Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA

TTY:n ja Rauman seudun yritysten monitekninen yhteistyöverkosto

Toimintalinja 2 (EAKR) | 01.09.2014 – 30.04.2018 | Satakunta

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Projektipäällikkö Esa Mäkinen
esa.makinen@tut.fi
puh. +358 50 320 4896

Projektipäällikkö Lauri Sydänheimo
lauri.sydanheimo@tut.fi
puh. +358 44 5341501

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Pirkanmaan liitto
EURA-tunnus: A70003
Toteuttajaorganisaatio: Tampereen teknillinen yliopisto
Maakunta: Satakunta
Aloituspäivä: 01.09.2014
Lopetuspäivä: 30.04.2018
Budjetti: 500000-1000000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 2 (EAKR)
Erityistavoite: Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

METURA (Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla) hankkeen tavoitteena oli vastata monitieteisiin tutkimus- ja kehitystarpeisiin, jotka olivat nousseet esiin aiemmissa tutkimuksissa ja selvityksissä koskien Rauman meriteollisuutta sekä uusioraaka-aineen käsittelylaitteita valmistavia yrityksiä. Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) Rauman tutkimusyksiköiden resurssit eivät oleet täysin riittäviä, vaan tarvittiin laajempaa yhteistyötä.

Hanke valmisteltiin yhteistyössä Rauman seudun yritysten, Rauman kaupungin ja TTY:n Rauman tutkimusyksiköiden kesken. Tavoitteena oli vahvistaa TTY:n läsnäoloa Raumalla kehittämällä alueellista toimintatapaa ja moniteknistä mekatronista yhteistyöverkostoa.

Mekatronisessa koneessa käytetään tavallisesti useita eri tekniikoita.

Mekatroniikan määritelmä:

  • Mekatroniikka tulee sanoista ”mekaniikka” ja ”elektroniikka”.
  • Mekatroniikka termi keksittiin Japanissa 1970-luvulla, jossa se oli aluksi suojattu tavaramerkki
  • Myöhemmin 1980-luvulla Mekatroniikka- tavaramerkistä luovuttiin ja sitä alettiin käyttää
  • laajemmin tarkoittamaan tuotteita, joissa hyödynnetään mekaniikkaa ja elektroniikkaa.
  • Mikroprosessorien kehittymisen myötä tietotekniikasta on tullut keskeinen osa
  • mekatroniikkaa

 

Avainsanat:

Tulokset

Yhteistyön toimintatavaksi kehitetiin matalan kynnyksen sparrausmalli, jota tutkittiin ja kehitetiin neljässä demonstraatiossa. Demonstraatiot olivat onnistuneita ja ne osoittivat, että matalan kynnyksen sparraus on toimiva tapa toteuttaa yliopiston ja yritysten TKI-yhteistyötä Raumalla.

METURA-hankeen perusteella voidaan todeta, että TKI-yhteistyö kiinnostaa ja sitä pidetään tärkeänä ja hyödyllisenä sekä Rauman seudun yrityksissä, että TTY:llä. Yrityksissä yhteistyön käynnistyminen perusedellytyksiä ovat olemassa oleva (tiedostettu tai tiedostamaton) todellinen tarve ja valmius (resurssit ja rahoitus) yhteistyön aloittamiseen. Yliopiston perusedellytyksiä puolestaan ovat tarvittava osaaminen ja resurssit (tutkijat, välineet ja tutkimusympäristö). Yhteistyö voi käynnistyä vain, jos sen perusedellytykset ovat samanaikaisesti kunnossa sekä yrityksissä, että yliopistossa.

Ratkaisun kuvaus

Matalan kynnyksen sparrausmallissa yritysten tarpeisiin ja kysymyksiin etsitään nopeasti vastauksia ja näkemyksiä TTY:n puitteissa. TTY:llä on tätä varten yhteyshenkilö, joka tekee asiaan liittyviä selvityksiä ja etsii TTY:ltä sopivat asiantuntijat ja mahdolliset yhteistyötahot ja määrittelee miten asiassa TTY:n ja yritysten kanssa tulisi edetä. Tarkoitus on, että yhteydenpito yritysten ja TTY:n välillä on aktiivista ja kynnys esiselvitysten tekemiseen ja palaverien pitämiseen on matala. Tapauskohtaisesti yhteistyö voi edetä varsinaiseen tutkimusvaiheeseen, joka voi olla luonteeltaan pidemmän tähtäimen tavoitteellista perustutkimusta, lyhytjänteisempää tuotekehitystä tai opinnäytetöitä.

Hyvät käytännöt

METURAssa hyviksi käytännöiksi todettiin:

  • Yrityskäynnit
  • TKI-seminaari
  • Lehtiartikkeli
  • Vierailut ja keskustelut yliopistolla
  • Matalankynnyksen sparraus ja demonstraatiot

MEURA-hankkeen keskeisenä tavoitteena oli TKI-yhteistyön kehittäminen Rauman seudun yrityksissä, jolloin tärkein ja määrällisesti merkittävin tiedottaminen tapahtui yrityskäyntien yhteydessä. Vapaamuotoiset keskustelut ja yrityskartoituksen kysymyslistan testaaminen ja täsmentäminen aluksi hyvin rajatulla joukolla yrityksiä oli toimiva ratkaisu.

Satakuntaliiton TKI-seminaareissa pidetyt esitykset toimivat hankkeen virallisina tiedotuskanavina Satakunnan julkisessa TKI-toiminnassa mukana oleville ja edustajille ja päättäjille. TTY:n tutkimusseminaari Raumalla 14.3.2017 oli myös tarpeellinen ja onnistui hyvin. Saadut palautteet olivat hyvin myönteisiä ja vastaavia seminaareja toivottiin pidettävän myös jatkossa vuosittain. Seminaarilla oli iso merkitys uusien yhteistyökumppanien löytämiseen ja demonstraatioiden käynnistymiseen.

Rauma-lehdessä 3/17 julkaistu uutinen ”Reaaliaikaista tietoa hanaveden laadusta” oli kiinnostava ja sitä on jaettu kymmeniä tuhansia kertoja. Hankkeen ja Rauman alueen yritysten TKI-tarpeiden esittely myös toteuttajaorganisaation sisällä oli välttämätöntä ja auttoi osaltaan yhteistyöverkoston laajenemisessa.

Yhteistyön toimintatavaksi kehitetiin matalan kynnyksen sparrausmalli, jota tutkittiin ja kehitetiin neljässä demonstraatiossa. Demonstraatiot olivat onnistuneita ja ne osoittivat, että matalankynnyksen sparraus on toimiva tapa toteuttaa yliopiston ja yritysten TKI-yhteistyötä Raumalla

Hyvän käytännön siirtotapa

Matalan kynnyksen sparrausmallia käytetään ja kehitetään edelleen TTY:n ja yritysten TKI-yhteistyössä Raumalla. Mallin edellyttämää aktiivista yhteydenpitoa ja vierailuita Rauman seudun yritysten ja yliopiston välillä jatketaan, pidetään TKI-seminaareja ja huolehditaan tiedottamisesta.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Lähtökohtana olivat Rauman seudun yritysten monialaiset ja monitekniset TKI-tarpeet, joihin TTY:n Rauman yksiköiden olemassa olevilla resursseilla ei täysin kyetty vastaamaan. METURA-hanke valmisteltiin yhteistyössä Rauman seudun yritysten, Rauman kaupungin ja TTY:n Rauman tutkimusyksiköiden kesken vahvistamaan TTY:n läsnäoloa Raumalla ja kehittämään alueellista toimintatapaa ja moniteknistä mekatronista yhteistyöverkostoa.

Hankkeen aikana:

METURA-hankkeen keskeisiä toimenpiteitä olivat tarvekartoitus, tutkimusyhteistyön
kehittäminen ja demonstrointi. Kartoitusvaiheen ja selvitysten perusteella tutkimusyhteistyön malliksi ja toimintatavaksi valittiin matalan kynnyksen sparraus, jota kehitetiin ja testattiin demonstraatioiden avulla.

Hankkeen aikana taloustilanne oli hyvin vaikea ja sekä teollisuudessa että yliopistossa tapahtui voimakas rakennemuutos. Vuoden 2016 lopulla demonstraatiot eivät lähteneet suunnitellusti käyntiin. TTY:n rakenneuudistus vuoden 2017 alussa siirsi tulosvastuun laitoksilta tiedekunnille, jolloin METURA:n tavoittelema monitekninen yhteistyö helpottui. METURA-hanketta ja demonstraatioita markkinoitiin aktiivisesti mahdollisille yhteistyökumppaneille yrityskäynneillä sekä järjestämällä TTY:n teknologiaseminaari Raumalla.

Aktiivisella markkinoinnilla ja sparrauksella demonstraatiot saatiin käyntiin ja Satakuntaliiton myötävaikutuksella myös toteutettua, kun hankkeelle myönnettiin 8 kk jatkoaikaa.

Hankkeen jälkeen:

Yhteistyön toimintatavaksi kehitetiin matalan kynnyksen sparrausmalli, jota tutkittiin ja kehitetiin neljässä demonstraatiossa. Demonstraatiot olivat onnistuneita ja ne osoittivat, että matalan kynnyksen sparraus on toimiva tapa toteuttaa yliopiston ja yritysten TKI-yhteistyötä Raumalla.

Toimintatavat

METURA-hankkeen keskeisiä toimenpiteitä olivat tarvekartoitus, tutkimusyhteistyön
kehittäminen ja demonstrointi. Kartoitusvaiheen ja selvitysten perusteella tutkimusyhteistyön
malliksi ja toimintatavaksi valittiin matalan kynnyksen sparraus, jota kehitetiin ja testattiin
demonstraatioiden avulla.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektitiimin ja -päälliköiden vastuulla on huolehtia siitä, että hankkeella on käytettävissään riittävät resurssit ja suunnitella toimenpiteet niin, että ja asetetut tavoitteet saavutetaan.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hankeen toteuttajaorganisaatio vastaa projektin taloudesta ja hallinnosta ja osoittaa tarvittavat resurssit projektin käyttöön

Kumppanit

Hanke toteutettiin yhteistyössä Rauman kaupungin ja Rauman seudun yritysten kanssa, eikä se olisi onnistunut ilman niitä. Rauman kaupunki vastasi projektin kuntarahoituksesta ja yritysten kanssa toteutetut demonstraatiot olivat keskeinen osa hanketta.

Rahoittaja

Satakuntaliitolla oli tärkeä merkitys hankeen rahoituksen saamisessa ja hallinollisessa ohjauksessa. Satakuntaliiton edustajat osallistuivat kiitettävästi hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn.

Ohjausryhma

Teollisuudessa ja hankkeeseen osallistuneissa organisaatioissa tapahtui hankeen aikana voimakas rakennemuutos, jonka seurauksena ohjausryhmän kokoonpano vaihtui hankkeen aikana useaan kertaan. Ohjausryhmän toiminta ei kuitenkaan tästä häitriintynyt vaan sen toiminta oli aktiivista ja se kokoontui kaikkiaan 16 kertaa. Ohjausryhmällä oli tärkeä merkitys hankkeen toteutuksen eri vaiheissa. Sen myötävaikutuksella löydettiin sopivat yrityskontaktit hankeen kartoitusvaiheessa ja toteutettiin TTY:n tutkimusseminaari Raumalla. Ohjausryhmä ja Satakuntaliitto myötävaikuttivat myös demonstraatioiden toteutukseen, kun hankeen toetutukseen haettiin ja saatiin 8kk jatkoaikaa.