Marke – palvelumarkkinoiden kehittäminen

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.08.2018 – 31.12.2020 | Keski-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Projektipäällikkö: Saila Pulkkinen, puh. 0295 024 846

Projektikoordinaattori: Eija Raatikainen, puh. 0295 024 985

etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto (ESR)
EURA-tunnus: S21368
Toteuttajaorganisaatio: Keski-Suomen ELY-keskus
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.08.2018
Lopetuspäivä: 31.12.2020
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Marke – palvelumarkkinoiden kehittäminen, on kehittämishanke, joka kehittää uudenlaisia palveluja ja hakee kustannustehokkuutta vaikeasti työllistyvien asiakkaiden työllistämisen hyväksi sekä kokeilee laadullisia tulosperusteisia hankintoja.

Kehittämistyöllä haetaan ratkaisuja tulevan toimintaympäristön muutoksen luomaan uuteen tilanteeseen kahdella teemalla:

1) uudenlaiset palvelut TE-ja sote-palvelujen yhdyspinnoilla vaikeasti työllistettäville asiakkaille

2) laadulliset tulosperusteet määrällisten tukena hankinnoissa

Tulokset

Hankkeen tuloksena kehitetään sote- ja TE-palvelujen yhdyspinnoilla vaikeasti työllistyville asiakkaille uudenlaisia tai uudelleenmuotoiltuja valmennuspalveluja, joiden avulla asiakkaan työllistymisen mahdollisuudet parantuvat.

  • Kehittämistyön avulla asiakkaille, esimerkiksi aktivointisuunnitelmaa vailla oleville työttömille, luodaan ja testataan tarpeeksi kattavia palvelukokonaisuuksia, joissa joustava palvelusta toiseen siirtyminen ja eri palvelujen yhtäaikainen / limittäinen saatavuus on mahdollista. Palvelussa korostuu moniulotteinen asiantuntijayhteistyö.
  • Oikea-aikaisilla ja tarpeeksi kattavilla palveluilla asiakas saadaan nopeammin ja vahvemmin työelämään kiinni ja samalla ennaltaehkäistään mahdollisia isompia, pidempikestoisia ongelmia.
  • Kehittämistyön tuloksena käytettävissä olevat resurssit saadaan tehokkaampaan käyttöön, kun päällekkäisyydet toiminnassa vähenevät, yksittäisten/irrallisten palvelujen tarve vähenee, asiakkaan palvelutarpeiden kokonaisuuden ymmärtäminen lisääntyy ja tiedon siirto palveluprosessissa yli organisaatiorajojen paranee.
  • Palveluissa otetaan huomioon asiakkaan elämäntilanne kokonaisuutena, hänen terveydentilansa, sosiaalipalvelujen tarpeet ja työllistymisen haasteet.
  • Palveluissa korostuu vahvempi resursointi asiakkaan psykologisen pääoman edistämiseen, joka puolestaan edistää työllistymistä. Tämä resurssi on käytössä koko palvelun ajan.

Hankkeen ja yhteistyökuntien välisellä yhteistyöllä saadaan vaikuttavampia palvelukokonaisuuksia pitkäaikaistyöttömille.

  • Asiakkaan työllistymismahdollisuuksien parantuminen lisää asiakkaan omaa hyvinvointia. Alueen elinvoimaisuus lisääntyy ja kunnan kulut pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa vähenevät.
  • Alueen yritykset hyötyvät, kun työmarkkinoilla on tarjolla enemmän työntekijöitä omalta alueelta.
  • Hankkeen tuloksena verkostomainen toimintakulttuuri kehittyy sote- ja TE-palveluiden yhdyspinnoilla työttömien työnhakijoiden palveluissa. Verkostoyhteistyö tulee näkyvämmäksi.

Hankkeen avulla tunnistetaan sote- ja TE-palvelujen välisiä yhdyspintoja työllisyyden näkökulmasta. Tavoitteena on tarkastella toimintatapoja ja palveluja eri sektoreiden yhdyspinnoilla ja saada sitä kautta parempi näkemys palvelutarjonnasta ja eri toimijoiden vahvimmista osaamisalueista.

  • Palvelutoimijoiden osaaminen, yhteistyö sekä tietoisuus vaikeasti työllistyvien työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä kasvaa.
  • Hankkeen aikana luodaan palveluohjaukseen toimintamalleja, jotka kuvataan.

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Tulevat toimintaympäristön muutokset muuttavat eri toimijoiden tehtäviä. Isojen uudistusten luomassa uudessa tilanteessa tarvitaan haasteelliset työttömät asiakkaat huomioivia ja entistä moniammatillisempia palveluja. Vaikeasti työllistettävien asiakkaiden palvelut on saatava paremmin heidän tarpeitaan vastaaviksi. Nyt moni työtön putoaa ikään kuin ”palveluiden väliin” eikä siksi pääse eteenpäin työllistymisen polullaan. Uudenlaiset palvelut vaativat yhteistyön kehittämistä, toimivien verkostojen luomista sote-palvelujen, kuntien työllisyyspalvelujen ja TE-palvelujen yhdyspinnoille sekä uusien palvelujen kokeilemista ja palvelupolkujen muodostamista.

Julkisista hankinnoista keskusteltaessa on tulosperusteiset hankinnat nousseet aikaisempaa enemmän esille; tulosperusteisuutta halutaan yhä enenevissä määrin mukaan julkiseen hankintaan. Tulosperusteisia hankintoja on kokeiltu vähäisessä määrin jo TE-hallinnossa, mutta kokemuksia tarvitaan lisää. Tulosperusteisista TE-palveluista on siis vähäistä kokemusta, mutta lähinnä vain kvantitatiivisista mittareista. Kun kyseessä ovat haastavassa työmarkkina-asemassa olevat, esim. pitkäaikaistyöttömät ja aktivointisuunnitelman tekoa tarvitsevat työttömät, kvantitatiivinen tuloksen mittaaminen ei aina ole toimivin tapa mitata palvelun tuloksellisuutta. Työttömän polku avoimille työmarkkinoille on yleensä pitkä ja se vaatii monia erilaisia, toistensa perään polutettuja palveluja. Palvelun laatua ei siis voi mitata vain esim. työllistymisluvuilla. On kehitettävä tulosperusteisia malleja, joissa asiakkaiden oma kokemus palvelun laadusta ja vaikuttavuudesta on keskiössä.

 

Toimintatavat

Eri tahojen merkitys

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hankkeen toteuttajaorganisaationa toimii Keski-Suomen ELY-keskus .

Kumppanit

TE-palveluja tuottavat tahot
Sote-palveluja tuottavat tahot
Kunnat
Oppilaitokset
Kolmas sektori
Yritykset, jotka tällä hetkellä tuottavat sote- tai TE-palveluja
Ammattilaiset ja asiantuntijat, joiden tehtävät/osaaminen linkittyvät hankkeen kehittämisteemoihin

Rahoittaja

Euroopan sosiaalirahasto ja Keski-Suomen ELY-keskus.