Komppaa-hanke

Komppaa! Kompensaatiokeinoista apuaskelmia työtehtäviin –kehittämishanke

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.02.2018 – 31.01.2020 | Keski-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Komppaa-hankkeen koordinointi:

Aino Alaverdyan, projektipäällikkö, aino.alaverdyan@jamk.fi, 040 194 4679

Liisa Mattila, projektiasiantuntija, liisa.mattila@jamk.fi, 040 653 2401

TULE MUKAAN KOMPPAAMAAN!

KOMPPAA-HANKKEEN BLOGI

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto
EURA-tunnus: S21221
Toteuttajaorganisaatio: Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK)
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.02.2018
Lopetuspäivä: 31.01.2020
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Komppaa! Kompensaatiokeinoista apuaskelmia työtehtäviin–kehittämishankkeen (1.2.2018–31.1.2020) päämääränä on edistää työelämän ulkopuolella olevien työikäisten, erityisesti pitkäaikaistyöttömien, joilla on oppimisen haasteita, työllistymismahdollisuuksia kuntouttavan työtoiminnan laatua kehittämällä Keski-Suomessa.

Avainsanat:

Tulokset

TARKOITUS 1. (välitön tavoite hyödynsaajissa, asiakkaat)

Oppimisen haasteita omaavien työelämän ulkopuolella olevien työikäisten (ml. pitkäaikaistyöttömät) osallisuus, toimijuus ja työtehtävistä suoriutuminen paranevat, (sekä työllistyminen että työssä pysyminen edistyvät), itsetiedostuksen lisääntymisen kautta omasta oppimisesta sekä arkitoimia ja työntekemistä mahdollistavista kompensaatiokeinoista kuntouttavaan työtoimintaan osallistumalla

MITTARI/INDIKAATTORI (todentamisen väline):

  • menetelmä oppimisen haasteita omaavien työvalmennusasiakkaiden tunnistamiseksi on kehitetty (hankedokumentit, käsikirja)
  • ryhmäprosessi on kehitetty ja 260 lähiopetuspäivää että 223 etäopetuspäivää ovat toteutuneet (ohjaajien sabluunat, asiakkaiden alku- ja loppuarviointilomakkeet, ryhmätoiminnan ohjelma, käsikirja)
  • digitaalinen päiväkirja ja oppimiskortti-työkalu sekä tukimateriaali ovat luotu (digitaalinen sovellus ja käyttöohjeet, kirjalliset, video-ohjeet)
  • pilottiin osallistuneiden 65 asiakkaan (50 työttömät, 5 työssä olevat, 10 työmarkkinoiden ulkopuolella olevat) toimijuus on lisääntynyt, työtehtävien suoritustaso on parantunut, itseymmärrys omasta oppimisesta ja eri kompensaatiokeinoista on lisääntynyt (asiakkaiden alku- ja loppuarviointilomakkeet, loppuarviointi- ja seurantahaastattelu, ohjaajien palaute)
  • pilottiin osallistuneiden 65 asiakkaan työllistyminen ja työssä pysyminen ovat lisääntyneet (asiakkaiden alku- ja loppuarviointilomakkeet, loppuarviointi- ja seurantahaastattelu, ohjaajien palaute, PARty-järjestelmä)

TARKOITUS 2. (välitön tavoite hyödynsaajissa, toimijat)

Ammatillisten valmiuksien ja tiedon lisääntyminen asiakaslähtöisten ja osallisuutta edistävien uusien toimintatapojen hyödyntämisestä (sis. digiteknologian hyödyntäminen) oppimisen haasteita omaavien henkilöiden tunnistamisessa ja ohjauksessa kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden keskuudessa yhteiskehittämisen myötä

MITTARI/INDIKAATTORI (todentamisen väline):

  • käsikirja ja tukimateriaali ovat kirjoitettu ja julkaistu (käsikirja ja materiaalipakki, Innokylän hankesivut, blogi)
  • toimintamalli on kehitetty, pilotti-, kehittämis- ja jalkauttamisvaiheen ryhmät ovat toteutettu, yht. 8 ryhmää (käsikirja ja materiaalipakki, Innokylän hankesivut, blogi)
  • hanketoimijoiden (10 hlöä) lisääntynyt ammatillinen valmius ja tieto oppimisen haasteita omaavien asiakkaiden tunnistamisesta ja tukemisesta (toimijoiden kyselylomakkeet, muu palaute)
  • noin 100 alan toimijaa on osallistunut hankkeen seminaareihin tai koulutuksiin (osallistujalistat)
  • 3 koulutusta (4 t/ per koulutus) on järjestetty (ohjelma, osallistujalistat)
  • 7 kehittämispajaa (4 t/ per paja) ja n. 16-24 konsultointia (2 t per konsultointi, 2–3 konsultointia per ryhmäprosessi) on järjestetty projektityöntekijöille (ohjelma, osallistujalistat)
  • 5 uutiskirjettä, 2 tiedotetta, 2 mielipidekirjoitusta, 1–2 artikkelia on kirjoitettu ja 1–2 alan seminaarissa hanke-esittely on pidetty, hanke-esitteet ja -posterit ovat painettu ja jaettu, hankesivut on luotu Innokylään (viestintäkeinot)
  • 2 opinnäytetyötä on tehty hankkeelle (Thesus.fi, hankeviestintä)

Hyvät käytännöt

Komppaa-ryhmän aikana koostettu oppimiskortti toimii ryhmäläisen omana työvälineenä omien vahvuuksien ja apukeinojen sekä muiden antamien tukikeinojen nimeämisessä, tiedostamisessa sekä niistä kommunikoimisessa esim. työ- tai opiskelupaikassa. Oppimiskortin avulla saa helposti selville, mitkä asiat edistävät henkilön työtehtävistä suoriutumista parhaalla mahdollisella tavalla sekä luovat hyvät edellytykset työssä pärjäämiselle, että jaksamiselle oppimisen haasteista huolimatta.

Kahdessa Komppaa-ryhmässä oli jo alustavasti kokeiltu ryhmäprosessiin liittyvää työ- tai toimintatilanteen havainnoinnin runkoa. Jatkossa tätä pyritään hyödyntämään vahvemmin ja edistämään sen avulla tiedon kulkua Komppaa-ryhmästä ja ryhmäläisiltä henkilökohtaisiin työvalmennuksen tilanteisiin.Tavoitteena olisi näin vahvistaa yhteistyötä työvalmentajien kanssa ryhmäläisen oivaltamien apukeinojen ja vahvuuksien hyödyntämiseksi ja tiedostamiseksi myös työvalmennuksessa. Myös tästä yhteistyöstä syntyvät mahdolliset vahvuudet, apukeinot ja hyödylliset tukiteot saataisiin näin jatkossa varmemmin mukaan oppimiskorttiin.  ​

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Kuntoutuksessa ja työelämän ulkopuolella olevien aikuisten oppimisvaikeuksiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota, ja ne voivat jäädä myös syystä tai toisesta tunnistamatta. Nämä tunnistamatta jääneet ongelmat herättävät usein epäonnistumisen ja häpeän kokemuksia, mitkä vaikuttavat merkittävästi psyykkiseen hyvinvointiin ja ovat riski syrjäytymiselle. (Haapasalo 2010, 9.) Oppimisvaikeudet muodostavat vallitsevassa tietoyhteiskunnassa suuren riskin opinnoista ja työelämästä syrjäytymiselle. Ammatillisen koulutuksen uudistamisen myötä itseohjautuvuuden merkitys vahvistuu. Tämä voi aiheuttaa suuria haasteita oppimisvaikeuksista kärsiville henkilöille, joilla on tarve selkeisiin raameihin, ohjeisiin sekä tukeen opiskelustrategioissa. (Erilaisen oppijan käsikirja 2007, 238-239.) Uudistus vahvistaa lisäksi työssä oppimisen merkitystä ammatillisessa koulutuksessa, mikä pakottaa entistä enemmän huomioimaan oppimisvaikeuksia omaavien opiskelijoiden tuen tarpeita myös työelämäjaksoilla. Komppaa-hankkeen valmisteluvaiheessa on todettu, että kohderyhmän itsetiedostukseen omasta oppimisvaikeudesta ja sen käytännön merkityksestä ei ole tällä hetkellä olemassa täsmäpalveluita. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden kohdalla nämä tulevat usein esille sattumanvaraisesti, pitkän asiakasprosessin ohessa.

Hankkeen aikana:

OSALLISTU KEHITTÄMISTYÖHÖN KOMMENTOIMALLA PALVELUPOLKUA

Yhtenä keskeisenä hankkeen tuotoksena on löytää kuntouttavan työtoiminnan palvelupolussa ne keskeiset palvelutuokiot eli episodit, joissa oppimisen haasteita omaavat ihmiset voidaan tunnistaa ja ohjata heidän kiinnostuksensa mukaisesti kuntouttavan työtoiminnan Komppaa-ryhmiin. Toki tulee huomioida, että jokainen asiakas kulkee tämän polun yksilöllisesti tehden omia valintojaan ja hänelle tarjotaan erilaisia vaihtoehtoja tilanteesta sekä harkinnasta riippuen; tämä on siis enemmänkin yleinen polkukuvaus. Lisäksi on hyvä huomioida, että eri kunnissa on erilaisia järjestelyjä kuntouttavan työtoiminnan suhteen, esim. Tampereella sosiaalitoimi on aktiivisempi toteuttaja kuin Jyväskylässä.  Kiinnostavaa on myös tietää, miten tieto oppimisen haasteista kulkeutuu eri tahojen välillä ja onko kyseessä yhtenäinen asiakaspolku, syveneekö se polun edetessä vai alkaako se aina alusta seuraavassa palvelutuokiossa?

Toimintatavat

Komppaa-hankkeessa hyödynnetään yhteiskehittämistä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK), Sovatek-säätiön, Nuorten Ystävät ry:n, Visio-säätiön, Puustellin työkylän, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalveluiden, Honkalampi-säätiön Kaski Jyväskylän ja Komppaa-ryhmien osallistujien kanssa.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Aino Alaverdyan, Projektipäällikkö, aino.alaverdyan@jamk.fi, +358 40 194 4679
Liisa Mattila, Projektiasiantuntija, liisa.mattila@jamk.fi, +358 40 653 2401

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK)

Kumppanit

Sovatek-säätiö, Nuorten Ystävät ry, Visio-säätiö, Puustellin työkylä, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut, Honkalampi-säätiö KASKI Jyväskylä

Rahoittaja

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ohjausryhma

Komppaa-ohjausryhmän varsinaiset edustajajäsenet:

Aino Loukola, puheenjohtaja, Keski-Suomen erilaiset oppijat ry
Eila Burns, lehtori AOKK, JAMK, hallituksen jäsen, Keski-Suomen erilaiset oppijat ry
Erja Poutiainen, johtava tutkija, Kuntoutussäätiö
Heli Turja, projektipäällikkö, Erilaisten oppijoiden liitto ry
Juha Lahti, ohjausryhmän puheenjohtaja, projektikoordinaattori, Niilo Mäki Instituutti
Kirsi Heiskanen-Nikula, kuntoutuspäällikkö, Sovatek-säätiö
Maria Joona, palveluesimies, Nuorten Ystävät ry
Minna Kaipainen, vastaava ohjaaja, Kaski Työvalmennus, Honkalampi-säätiö
Mirja Immonen, koulutuspäällikkö, HYVI Kuntoutus- ja sosiaaliala, JAMK
Pekka Nieminen, toiminnanjohtaja, Visio-säätiö
Päivi Pöntinen, palvelupäällikkö, ohjaus- ja valmennuspalvelut, Jyväskylän kaupungin työllisyyspalvelut
Tuija Hämäläinen, toiminnanjohtaja, Puustellin työkylä