Luonnollisesti töissä

Hanke edistää Green Care -menetelmien käyttöönottoa.

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.05.2015 – 30.04.2017 | Satakunta

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Hankekoordinaattori Pekka Stenfors

Projektiasiantuntija Mikko Kataja

Työvalmentajat Jukka-Pekka Rintala (Pori) ja Pasi Pahkuri (Ulvila)
Sähköpostiosoite etunimi.sukunimi@pori.fi ja etunimi.sukunimi@ulvila.fi

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Hankkeen rahoittaja on Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kuntien omarahoitus-osuuksista vastaavat Porin ja Ulvilan kaupungit ja yksityisestä omarahoitusosuudesta vastaa Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy.
EURA-tunnus: 100265
Toteuttajaorganisaatio: Porin kaupungin työllisyydenhoidon -yksikkö
Maakunta: Satakunta
Aloituspäivä: 01.05.2015
Lopetuspäivä: 30.04.2017
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Luonnollisesti töissä -hankkeen päätavoitteina ovat sosiaalisen työllistämisen ja osallisuuden edistä-minen luontoon tukeutuvia Green Care -menetelmiä hyödyntäen sekä Green Care -oppimiskeskuk-sen/luontopajan perustaminen, jossa toteutetaan uusia toimintamuotoja kohderyhmien tarpeisiin. Kohderyhmiä ovat pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset, syrjäytymisvaarassa olevat, työmarkkinoiden ulkopuolella olevat työikäiset sekä maahanmuuttajat.

Tavoitteena on myös edistää työllistämistä tukevien Green Care -menetelmien käyttöönottamista kunnal-lisessa työllistämisessä sekä työllistämis- ja kuntoutuspalveluja tuottavissa järjestöissä että yrityksissä. Koulutusorganisaatioiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa ideoidaan ja toteutetaan työmarkkinoille soveltuvia ratkaisuja, joiden tuloksena työkyky ja osaaminen kehittyvät.

Keskeisimpiä alueellisia kumppaneita ovat Ulvilan kaupunki, Diakonia Ammattikorkeakoulu/Pori, Turun yliopisto/Pori/Kulttuurituotannon ja maisematutkimuksen koulutusohjelma, Satakunnan Museo, Porin kaupungin ympäristövirasto sekä pilotteja toteuttavat yritykset ja yhdistykset.

Hanke tukee luontoavusteisin menetelmin työhönkuntoutujien itsenäistä selviytymistä arjen haasteissa. Hankkeen pilottitoiminta tapahtuu pääsääntöisesti luonto-olosuhteissa, tarjoten toimintaa erilaisissa luontokohteissa, joissa on mahdollisuus hyödyntää maaseutuympäristöä, Green Care -menetelmiä, oppia uusia taitoja. Eri luonto- ja ympäristökohteisiin siirtymiset toteutetaan kustannustehokkaasti Green Care -autolla.

Green Care tarkoittaa tieteellisesti tutkittujen luonnon hyvinvointivaikutusten huomioimista erityisryh-mätyöskentelyssä ja sen menetelmiä käytetään ammattimaisesti, tavoitteellisesti ja vastuullisesti sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja kuntoutuspalveluissa.

Työttömyyden kasvun myötä ovat monen työttömyysjaksot samanaikaisesti pitkittyneet. Edellä mainitun johdosta kuntien kasvavaan työllisyydenhoitoon onkin kaivattu uusia toimintamalleja ja yhteistyökumppaneita. Viime vuosina kiinnostus Green Care -toiminnan luontoläheisyyteen onkin lähtenyt uudelleen vahvaan kasvuun sen avulla saavutettujen hyvien tulosten johdosta.

Avainsanat:

Tulokset

  1. Hankkeen kohderyhmänä olevat paikalliset toimijat ovat tulleet tietoisiksi ja kiinnostuneet eläinavusteisesta toiminnasta. Koulutuksen pituus on 5 op.
  2. Paikalliset parhaiten Green Care -toimintaan soveltuvat ympäristöt on löydetty ja otettu aktiiviseen Green Care -käyttöön. Kontaktitahoja on 74 (3.5.2016 ) ja eri pilotteja on kilpailutettu ja aloitettu 10 kpl. Työhönkuntoutujia niissä on aloittanut noin 50.
  3. Hanke on vaihtanut tietoja ja kokemuksia mm. Forssan ja Jyväskylän kaupunkien sekä Sininauhaliiton (Vihreä veräjä) kanssa. Vireillä on benchmarkkausta ja tiedonsiirtoa.
  4. Kuntoutuksen parissa toimivat asiantuntijat ovat tulleet tietoisiksi ja kiinnostuneet luontoliikunnasta sekä siihen liittyvästä tieteellisestä tutkimuksesta. Opetuksen kohderyhmät ovat oppineet käyttämään luontoliikunnan menetelmiä omassa työssään. Green Care -koulutuksia on 10 päivänä * 2-3 ryhmää (kunta ja järjestötoimijat sekä muut ryhmä).
  5. Care Farming on Euroopan mittakaavassa Green Care -toiminnan valtavirtaus. Hankkeessa on perustettu ”osaamiskeskus”/luontopaja eurooppalaisen mallin mukaan. Mallia on modifioitu paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivaksi.
  6. Seminaarien, keskustelu- ja infotilaisuuksien, nettisivujen, facebookin, esitteiden ja sähköpostiryhmien kautta on tieto Green Caresta siirtynyt ja levinnyt suunnitellusti.
  7. Sähköisten työkalujen johdosta hankkeen ja sen toteuttajaorganisaation Green Care -toiminnasta on tullut jäsentyneempää, helposti ennakoitavaa, paremmin suunniteltavaa ja resursseja säästävää.
  8. Valo-valmennus tuottaa lisäarvoa työhönkuntoutukseen ja edesauttaa kuntoutuksessa olevien asiakkaiden siirtymistä kohti avoimia työmarkkinoita.

Hanke on luonut lukuisia yhteistyökumppanuuksia ja toteuttanut niiden kanssa konkreettista toimenpiteitä, joista on saatu paljon kokemuksia luontoavusteisiin työtehtäviin.

Työhönkuntoutujat ovat kokeneet toimintakykynsä parantuneen ja he ovat löytäneet luonnosta voimaannuttavia vaikutuksia. Onnistumisen kokemukset ovat lisänneet arjen rytmittämistä ja helpottaneet liikkeelle lähtemistä aamuisin. Pääsääntöisesti ulkoilmassa ja ryhmissä toimiminen on tukenut sosiaalista vuorovaikutusta, vahvistanut terveyttä ja aktiivista otetta omaan elämään. Tuloksia tuo myös se, kun kohderyhmät ovat ottaneet osaa toimintojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Inventoitujen alueiden ja kulttuurikohteiden yleisilme on kohentunut ja siten lisännyt kuntalaisten viihtyvyyttä ja alueiden vetovoimaa.

 

Ratkaisun kuvaus

  1. Eläinavusteisuus: seminaari, pilotit ja koulutukset aiheesta, tiedon siirrot toimijoille, jotka ottavat eläinavusteisuuden mukaan toimintoihinsa sekä tutustumiskäynnit maa- ja eläintiloille.
  2. Suoritettu Green Care -toimitaan soveltuvien ympäristöjen inventoinnit (tiedetään erilaiset ja soveltuvat ympäristöt, joissa voidaan toteuttaa menestyksellisesti GC-toimintaa ja aktivoivia luontoretkiä).
  3. Kansallisen tason yhteistyöllä, myöhemmin myös kv -tason, on saatu hyvien kokemusten säännöllistä vaihtoa ja uuden oppimista.
  4. Opetettu paikallisille toimijoille Green Careen pohjautuvia luontoliikuntamenetelmiä ja kerrottu niiden tieteelliseen tutkimukseen perustuvista hyvinvointivaikutuksista. Kuntoutuksen parissa toimivat asiantuntijat ottavat luontoliikunnan yhdeksi työkaluksi jokapäiväiseen työnkuvaansa ja siten työhönkuntoutujat hyötyvät liikunnasta ja luonnon hyvinvointivaikutuksista.
  5. Hankkeessa on perustettu Green Care osaamiskeskus-/luontopajamalli. Mallia on soveltuvin osin kopioitu eurooppalaisesta Green Care -toimintamallista. Porin ja Ulvilan kaupungit saavat käyttöönsä merkittävän työkalun työllisyyden hoitoon ja kuntoutukseen.
  6. Suoritettu laaja-alaista tiedotusviestintää (SuomiAreena, nettisivut, facebook, video, esitteet, artikkelit, sähköpostiryhmät, seminaarit jne.), jonka kautta on tehty Green Care -toimintatapa tutuksi ja juurrutettu se osaksi kohderyhmien työnkuvaa.
  7. Kehitetty sähköisiä työkaluja – mm. RePo -paikkatietojärjestelmä. Sähköiset työkalut mahdollistavat kustannustehokkaat toimintatavat.
  8. Valo-valmennus sekä oppilaitos- ja yritysyhteistyö.

Mukaan lähteneet yhteistyötahot ja -kumppanit, jotka tarjoavat ja tarvitsivat luontoaktiviteettejä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille, ovat tiedostaneet hankeen ratkaisumallit moniin tarpeisiinsa.

Luontopainotteiset pilottikokeilut ovat rakentaneet monimuotoisia työllistämispolkuja työttömille, jotka otetaan myös mukaan toteutusten suunnitteluun ja kehittämiseen. Tavoitteet kirjataan kuntoutujan kuntoutumissuunnitelmaan.

Hyvät käytännöt

  1. Kohderyhmänä olevat toimijat ja asiantuntijat ovat ottaneet eläinavusteisuuden osaksi toimintaansa.
  2. Kehitetty hyviä paikallisiin ympäristöihin soveltuvia Green Care -käytäntöjä ja toimintamalleja. (osaamiskeskus/luontopaja, retkeilyreitit, Yyteri, vesistöjen kunnostus ja museokohteet ym.)
  3. Tärkeiden tietojen ja hyvien käytänteiden jakaminen sekä niiden hyödyntäminen jokapäiväisessä Green Care -toiminnassa ja kuntoutujien parissa toimivien asiantuntijoiden kesken.
  4. Kohderyhmänä olevat toimijat ja asiantuntijat ovat ottaneet luontoliikunnan vakituiseksi osaksi työtoimintaansa.
  5. Löydetty uusi konkreettinen, kustannustehokas ja pysyvä toimintamalli työhönkuntoutukseen sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutukseen. Keskeisenä vaikuttimena mallissa on tieteelliseen tutkimukseen perustuvat tiedot luonnon hyvinvointivaikutuksista. Mittauksilla pyritään todentamaan luonnon tervehdyttävä ja elvyttävä vaikutus.
  6. Green Care -toiminta on tehty tutuksi suurelle joukolle hankkeen kohderyhmiä, jotka vievät ja välittävät Green Care -tietoja eteenpäin.
  7. RePo -järjestelmää voidaan hyödyntää luontoavusteista työtoimintaa suunniteltaessa. Järjestelmästä saadaan mm. työtunnit, kustannustiedot, valokuvat, rakennuspiirustukset ja karttatiedot. Muita sähköisiä työkaluja ovat mm. seurantatietokanta ja autoajokirja.
  8. Valo -valmennus osana osaamiskeskuksen/luontopajan toimintaa ja se tuottaa jatkuvaa lisäarvoa luontoavusteiseen toimintaan. Jatkokehitys on saada tekemiset opinnollistettua, jolloin voidaan tehdä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten kanssa.

Rajallisia henkilöresursseja on tarkoituksenmukaista helpottaa sähköisiä työkaluja käyttämällä, jolloin ne tuovat osaltaan säästöjä. Tietokannat on toteutettu erilaisten tietojen ylläpitoon ja syötettyjen tietojen monipuoliseen hyödyntämiseen.

Osaamiskeskus-/luontopajakokonaisuus tarjoaa elämyksellisen, turvallisen, kehittävän ja terveellisen työtoimintaympäristön ympäri vuoden sekä se toimii Green Care -asioiden tiedonvälittäjänä eri viestintäkanavia hyödyntäen. Myös ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet paranevat luontoympäristöissä.

Hyvän käytännön siirtotapa

Hankkeen toimintakonsepti ja -mallit sekä menetelmät ovat herättäneet kiinnostusta ja toimijat ja asiantuntijat haluavat hyödyntää ja sisällyttää niitä palveluvalikoimiinsa. Mallit ja menetelmät ovat siirrettävissä myös muihin kohteisiin ja kuntiin, joissa järjestetään kuntoutustoimintaa. Hankkeen loppuminen ei tarkoita toiminnan päättymistä, koska sen toimintakonsepti ja -mallit jäävät pysyväksi osaksi Porin työllisyydenhoidon palveluvalikoimaa.

Myös sähköiset työkalut ovat siirrettävissä niitä tarvitseville sovittavin ehdoin.

Hankkeen tulokset ovat hyödynnettävissä ja siirrettävissä työtoimintaa järjestäville tahoille.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Mikä mennyt hyvin? Tarvittavien tietojen kerääminen etupainotteisesti hankehakemuksen tarpeisiin. Hiljaisen tiedon hyödyntäminen innovatiiviselle hankeidealle. Hankeyhteistyöstä kiinnostuneiden kartoitus.

Mikä on mennyt huonosti? Green Care -esiselvitysprojektin lipuminen pois omista käsistä.

Mitä olemme oppineet? Kuinka tärkeää on sisäisen ja ulkoisen luottamuksen rakentaminen, joilla muodostetaan selkeä ja luonnollinen jatkumo toiminnoille ja ongelmien ratkaisuille.

Etukäteisselvitys tarvittavista tiloista ja eri ympäristöistä, joissa käytännön monipuoliset toteuttamiset ovat mahdollisia.

Suunnitteluun on tärkeää ottaa mukaan tulevia kohderyhmiä, jolloin saadaan tarpeet selville. Esim. työhönkuntoutujalla voi olla kielteinen ennakkoluulo luonnossa olemisesta ja työskentelystä. Kohderyhmien tarpeet huomioimalla voidaan heti toiminnan alkuvaiheessa kertoa heille olennaiset Green Care -asiat.

Kun uutta luodaan, niin aikaa kuluu.

Mitä olemme vieneet käytäntöön? Uuden toimintamenetelmän, joka soveltuu Porin kaupungin työllisyyden hoidon käsitteisiin ja toiminnan reunaehtoihin.

 

Hankkeen aikana:

Mikä mennyt hyvin? Luonto- ja kulttuurikohteiden inventoinnit, joista muodostui olennainen osa hanketoiminnoille. Aloitusinfot kohderyhmille, joilla herätettiin kohderyhmien aito kiinnostus ja sitoutuminen monitahoiseen yhteistyöhön. Seminaarit ja koulutukset ovat vastanneet odotuksia. Pilotit ja luontotyötilan vuokraus antoivat perusraamit toimintakokonaisuudelle ja toimintojen juurruttamisille.

Mikä on mennyt huonosti? Alun pakolliset kirjaamiset kehittyvään Eura -järjestelmään.

Mitä olemme oppineet? Koska monilla saattaa olla kielteinen ennakkoluulo luonnossa olemisesta ja/tai työskentelystä, on siksi ensiarvoisen tärkeää herättää työhönkuntutujien kiinnostus luontoympäristöissä tehtäviin töihin.

On tärkeää varata riittävästi aikaa asioiden läpilyönteihin, kun luodaan uutta nollatasolta. On järkevää ottaa työllisyyden hoito ja kohderyhmäläisiä mukaan suunnitteluun ja kehittämiseen. On hyvä varautua mahdollisiin muutoksiin – suunnitelma B.

Työnohjaajalla pitää olla monipuolista osaamista luontoympäristöjen töistä ja hänen tulee olla tarpeeksi jämäkkä pärjätäkseen työttömien kanssa. Työtehtävien räätälöinti ja jako tulee tehdä osallistujan toimintakyvyn, kiinnostuksen, voimavarojen ja laadittujen tavoitteiden mukaan.

Palveluohjauksen joustava ja aktiivinen toiminta on välttämätöntä kuten myös hyvien sparraajien ja aktiivisten yhteistyötahojen merkitykset ovat nousseet esiin.

Mitä olemme vieneet käytäntöön? Käytänteen kertoa mitä luontoympäristössä toimiminen on ja mitä se edellyttää. Väljät ja monipuoliset ohjelmat riittävine tauotuksineen, jolloin jää aikaa myös opastamiselle. Kustannustehokkaan, yksinkertaisen ja luovan tavan toteuttaa kuntoutustoimintaa käytännössä siten, että toimitaan osallistujien toimintakyvyn, kiinnostuksen, voimavarojen ja laadittujen tavoitteiden mukaan.

 

Hankkeen jälkeen:

Mikä mennyt hyvin? Toiminnan hallittu siirto tuleville toteuttajille. Hankkeen tuomat hyödyt ja toimintakonsepti on sisäistetty hyvin.

Mikä on mennyt huonosti? Jos toiminta ei jatku tai sille ei anneta mahdollisuutta kehittyä.

Mitä olemme oppineet? Kunnan työllistämispalvelusta vastaavien on oltava sitoutuneita jatkuvasti kokonaisvaltaiseen Green Care -toimintaan kehittämiseen. Edellä mainittu on edellytys hankkeen alusta alkaen. Juurruttamisen vakiinnuttamiseen pitää jatkaa aktiivisesti sisäistä ja ulkoista ”myyntityötä”. Toimijoiden kokemusten ja palautteiden pohjalta tehtävät arvioinnit ja toimenpiteet on pidettävä tapakäytänteinä.

Mitä olemme vieneet käytäntöön? Green Care -menetelmät ja käytännöt sekä luotu toimintakonsepti sähköisine työkaluineen on viety vakituiseen käyttöön.

Toimintatavat

Juurruttamisen ja vaikuttavuuden lisäämiseksi ei pelkästään riitä se, että hankkeen loppupuolella kerrataan asioita, jos halutaan esimerkiksi uudet ja onnistuneet pilotit ja niiden tuomat ratkaisut pitää integroida käytänteisiin. Aktiivinen ja systemaattinen tiedotustoiminta on avain toiminnan tunnetuksi saattamiseen. Toimivista yhteistyöverkostoista huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeitä. Katsantoja matkan varrella on myös hyvä suunnattava ulospäin omasta hankkeesta. Hyvät toimintatavat, kokemukset ja toteutusketjujen merkitykset ovat myös onnistumisien perusteita.

Esimerkkicase 1. Green Care ja eläinavusteisen koulutuksen toteutusketju eteni seuraavasti. Hankehenkilöstö osallistui GC Finland ry:n vuosikokoukseen Ypäjän Hevosopistolla, jossa tasokkaat luennoitsijat saivat hanketoimijat vakuuttuneiksi eläinavusteisen toiminnan mahdollisuuksista. Hanke tiedusteli puskaradion kautta alueensa eläinavusteisen toiminnan tarpeista ja saatujen palautteiden perusteella hanke toteutti aiheesta seminaarin. Seminaaripalautteissa tiedusteltiin eripituisista koulutuksista ja tuloksena oli, että koulutukselle oli selvä tilaus. Hanke pyysi koulutuksesta tarjoukset ja toteutti 5 op koulutuksen. Koulutukseen voidaan tulevaisuudessa suunnitella jatkoa ja/tai siirtämistä muualla toteutettavaksi.

Esimerkkicase 2. RePo Mobiilikeruujärjestelmän toteutusketju eteni seuraavasti. Paikkatietojärjestelmästä oli keskusteltu Porin kaupungin ympäristöviraston kanssa. Seuraavaksi hankehenkilöstö osallistui Metsähallituksen tilaisuuteen, jossa se esitteli omaa Reiska -järjestelmäänsä. Järjestelmä on varsin laaja kokonaisuus. Porin kaupungilla on oma karttatietojärjestelmä, johon mietittiin mahdollisuutta tehdä hankkeelle oma paikkatietojärjestelmä -ratkaisu tietojen keruuseen. Hanke osti Spatial Agentilta järjestelmäratkaisun ja kilpailutti reitistöjen tietojenkeruun ja niiden syötön järjestelmään. Järjestelmään voidaan sovitusti hakea tietoja myös, esim. rakennuspiirustukset, materiaalit, työtunnit ja kustannukset, Metsähallituksen järjestelmästä.

Tärkeitä onnistumistekijöitä: Innostus ja luovuus, hyvä yhteishenki, luontoarvojen ja -menetelmien tiedostaminen, hyvä suunnittelu, toimiva ympäristö ja varustus.

 

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Hankekoordinaattori ja projektiasiantuntija ovat hankkeelle välttämättömiä, jotta hankkeen kaikkia toimintoja on viety järjestelmällisesti, jäsennellysti ja suunniteltujen tavoitteiden mukaisesti eteenpäin eri toimintatasoilla ja -linjoilla.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hanke on kytketty hyvin Porin kaupunkistrategiaan (Porin kaupungin työllisyysohjelma 2015-2025) ja Porin kaupungin työllisyyshoidon -yksikkö on oikea toimielin hallinnoimaan ja viemään hankkeessa toteutettavia menetelmiä käytäntöön oikeille kohderyhmille. Porin Työllisyyshoidon -yksikkö on mahdollistanut hankkeelle mahdollisimman itsenäisen työskentelyn ja uusien asioiden kokeilut kannustavalla tavalla.

Kumppanit

Kaikki toiminnassa olevat yhteistyökumppanit ovat valikoituneet tarpeiden mukaisesti ja siten ne ovat sitoutuneet viemään osaltaan Green Care -menetelmiä eteenpäin. Yhteistyökumppanit ovat myös olleet vertaistukena ja niiden palautteet ovat olleet: ”Luonnollisesti töissä -hanke on oikealla polulla” -tyyppisiä.

Rahoittaja

Hankkeen rahoittaja on Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja se on hoitanut, tukenut ja vienyt Green Care -hanketta esimerkillisesti eteenpäin. Keskinäinen luottamus on syntynyt, kun on voinut aina kysyä haasteiden ilmaantuessa ja saanut niihin aidosti tukea ja vastaksia.

Ohjausryhma

1. Porin kaupungin ympäristövirasto, luonnonsuojeluvalvoja Kimmo Nuotio, pj
2. Ely -keskus, rahoitusasiantuntija Merja Enlund
3. Porin kaupungin työllisyydenhoito, työllisyydenhoidon päällikkö Juha Laine
4. Porin kaupunki, kehittämispäällikkö Timo Aro
5. Satakunnan TE-toimisto, johtaja Juhani Sundell
6. Sininauhaliitto, Green Care Finland ry, projektipäällikkö Tuomo Salovuori
7. Ulvilan kaupunki, henkilöstöpäällikkö Anne-Riitta Tuominen
8. Turun yliopisto/Porin yksikkö, professori Maunu Häyrynen
9. Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, aluekoordinaattori Katja Helander
10. Porin kaupungin sosiaalitoimi, vastaava suunnittelija Jenni Ketonen
11. Satakunnan Museo, rakennustutkija Liisa Nummelin
12. Auroosa Oy, perhepsykoterapeutti Sanna Suonpää
13. Ely -keskus, maksatustarkastaja Mari Sjövall
14. Luonnollisesti töissä -hanke, projektiasiantuntija Mikko Kataja
15. Luonnollisesti töissä -hanke, hankekoordinaattori Pekka Stenfors, siht.

Ohjausryhmäläiset ovat antaneet hankkeelle hyviä tippejä ja vinkkejä.