Kostiakeskus

Hankkeen avulla luodaan toimivammat välityömarkkinoiden palvelut Pälkäneelle

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.10.2015 – 30.09.2018 | Pirkanmaa

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Jani Loponen, Ohjaaja

jani.loponen@palkane.fi

p.050-4670269

 

Kaisa Loponen, Ohjaaja

kaisa.loponen@palkane.fi

p.050-4670391

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus
EURA-tunnus: S20370
Toteuttajaorganisaatio: Pälkäneen kunta
Maakunta: Pirkanmaa
Aloituspäivä: 01.10.2015
Lopetuspäivä: 30.09.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on laajentaa välityömarkkinoita Pälkäneellä. Tätä kautta tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja edistää pitkäaikaistyöttömien tai muutoin työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä. Kostiakeskus on kansalaistalo ja kierrätyskeskus, jossa hankkeen toimesta tarjotaan yksilö- ja ryhmävalmennusta asiakkaiden tarpeesta riippuen (työelämävalmiuksien kehittäminen, arjenhallintataidot, sähköinen asiointi, terveys ja hyvinvointi, päihde- ja mielenterveysasiat). Kostiakeskuksessa on useita matalan kynnyksen työllistymisen mahdollisuuksia muun muassa asiakaspalvelu-, myynti-, hinnoittelu-, lajittelu-, siivous-, kuljetus-, kunnostus- ja keittiötehtävissä. Työllistämistoimintaan osallistuvia autetaan kohti työ- tai koulutusratkaisuja tai etsitään muita heille paremmin soveltuvia palveluita.

Tulokset

  • Asiakkaiden työ- ja toimintakykyä on edistetty erilaisia palveluita ja ohjausta tarjoamalla, mikä ehkäisee myös köyhyyttä ja syrjäytymistä.
  • Kunnan tarjoamat palvelut ovat lisääntyneet ja välityömarkkinat ovat laajentuneet kunnan lisäksi kolmannelle sektorille.
  • Moniammatillisesta työotteesta on muodostunut arkea.  Moniammatillinen tiimi on perustettu ja kokoontuu 2 krt/kk. Lisäksi yhteistyö Te-toimiston, Kelan ja terveydenhuollon kanssa on tiivistynyt.
  • Diakoniatyöllä on säännöllinen päivystys Kostiakeskuksella 1 krt/vko.
  • Osallisuutta tukeva vertaisohjattu talkooryhmä on perustettu. Lisäksi vertaisohjausta on käytetty esimerkiksi sähköisten palveluiden opastuksessa.
  • TE-hallinnon asiointipiste on toiminnassa.
  • Pitkäaikaistyöttömien määrä kaikista työttömistä työnhakijoista on hankkeen aikana vähentynyt 15,6 %. Ennen hanketta pitkäaikaistyöttömyys oli 42,4 %, hankkeen loppuvaiheessa 26,8 %.
  • Kostiakeskuksen toimintaa jatketaan kunnan omana toimintana hankerahoituksen päättyessä.

Ratkaisun kuvaus

Kostiakeskus perustettiin matalankynnyksen toimintapaikaksi, joka tarjoaa osallistumisen mahdollisuuksia sekä kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen toimintapaikkoja. Sosiaalialan ammattilaiset ovat antaneet asiakkaille heidän tarpeistaan lähtevää ohjausta ja valmennusta. Arviointimenetelmänä Kykyviisari on ollut käytössä. Yhteistyötä tiivistettiin myös muiden työllistäjien, kuten seurakunnan ja kolmannen sektorin kanssa, jonne asiakkaita on pystytty sijoittamaan työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. Tästä syystä asiakkaiden valmennuspolku on selkeytynyt ja nopeutunut.

Hankkeen aikana kuntaan perustettiin moniammatillinen työllisyydenhoidon tiimi, joka kokoontuu säännöllisesti. Tiimin työskentely tehostaa tiedon kulkua ja samalla luo ratkaisukeskeistä valmennuksellista työotetta asiakasohjauksessa.

Kostiakeskuksessa sijaitsevassa TE-hallinnon asiointipisteessä on saatavilla materiaalia ja opastusta TE-toimiston palveluihin sekä videoneuvottelumahdollisuus, jonka kautta voi tavata TE-toimiston asiantuntijan. Diakoniatyö seurakunnan toimesta on jalkautunut Kostiakeskukselle, joka mahdollistaa asiakkaiden palvelemisen monipuolisesti saman katon alla.

Asiakkaita on tuettu myös vertaisohjauksella. Esimerkiksi sähköisten palveluiden käytössä asiakkaat ovat tukeneet ja opettaneet toinen toistaan.

Hyvät käytännöt

Kostiakeskuksen yhteydessä toimiva kansalaistalo ja kierrätyskeskus tarjoavat aktivointitoimenpiteisiin osallistuville monipuolisia työtehtäviä. Asiakkaat saavat työskennellä aidoissa asiakaspalvelu- ja myyntitilanteissa sekä esimerkiksi siivous- ja keittiötehtävissä. Yhteisöllinen ympäristö tukee heikommassa asemassa olevien asiakkaiden osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta, luo tarpeellisuuden tunnetta sekä tuo arkeen rutiinia.

Matalan kynnyksen liikuntapalveluiden tarjoaminen asiakkaille on lisännyt heidän motivaatiotaan huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista. Liikuntapalveluiden sisällöissä on huomioitu kaikkein heikompikuntoisten mahdollisuus osallistua toimintaan. Koira-avusteinen liikunta on toiminut hyvänä kannustimena saada asiakkaat liikkumaan ja ulkoilemaan.

Retkien ja tutustumiskäyntien tavoitteena on ollut laajentaa asiakkaiden maailmankuvaa ja rohkaista heitä liikkumaan myös vapaa-ajalla oman tavanomaisen elinympäristönsä ulkopuolella.

Asiakkaiden tarvitsemia palveluita on pyritty kokoamaan Kostiakeskukseen saman katon alle. Avoin sosiaalityö ei sosiaalipalveluiden resurssipulan takia toteutunut suunnitellusti, mutta diakoniatyön ja TE-palveluiden myötä Kostiakeskuksesta on mahdollista saada monipuolisempia palveluita samasta paikasta. Hankkeen päättymisen jälkeen myös KELAn asiointipiste siirtyy Kostiakeskuksen tiloihin.

Vertaisohjattu talkootoiminta on parantanut asiakkaiden oman arjen hallintaa ja konkreettisesti motivoinut heitä työllistään itse itsensä.

Hyvän käytännön siirtotapa

Toimintamalli on hyödynnettävissä myös muissa kunnissa. Esimerkiksi Hattulan kunnasta on käynyt vieraita tutustumassa Pälkäneen kunnan työllisyyspalveluihin mukaan lukien Kostiakeskuksen toiminta.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Hankkeen taustalla oli tarve kehittää välityömarkkinoita Pälkäneellä.  Työllisyydenhoito oli ollut pitkään erittäin vähäistä Pälkäneellä verrattuna muihin kuntiin Pirkanmaalla. Käytännössä työllisyyspalveluita alettiin tarjota vasta syksystä 2012 lähtien. Välityömarkkinoilla ei ollut juuri muita toimijoita kuin kunta. Hankkeessa oli tarkoitus sekä laajentaa kunnan tarjoamia työmahdollisuuksia että saada mukaan muita toimijoita työllisyydenhoitoon ja näin laajentaa välityömarkkinoita. Myös pitkäaikaistyöttömyys oli suurta.

 

Hankkeen aikana:

Asiakkaiden työ- ja toimintakyky osoittautui arvioitua haastavammaksi. Tästä syystä heidän jatkopoluttamisensa työ- tai koulutuspaikkoihin ei edennyt suunnitellusti. Osa asiakkuuksista venyi pitkäksi myös siksi, että Kostiakeskuksessa alettiin viihtyä liian hyvin, eikä etenemiseen ollut tarpeeksi tahtoa. Hankesuunnitelmaa jouduttiin tarkistamaan hankkeen toteutusaikana, missä yhteydessä hankkeen budjettia pienennettiin erityisesti koulutusmäärärahojen osalta sekä laskettiin osallistujamäärätavoitetta.

Pälkäneen palveluverkko on rajallinen (esim. päihdepalvelut) ja siitä syystä asiakkaat ovat paikoitellen väärissä palveluissa heidän työ- ja toimintakykynsä huomioon ottaen.

Tiedonkulun ja asiakasohjauksen tehostamiseksi moniammatillinen tiimi olisi ollut hyvä perustaa heti hankkeen alettua.

Hankkeen jälkeen:

Hankerahoituksen päättyessä Kostiakeskuksen toimintaa jatketaan kunnan omana toimintana, mutta pienemmillä henkilöstöresursseilla ja erilaisella henkilöstörakenteella. Toimintaa on tarkoitus jatkossa yhä enemmän eriyttää osallistavaan toimintaan ja tavoitteelliseen valmennustoimintaan. Asiakkaiden jatkopolutukseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota, jotta asiakkuudet Kostiakeskuksessa eivät tarpeettomasti veny.  Hankkeessa olleista asiakkaista 22 (58 %) jatkaa edelleen toiminnassa hankkeen päättymisen jälkeen. Heistä 11 (29 %) on ollut asiakkuudessa kaksi vuotta tai enemmän, 6 (16 %) on ollut asiakkuudessa vuoden tai enemmän ja 5 (13 %) on ollut asiakkuudessa alle vuoden. Myös asiakkaiden kanssa tehtyjä suunnitelmia tulee jatkossa seurata tiivimmin ja tarvittaessa tehdä muutoksia.

Toimintatavat

Matalankynnyksen toiminta Kostiakeskuksessa on mahdollistanut myös heikompikuntoisten osallistumisen toimintaan.

Vertaisohjaukselliset talkooryhmät, joissa suoritettava työ on tullut suoraan hyötykäyttöön asiakkaille on tehnyt työskentelystä  jo lähtökohtaisesti mielekkäämpää

Osallisuutta tukevat retket ja tutustumiskäynnit ovat tarjonneet asiakkaille uusia kokemuksia.

Diakoniatyön jalkautuminen Kostiakeskukselle on laajentanut käytössä olevaa palveluntarjontaa.

Matalankynnyksen liikuntapalvelut ja koira-avusteinen liikunta työpäivän sisällä on madaltanut kynnystä omaehtoisen liikunnan lisäämiseen.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikön vaihtuminen kahdesti hankkeen toteutuksen aikana aiheutti jossakin määrin haasteita hankkeen toteutukselle.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Pälkäneen kunnan eri toimintayksiköiden välistä yhteistyötä tiivistettiin hankkeen aikana. Moniammatillinen tiimi tehosti tiedonkulkua ja asiakasohjaustyötä.

Kumppanit

Erityisesti Kangasalan kaupungin (sosiaalipalvelut) ja Pälkäneen seurakunnan (diakoniatyö) kanssa tehty yhteistyö edesauttoi merkittävästi hankkeen toteutusta. Myös muiden yhdistysten kanssa on saatu tiivistettyä yhteistyötä. Yhdistykset ovat olleet mukana toteuttamassa myös esimerkiksi erilaisia teemapäiviä.

Rahoittaja

Yhteistyö hallinnollisissa asioissa sujui jouhevasti rahoittajan kanssa. Rahoittajalta saatiin myös arvokkaita näkemyksiä hankkeen toiminnan suuntaamiseen liittyen.

Ohjausryhma

Ohjausryhmässä oli edustajat seuraavista tahoista: Pälkäneen kunta, Kangasalan kaupunki, Valkeakosken kaupunki, TE-toimisto, Pälkäneen seurakunta, Pälkäneen 4H-yhdistys, Pälkäneen Yrittäjät ry ja ProSos-hanke.