Mikrot menestykseen

Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittäminen mikroyrityksissä

Toimintalinja 3 (ESR) | 01.09.2015 – 31.08.2018 | Varsinais-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Työterveyslaitos

projektipäällikkö Susanna Visuri

susanna.visuri@ttl.fi


Varsinais-Suomen Yrittäjät

toimitusjohtaja Hanna Munter

hanna.munter@yrittajat.fi


Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät

toimitusjohtaja Tero Siitonen

tero.siitonen@skal.fi

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Varsinais-Suomen Yrittäjät, Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät, Työterveyslaitos, Työeläkevakuutusyhtiö Elo, LähiTapiola
EURA-tunnus: S20410
Toteuttajaorganisaatio: Työterveyslaitos, Varsinais-Suomen Yrittäjät, Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät
Maakunta: Varsinais-Suomi
Aloituspäivä: 01.09.2015
Lopetuspäivä: 31.08.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

 

kuva_tuloskorttiin

Mikroyrityksiä on 93,6 % kaikista maamme yrityksistä ja niiden rooli talouskasvun ja työpaikkojen luojina on tullut yhteiskunnallisesti yhä merkittävämmäksi. Mikroyrittäjien kokema työn imu, työtyytyväisyys, innostus työstä ja vahva motivaatio kannattelee heitä arjen työssä. Usein kuitenkin yrittäjän työpäivät venyvät, eikä yritystoiminnalle annetulla panoksella (henkilö-, pääoma- ja materiaalipanostus) aikaansaatu tuotos aina kohtuudella vastaa tehtyä työmäärää tai korvaa tinkimistä omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta.

Hankkeen tavoitteena on parantaa mikroyrittäjien työn tuottavuutta, innovointia ja työhyvinvointia, tukemalla yrittäjien osaamista sekä kehittämällä, tuottamalla ja levittämällä mikroyrittäjille ratkaisuja (hyviä käytäntöjä, toimintamalleja, mittari) tuottavuuden ja työhyvinvoinnin arviointiin ja edistämiseen huomioiden eri-ikäiset ja uran eri vaiheissa olevat mikroyrittäjät. Hankkeessa vahvistetaan sekä mikroyrittäjien keskinäistä verkostoitumista että verkostoitumista yrittäjien tuki- ja neuvontahojen kanssa. Lisäksi hanke kehittää yrittäjien tuki –ja neuvontatahojen valmiuksia edistää mikroyrittäjien työhyvinvointia ja tuottavuutta osana toimintaansa.

Varsinais-Suomessa toteutettavat hanketoiminnot ovat a) yrityskohtaiset kehittämistoimet mikroyrittäjien tuottavuuden, innovoinnin ja työhyvinvoinnin edistämiseksi, b) avoimet verkostotyöpajat mikroyrittäjille ja heidän tuki- ja neuvontaverkostolleen, c) mikroyrittäjien tuki- ja neuvontaverkoston kumppanuuden kehittäminen sekä d) jatkuva aktiivinen viestintä tulosten levittämiseksi. Toimintojen kautta hankkeessa aikaansaadut ratkaisut, hyvät käytännöt ja toimintamallit mikroyrittäjille tuottavuuden, innovoinnin ja työhyvinvoinnin kehittämiseen sekä edistetty verkostoitumispotentiaali, tukevat mikroyrittäjien menestymisedellytyksiä muuttuvassa markkina- ja toimintaympäristössä. Hankkeen tulokset palvelevat myös mikroyrittäjien tuki- ja neuvontatahoja sekä muita yrittäjien sidosryhmiä heidän työssään paikallisesti, seudullisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Avainsanat:

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Mikä on mennyt hyvin? Hankesuunnitelman työstäminen yhteistyönä kolmen toteuttajaorganisaation toimesta: riittävä valmisteluaika, vastuunjako valmistelusta (yksi päävastuullinen valmistelija) ja yhteiset valmistelupalaverit määrävälein, joissa arvioitiin ja työstettiin sisältöjä.

Mikä on mennyt huonosti? Kaikkiaan suunnittelu eteni erittäin hyvin. Yksittäisenä tekijänä tulee mieleen, että nyt yhden maakunnan alueella toteutettava hanke  olisi ollut mahdollista ulottaa kahden maakunnan alueelle, mikäli olisi aiemmin huomattu mahdollisuus tähän ja ehditty sitouttamaan sidosryhmät alueelta.

Mitä olemme oppineet? Hankesuunnitelman työstämisessä selkeä työnjako suunnitelman kirjoittamisessa ja yhteiskehittäminen palavereissa osoittautui toimivaksi käytännöksi. Näin saatiin suunnitelma ajallaan valmiiksi sekä kolmen eri toteuttajatahon näkökulmat huomioitua riittävästi.

Mitä olemme vieneet käytäntöön? Kolme toteuttajaa kokoontuvat myös hankkeen aikana yhteisiin suunnittelupalavereihin noin kerran kuukaudessa. Tämä tukee hankkeen toimintojen toteutusta, aikataulutusta sekä tiedonkulkua toteuttajien välillä.

 

Hankkeen aikana:

1. Mikroyrityskohtainen kehittämisosio

Missä olemme onnistuneet ja mitä olemme oppineet? Mikroyritysten rekrytointi mukaan hankkeeseen on aikaa vievä vaihe. Onnistumisena, oppina ja viestinä jatkoon on se, että rekrytointi-ilmoituksen laatimiseen kannattaa panostaa. Sen on oltava lyhyt ja ytimekäs – yrittäjän yhdellä silmäyksellä hahmotettava konkreettinen hyöty itselle ja yritykselle.

2. Hankeviestintä

Missä olemme onnistuneet? Yhteistyö alueellisen yrittäjälehden kanssa on ollut erinomainen käytäntö viestintäkanavana. Lehden jokaisessa numerossa on ollut hankkeen artikkeli, joka on tuonut näkökulman mikroyritysten työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Aiheina on ollut mm. työolot, työterveyshuolto, talous, verkostot, ajanhallinta, ketterät kokeilut, palautuminen ja uni.

3. Yrittäjien tuki- ja neuvontaverkoston kumppanuuden kehittäminen

Missä olemme onnistuneet? Haasteellisessa tilanteessa olevat yrittäjät tarvitsevat tukea. Olemme onnistuneet sitouttamaan yhteisen kehittämisen äärelle useita eri toimijatahoja, joiden kanssa tiiviisti edeten, pääsemme pilotoimaan tukiverkoston toimintaa tulevana keväänä.

4. Työpajat yrittäjille

Mikä on mennyt huonosti? Yrittäjiä on ollut vaikea saada liikkeelle ja osallistumaan heille järjestettyihin työpajoihin.

Mikä on mennyt hyvin? Työpajoja on järjestetty monimuotisesti ilta- ja aamupäivätilaisuuksina sekä verkkovälitteisesti. Tilaisuuksien markkinointi on tapahtunut yhteistyössä hanketoteuttajien kesken.

Toimintatavat

Suositeltava käytäntö: Alueellisen yrittäjälehden kanssa on sovittu hankkeen aihepiiriin liittyvästä viestintäyhteistyöstä. Tämä tukee aktiivista hankeviestintää, kun säännöllisesti ilmestyvän lehden jokaisessa numerossa on yleistajuinen artikkeli liittyen johonkin työhyvinvoinnin, tuottavuuden tai yrittäjänä kehittymisen näkökulmaan.

Oppina: yritysten rekrytointi hankkeeseen saattaa viedä yllättävästi aikaa sekä vaatia useamman otannan ottamista, jotta haluttu yritysmäärä saadaan kokoon. Rekrytointia tuki yhteistyö toteuttajien välillä.

Eri tahojen merkitys

Ohjausryhma

Sakari Backlund, Suomen Kuljetus ja Logistiikka
Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät
Minna Koivukangas, Keski-Suomen ELY-keskus
Mikko Rissanen, Sosiaali- ja terveysministeriö/Työsuojeluosasto
Tero Siitonen, Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät
Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät
Juhani Mäkeläinen, Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Arto Vuoti, Lähitapiola/Varsinais-Suomi