöhykkeen yritysten vuosittaisen liikevaihdon miljardin euron kasvu. Vision esittämä taloudellinen kasvu on mahdollista toteutua kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Strategiatyössä hyödynnetään monipuolisesti teollisuusvyöhykettä kuvaavaa tietoa ja yritysten näkemyksiä. Strategia sisältää joukon keinoja, joilla visiota toteutetaan. Keinoja ovat mm. teollisuusvyöhykkeen yritysten yhteinen viestintä, eri aiheista tehtävät selvitykset ja valmisteltavat kehittämisprojektit.

Hyvät käytännöt

Hankkeen ohjausryhmän joulukuussa 2018 suoritetun itsearvioinnin perusteella hyviä käytäntöjä ovat: Teollisuuden toimintaympäristöön liittyvien yhteisten vaatimusten esittäminen ja niiden eteenpäin ajaminen; Satakunnan värimetalliklusterin rakentaminen ja kiertotalouteen liittyvä yhteistyö; Ammattitaitoisen työvoiman turvaaminen – Ammatillinen koulutus alueella.

Hyvän käytännön siirtotapa

Hanke on tehty teollisuuden tarpeeseen. Teollisuus myös tunnustaa ja arvostaa hankkeen sisältöä. Kuitenkin teollisuus voisi hyötyä hankkeesta vielä enemmän, jos se avaisi enemmänkin omia tahtotiloja ja huolia myös julkisesti.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden välisen vuoropuhelun kehittäminen ja yhteisen ymmärryksen saavuttaminen tavoitteista ja niiden saavuttamiseen käytettävistä keinoista on kehittymisen paikka.

Hankkeen aikana:

Hankkeen pitkä aikataulu on kehittämisen paikka. Kun kokouksia ja tilaisuuksia on suhteellisen harvaan, menee aina melko paljon aikaa aiemman jo toteutetun toiminnan muistelemiseen.

Hankkeen jälkeen:

Hankkeen ohjausryhmän itsearvioinnin perusteella hankkeen jälkeen on tärkeää miettiä keinoja, joilla aikaansaatu yhteistyön ja keskustelun ilmapiiri saadaan säilymään ja vahvistumaan. Luottamuksen vahvistaminen eri toimijoiden välillä vaatii aikaa ja uusia tämänkaltaisia hankkeita. Luottamus on kuitenkin ainoa tie avoimuuteen, todelliseen yhteistyöhön ja merkittäviin tuloksiin.

Toimintatavat

Ohjausryhmän itsearvioinnissa toimintatavoista nostettiin esiin ohjausryhmässä hyvässä yhteistyössä tehty laajan hyväksynnän saanut strategia ja teollisuuden toimiin liittyvä viestintä. Hanke on tärkeä osa isompaa yritysten yhteistyökokonaisuutta, jolla on saavutettu huomattavaa vaikuttavuutta. Hanke yhdessä strategiatyön kanssa on avannut uutta yhteistyötä eri toimijoiden välille. Hankkeella on ollut käytössä hyvät ja ammattitaitoiset henkilöresurssit. Hankkeella on tärkeä aihe ja käytännönläheinen toteutustapa. Hankkeesta on versonut laajaa yhteistyötä.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäälliköllä on tärkeä rooli hankkeen toteutuksessa. Hän vastaa hankkeen toiminnasta ja käytännön toimenpiteiden läpiviennistä.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Toteuttajaorganisaation merkitys hankkeen onnistuneelle toteuttamiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle on keskeinen.

Kumppanit

Kumppanit ovat keskeisessä asemassa hankkeen onnistuneessa läpiviennistä. Kestävän kehityksen teollisuusvyöhyke toteutetaan läheisessä yhteistyössä eri organisaatioiden, kuten teollisuusyritysten, asiantuntijoiden, korkeakoulujen ja viranomais- ja muiden julkisten tahojen, kanssa.

Rahoittaja

Toimiva yhteistyösuhde rahoittajan kanssa on vahvuus. Hankkeen rahoittajan edustaja osallistuu ohjausryhmän työskentelyyn. Rahoittaja kykenee myös linkittämään hanketta muihin samaa aihepiiriä käsitteleviin hankkeisiin ja kehittämistoimiin.

Ohjausryhma

Ohjausryhmä ohjaa, tukee ja seuraa hankkeen etenemistä. Ohjausryhmä auttaa hanketta tavoitteiden saavuttamisessa ja ohjaa hankkeen sisällöllistä toteuttamista. Ohjausryhmä seuraa hankkeen kustannuksia ja käsittelee hankinnat. Ohjausryhmä ei kuitenkaan vastaa oikeudellisesti hankkeen toiminnasta, vaan vastuu on tuensaajalla, eli tässä tapauksessa Prizztech Oy:llä.