Lukiosta käytännön taitajia

Työelämätaitojen ja -osaamisen lisääminen lukion kurssitarjontaan.

Toimintalinja 4 (ESR) | 01.08.2015 – 31.12.2018 | Keski-Suomi

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Hankkeen yhteyshenkilö

Pentti Räisänen / Markku Piippo (1.11.2018 alk)

Aluelukion rehtori ( Pihtipudas -Viitasaari )

044 4596 873

pentti.raisanen@pihtipudas.fi /markku.piippo@pihtipudas.fi

Projektipäällikkö

Heli Hjelmeroos-Haapasalo

040 7144884

heli.hjelmeroos-haapasalo@pihtipudas.fi

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen Ely-keskus
EURA-tunnus: EURA 2014/1986/09 02 01 01/2015/KESELY
Toteuttajaorganisaatio: Pihtiputaan kunta / Pihtiputaan lukio
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.08.2015
Lopetuspäivä: 31.12.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 4 (ESR)
Erityistavoite: Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Lukiosta käytännön taitajia -hankkeen tavoitteena on lisätä opiskelijoiden työelämätietoisuutta ja -osaamista hankkeessa toteutettujen, lukio-opintoihin integroitujen työelämä- ja yrittäjyysverkkokurssien avulla. Hanke tarjoaa samalla työvälineitä nuorten jatko-opintojen suunnitteluun. Olennaisena osana hankkeen työelämäkursseissa on ajasta ja paikasta riippumaton verkko-opiskelu ja alueen yritysten kanssa tehty yhteistyö. Lukiolaiset suorittavat kursseihin liittyviä, eri pituisia työssäoppimisjaksoja oikeissa yrityksissä. Lukiolaisille tarjotaan myös työelämässä tarvittavia työelämäkorttikursseja.

Hankkeessa on luotu malli ja opintokokonaisuus, joka mahdollistaa lukion aikana työelämätaitojen opiskelun sekä koulussa teoreettisina opintoina että niihin integroituina työssä oppimisina paikallisissa yrityksissä sekä yhteisöjen ja julkisen sektorin työpaikoilla. Hankkeessa kehitetään Lukiolaisen Työelämäpassi. Lukiolaisen Työelämäpassiin kirjataan  lukiolaisen työelämä- ja yrittäjyysopinnot eli Lukiosta käytännön taitajia verkkokurssit, työssäoppimispaikat sekä  suoritetut työelämäkorttikurssit (esim. hygieniapassikortti). Työelämäpassi annetaan valmistumisen yhteydessä, ylioppilastodistuksen kanssa.

Hankkeen työelämäopinnoista lukiolainen saa kuvaa yleensä työelämän pelisäännöistä sekä alueen elinkeinorakenteesta ja yrityksistä. Nuori saa valmiuksia myös  tulevaisuuden urasuunnitteluun ja jatko-opintopaikan valintaan.

Hankkeessa ovat mukana Karstulan, Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren lukiot ja kunnat. Yhteistyökumppaneina Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy ja Kehittämisyhtiö Witas Oy.

Avainsanat:

Tulokset

Lukiolaisten työelämätietous ja -osaaminen on lisääntynyt ja työelämään siirtyminen on helpottunut.  Yritysten ja lukiolaisten välinen yhteistyö on käynnistynyt hyvin.

Lukiolaisille suunniteltu Työelämä- ja yrittäjyysverkkokurssikokonaisuus on toteutettu ja otettu käyttöön, samoin kuin lukiolaisille tarjotut työelämäkorttikurssit (mm. järjestyksenvalvoja-, hygieniapassi- ja anniskelupassikoulutus, tie-ja tulityökorttikoulutus ja työturvallisuuskoulutus). Hankkeen toimissa lukiolaisia on alueella mukana noin 300 ja yrityksiä yli 50.

Hankkeen toimenpiteet (työelämä- ja yrittäjyysverkkokurssien opiskelu ajasta ja paikasta riippumatta sekä keskeiset työelämäkorttikurssit) kiinnostavat lukiolaisia. Kurssit auttavat   nuorta työelämään siirtymisessä. Lukiolaisen Työelämäpasseja on annettu 10 kappaletta. (syksyyn 2018 mennessä)

Ratkaisun kuvaus

Lukiolaiset innostuivat työelämään siirtymistä edistävien verkko-opintoina opiskeltavien työelämäkurssien suorittamisesta.  Myös työelämä- ja yrittäjyysverkkokurssien sisältö ja toteutustapa on käyttäjien mielestä onnistunut.

Lukiolaiset suorittavat Lukiosta käytännön taitajia -hankkeen työelämä- ja yrittäjyysverkkokursseja jokaisessa hankelukiossa,  noin kolmekymmentä opiskelijaa (syksy 2018) suorittaa yhtä tai useampaa kurssikokonaisuutta.  

Työssäoppimisjaksoja lukiolaisille tarjoaa yli 50 yrittäjää tai yhteisöä. Yhteistyöyrityksiä hankkeen toimiin on ollut helppo saada mukaan. Hanke koetaan tarpeelliseksi ja hyödylliseksi alueen yrittäjien keskuudessa.

Työelämäkorttikurssit (järjestyksenvalvoja-, hygieniapassi-, anniskelupassi-, tie- ja tulityöturvakurssit sekä lastenhoitaja- ja työturvallisuuskurssit) toteutuivat kaikissa lukioissa. Hankkeen työelämäopinnoissa on ollut mukana noin 300 hankealueen lukiolaista.

Hankkeesta on tiedotettu säännöllisesti sekä lukiolaisille, yrittäjille, medialle että yhteistyöyrityksille. Hanke on saanut hyvin näkyvyyttä tiedotusvälineissä, myös opiskelijat ja yrittäjät on tavoitettu hyvin.Hankkeen tehtävä on tarpeellinen, lukiolaisten työelämätiedot ja –taidot ovat edelleen vähäisiä. Moni lukiolainen kokee kuitenkin lukio-opiskelun työlääksi, valinnaisia kursseja ei jakseta tai ehditä ottaa lisäkursseiksi.

Käytäntöön on viety hyvä Työelämä- ja yrittäjyysverkkokurssikokonaisuus sekä   Lukiosta käytännön taitajia OPOn –opas johon kirjattu hankkeessa suunnitellut, tehdyt ja pilotoidut käytännöt..

Hyvät käytännöt

Lukiolaiset osallistuvat entistä enemmän hankkeen ajasta ja paikasta riippumattomiin verkkokursseihin kun kurssikokemukset lisääntyvät ja käytännöt juurtuvat lukioihin. Opiskelijat kokevat Työelämä- ja yrittäjyysverkkokurssiaineiston hyödylliseksi ja mukavaksi. Lukiolaisten kursseihin liittyvät työssäoppimisjaksot ovat onnistuneita myös työssäoppimispaikkoja tarjonneiden yrittäjien mielestä.

Hankkeen tehtävä on tarpeellinen, lukiolaisten työelämätiedot ja –taidot ovat edelleen vähäisiä. Moni lukiolainen kokee kuitenkin lukio-opiskelun työlääksi, valinnaisia kursseja ei jakseta tai ehditä ottaa lisäkursseiksi.

Opinto-ohjaajien rooli on hankkeessa toteutettujen oppimissisältöjen jatkokäytön suhteen ensiarvoisen tärkeää. Vaikka kurssit ovat itseohjautuvia, opiskelijan kanssa tulee olla vuorovaikutuksessa;   motivoida ja antaa palautetta.

Hyvän käytännön siirtotapa

Käytäntöön on viety hyvä Työelämä- ja yrittäjyysverkkokurssikokonaisuus sekä  Lukiosta käytännön taitajia OPOn –opas.  Lukiosta käytännön taitajiksi -hanke on lisätty Tralla -palveluun

Tralla on digitaalinen palvelu, joka on syntynyt Yksityisyrittäjäin Säätiön tukemassa Yrittäjyyskasvatuksen polku -hankkeessa ja jonka toteuttajana toimii Valtakunnallinen YES ry. Trallaan kootaan yhteen yrittäjyyskasvatuksen ja -koulutuksen toimenpiteet ja toimijat.

Hankkeen työelämä- ja yrittäjyysverkkokurssimateriaali jää yhteistyölukioiden kotisivulle.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Osaamista  täytyy kerryttää pedanet-järjestelmän  kurssisisältöjen (teknisestä)  toteuttamisesta.  Aiempi tietotekninen suunnittelukokemus auttoi oppimateriaalin suunnittelu- ja toteutustyössä. Haasteena koettiin se, että kurssimateriaalin sisältö tulee toteuttaa nuorille sopivalla toteutustavalla ja opetettavat asiat muokattava nuoria kiinnostavaksi ja parhaiten auttavaksi.

Riskeiksi arvioitiin muodostuvan kohderyhmän passiivinen osallistuminen hankkeen toimenpiteisiin ja sekä se, että hankkeen hyvin aloittamat toimenpiteet eivät jatku hankkeen päätyttyä.

Hankkeen aikana:

Toteutuksellisia ongelmia hankkeessa ei lopulta ollut. Hankkeeseen suunniteltu lukion oppimäärään suunniteltu ja toteutettu oppimateriaali onnistui.

Hankkeeseen kesken tulleen projektipäällikön hanketyöosaaminen kertyi hankkeen aikana, myös lukioiden yrittäjäyhteistyö- ja hanketyökokemukset lisääntyivät.

Osaamista on kertynyt pedanet-kurssisisältöjen (teknisestä ja sisällöllisestä) suunnittelusta ja toteuttamisesta, tietous lukiolaisten työelämä- ja yrittäjyysopintosisältöjen suunnittelusta ja toteutuksesta on kasvanut. Kurssimateriaalin sisältö saatiin muokattua nuorille sopivalla toteutustavalla ja opetettavat asiat suunniteltu nuoria kiinnostavaksi ja parhaiten auttavaksi. Tieto siitä, että nuorten työelämätaidot ovat heikkoja ja asia vaatii edelleen huomioimista, vahvistuu hankkeen aikana.

Hankkeen aikana riskit vältettiin aktiivisella viestinnällä ja markkinoinnilla sekä kontakteja tarjoamalla.

Hankkeessa tuotettu oppimateriaalin kohderyhmä havaitsi hyväksi ja hyödylliseksi. Informointi seutukunnan positiivisesta tulevaisuudesta sekä mielenkiintoisista mahdollisuuksista
motivoivat kohderyhmää osallistumaan hankkeen toimenpiteisiin.

Uusi toimintamalli saatiin juurrutettua hankelukioiden perusopetukseen,
jolla varmistetaan hankkeen toimenpiteiden jatkuvuus. Myös positiiviset kokemukset hankkeen aikana varmistavat jatkuvuuden.

Ostopalveluina hankittavien työelämäkurssien kiinnostus oli suurta lukiolaisten keskuudessa, mutta kalliita kursseja ei voitu hankkia hankkeen loppuun saakka. Tämä oli hankkeeen kokonaisuudelle haaste. Hanke jatkui kurssimateriaalin vahvistamisen, viestinnän, markkinoinnin ja muinohjauksellisin keinoin hankkeen loppuun asti. Haasteeseen vastattiin siten, että lukiot osallistuvat opiskelijoiden työelämäkurssien maksujen tukemisessa.

Hankkeen jälkeen:

Hanketyö ja -toiminta eteni sujuvasti, ilman ongelmia. Tavoitteet saavutettiin. Yhteistyö toimi hankkeen yhteistyötahojen, kehittämisyhtiöiden, lukioiden, yrittäjien ja lukiolaisten kanssa hyvin. Muita, toimivampia hanketyö- ja tekotapoja ei ole tässä vaiheessa ajateltavissa. Mahdollisesti
lukioilla vierailuja ja hankkeesta tiedottamista lukioissa olisi voinut olla enemmän. Sitä tehtiin kuitenkin mahdollisimman paljon ja tehokkaasti.

Hankkeeseen kesken tulleen projektipäällikön hanketyöosaaminen kertyi hankkeen aikana, myös lukioiden yrittäjäyhteistyö- ja hanketyökokemukset lisääntyivät.
Hankkeen jälkeen materiaalin jatkokehittäminen, päivitystyö ja opiskelijoiden ohjaus jatkuu lukioilla.

Toimintatavat

Hankkeen tavoite luoda toimintamalli ja lukion oppimäärään kuuluva (valinnainen) opintokokonaisuus toteutui hyvin. Luotiin ja käyttöönotettiin neljän
kurssin Työelämä- ja yrittäjyysopintokokonaisuus.

Tavoitteena oli myös luoda Lukiolaisen Työelämäpassi, johon kootaan lukion aikana opiskellut
työelämätiedot ja taidot. Taitoja, jotka on opiskeltu sekä koulussa teoreettisina opintoina että niihin integroituina työssä oppimisina paikallisissa yrityksissä, yhteisöissä sekä julkisen sektorin työpaikoilla.

Työelämäpassiin kirjataan myös lukioajan Työelämäkurssien (hygieniapassikoulutus-,
anniskelupassikoulutus-, järjestyksenvalvojakurssisuoritukset).

Hanke tutki seudun muidenkin oppilaitosten kanssa yhteistyömahdollisuuksia nuorten työelämätaitojen ja -tietojen kartuttamiseksi. Yhteistyöllä ehkäistään parhaiten nuorten syrjäytymistä. Yhteistyön ansiosta hankkeen nuorille on saatu ajantasaisia ja oikeita tietoja työelämästä ja työelämän tilanteesta ja jotta koulutus- ja uravalintojen ratkaiseminen olisi aiempaa helpompaa. Tiivis yhteistyö oppilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa
edesauttaa jatko-opintoihin sijoittumisessa ja sopivan koulutuspaikan löytymisessä. Hankkeessa järjestettiin mm. opintomatkoja korkeakouluiin ja muihin oppilaitoksiin.
Toimivan oppilaitos-työelämä verkoston avulla on mahdollista turvata alueen työvoiman saanti tulevaisuudessa. Hankkeeseen lähti mukaan yli 50 alueen eri kokoista yritystä.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Sisällön tuottaminen ja pilotointi, markkinointi.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Tiivis yhteistyö

Kumppanit

Työelämäyhteistyön konkreettisen toiminnan mahdollistivat aktiiviset alueen yrittäjät ja yritykset sekä hankelukioiden henkilökunta.

Rahoittaja

Tukea ja apua raportointiin, kannustus

Ohjausryhma

Tukee, seuraa ja arvioi hankkeen tavoitteiden toteutumista ja varmistaa rahoittajalle toimenpiteiden ja rahoituksen käytön toteutumisen. Ohjausryhmän jäsenet toivat oman asiantuntemuksensa hankkeen käyttöön ja välittävät tietoa hankkeesta verkostoissaan.
Ohjausryhmässä on edustajat hankkeeseen osallistuvista lukioista, kunnista ja kehittämisyhtiöistä. Lisäksi ohjausryhmässä on yrittäjien ja opiskelijoiden edustajat. Rahoittajan edustajana Minna Koivukangas, Ely-keskuksesta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Heikki Vihava Viitasaaren kaupungin edustajana.
Ohjausryhmän kokouksia pidettiin kahdesti vuodessa. Ohjausryhmän palaute toteutuksesta ja tuloksesta on ollut positiivista ja kannustavaa.