Mikrot menestykseen

Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittäminen mikroyrityksissä

Toimintalinja 3 (ESR) | 01.09.2015 – 31.08.2018 | Varsinais-Suomi

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Työterveyslaitos

projektipäällikkö Susanna Visuri

susanna.visuri@ttl.fi


Varsinais-Suomen Yrittäjät

toimitusjohtaja Hanna Munter

hanna.munter@yrittajat.fi


Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät

toimitusjohtaja Tero Siitonen

tero.siitonen@skal.fi

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Varsinais-Suomen Yrittäjät, Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät, Työterveyslaitos, Työeläkevakuutusyhtiö Elo, LähiTapiola
EURA-tunnus: S20410
Toteuttajaorganisaatio: Työterveyslaitos, Varsinais-Suomen Yrittäjät, Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät
Maakunta: Varsinais-Suomi
Aloituspäivä: 01.09.2015
Lopetuspäivä: 31.08.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

 

kuva_tuloskorttiin

Mikroyrityksiä on 93,6 % kaikista maamme yrityksistä ja niiden rooli talouskasvun ja työpaikkojen luojina on tullut yhteiskunnallisesti yhä merkittävämmäksi. Mikroyrittäjien kokema työn imu, työtyytyväisyys, innostus työstä ja vahva motivaatio kannattelee heitä arjen työssä. Usein kuitenkin yrittäjän työpäivät venyvät, eikä yritystoiminnalle annetulla panoksella aikaansaatu tuotos aina kohtuudella vastaa tehtyä työmäärää tai korvaa tinkimistä omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta.

Varsinais-Suomen Yrittäjien, Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjien ja Työterveyslaitoksen toteuttamassa Mikrot menestykseen -hankkeessa tavoitteena oli parantaa mikroyrittäjien työn tuottavuutta, innovointia ja työhyvinvointia. Hankkeessa on tuettu yrittäjien osaamista ja valmiuksia tunnistaa ja muuttaa toimintaansa työn tuottavuutta ja työhyvinvoinnista huolehtimista tukevaksi, kartoitettu ja levitetty mikroyrittäjille sekä heidän ympärillä toimiville tuki-ja neuvontaverkostoille ratkaisuja tuottavuuden ja työhyvinvoinnin arviointiin ja edistämiseen sekä pilotoitu yrittäjän tukiverkkopalvelu. Hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Elo ja LähiTapiola/Varsinais-Suomi yhdessä toteuttajien kanssa.

Avainsanat:

Tulokset

Hankkeen viestintätekoina syntyi yli 30 artikkelia, pidettiin puheenvuoroja muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa, tavoitettiin lähes 400 osallistujaa verkostotyöpajoissa sekä koostettiin hankkeen eri toiminnoista kerätyistä kokemuksista ja hyvistä käytännöistä pelikortit. Kaikki viestintäteot toivat näkökulmia ja kehittämisajatuksia yrittäjille omaan hyvinvointiin, yritystoimintaan, työyhteisön toimintaan, innovaatioihin tai talouden hallintaan. Materiaalia pystyvät hyödyntämään myös yrittäjien ympärillä toimivat tuki- ja neuvontatahot työssään. Suurin osa artikkeleista on saatavilla Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehden verkkojulkaisuina ja maksuttomat pelikortit hankkeen toteuttajilta.

Yrittäjät pohtivat usein liian pitkään yksin ratkaisuja ongelmatilanteissa, ja tämä pahimmillaan voi johtaa tilanteen heikentymiseen ja yrittäjän voimavarojen ehtymiseen. Tähän tarpeeseen vastaamiseksi pilotoitiin yrittäjän tukiverkkopalvelu, joka myös jatkuu hankkeen päätyttyä Varsinais-Suomen Yrittäjien hallinnoimana. Tukiverkkopalvelun malli rakennettiin yhdessä yrittäjien ympärillä toimivien tuki- ja neuvontatahojen kanssa. Kehitetyssä mallissa yrittäjä ottaa yhteyttä tukiverkkopalveluun, ja puheluihin vastaa vapaaehtoinen yrityskummi Varsinais-Suomen Yrityskummeista. Yrityskummi tukee keskustellen yrittäjää ratkaisujen löytämisessä, ja tarvittaessa auttaa ottamaan yhteyttä sidosryhmiin (esim. pankki, verottaja, talous- ja velkaneuvonta, Kela).

Hankkeeseen osallistuneissa 34 mikroyrityksessä tapahtui myönteisiä toimintatapojen muutoksia ja ketterää reagointia toimialan muutoksiin, mutta myös yrityksen tilanteen heikkenemistä. Yrittäjillä oli vähän kirjallisesti laadittuja dokumentteja toimintansa tukena, talouden tunnuslukujen seuranta ja hyödyntäminen toiminnassa oli vaihtelevaa. Kirjallisesti laadittua moniammatillista kehittämispalautetta olivat yksinyrittäjät hyödyntäneet työnantajia enemmän. Palautteen vaikutukset olivat havaittavissa työympäristöstä ja hyvinvoinnista huolehtimisessa ja talouden hallinnan myönteisenä muutoksena. Yrittäjien arvioiden madaltumiseen puolestaan vaikuttivat useat tekijät kuten yrittäjien keskinäisen puheen puute, heikko taloudellinen tilanne, toimintaympäristön muutos, vaikeus löytää osaavaa työvoimaa tai hallitsematon kasvu. Hanke osoitti, miten tärkeä yrittäjien on pysähtyä arjessa ja arvioida omia toimintatapojaan. Hankkeen kokemusten perusteella keskustelut kasvokkain vaikuttaisivat toimivan paremmin muutoksia edistävinä ja ajatuksia herättävinä kuin kirjallinen palaute vahvuuksista ja kehittämiskohteista.

Kaikkiaan hanketoiminnot muodostivat kokonaisuuden, jolla mikroyrittäjän hyvinvoinnin ja työn tuottavuuden näkökulma pidettiin esillä ja siten osaltaan vahvistettiin mikroyrittäjäkulttuuria, jossa työhyvinvointi, tuottavuus ja hyvät työolot ovat mukana menestyvän mikroyrittäjän toimintatavoissa. Hankkeen tulokset edelleen vahvistavat sitä, että mikroyritysten erityispiirteet vaativat niille sopivia toimintatapoja. Hankkeen tulokset palvelevat myös mikroyrittäjien tuki- ja neuvontatahoja sekä muita yrittäjien sidosryhmiä.

Ratkaisun kuvaus

Hankkeen tuloksista rakentui mikroyrityksen kokonaisuuden tasapaino -malli. Siinä on mukana aktiivinen yritystoiminnan kehittäminen, talouden hallinta, työympäristöstä ja hyvinvoinnista huolehtiminen sekä työnantajilla lisäksi sujuva työyhteisön toiminta. Tämä kokonaisuuden tasapaino yhdessä yrittäjäkipinän (yrittäjä innostunut tekemisestään) ja selkeän liiketoiminta- ja brändikäsityksen kanssa synnyttää ”positiivisuuden kehän”, joka tukee yrittäjän hyvinvointia ja yrityksen menestymisedellytyksiä. Tästä kokonaisuuden tasapaino -mallista julkaistaan testityökalu yrittäjille hankkeen päättymisen jälkeen.

Hyvät käytännöt

Hankkeessa kirjoitettiin artikkeleita ja tuotettiin pelikortit hyvistä käytännöistä ja näiden käytäntöjen levittämiseksi ja nämä perustuvat hanketoimintojen kautta yrityksistä ja yrittäjien sidosryhmiltä saatuun aineistoon. Näkökulmina artikkeleissa olivat hankkeen aihepiiriin liittyen hyvinvointi, tuottavuus, innovaatiot, työympäristö, talouden hallinta ja työyhteisö. Pelikortit puolestaan sisältävät 52 korttia ja siten 52 vinkkiä hyvinvoinnin, yritystoiminnan, talouden, työympäristön tai työyhteisön kehittämiseen.

Hyvän käytännön siirtotapa

Hankkeessa kirjoitetuita artikkeleista osa on saatavilla edelleen Varsinais-Suomen Yrittäjä -lehden verkkojulkaisuina hankkeen nimellä haettuna.

Pelikortteja on jaettu toteuttajien ja sidosryhmien toimesta yrittäjille sekä yrittäjien tuki- ja neuvontatahoille. Pelikortit ovat maksuttomat ja ne ovat tilattavissa: susanna.visuri@ttl.fi.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Mikä on mennyt hyvin? Hankesuunnitelman työstäminen yhteistyönä kolmen toteuttajaorganisaation toimesta: riittävä valmisteluaika, vastuunjako valmistelusta (yksi päävastuullinen valmistelija) ja yhteiset valmistelupalaverit määrävälein, joissa arvioitiin ja työstettiin sisältöjä.

Mikä on mennyt huonosti? Kaikkiaan suunnittelu eteni erittäin hyvin. Yksittäisenä tekijänä tulee mieleen, että nyt yhden maakunnan alueella toteutettava hanke  olisi ollut mahdollista ulottaa kahden maakunnan alueelle, mikäli olisi aiemmin huomattu mahdollisuus tähän ja ehditty sitouttamaan sidosryhmät alueelta.

Mitä olemme oppineet? Hankesuunnitelman työstämisessä selkeä työnjako suunnitelman kirjoittamisessa ja yhteiskehittäminen palavereissa osoittautui toimivaksi käytännöksi. Näin saatiin suunnitelma ajallaan valmiiksi sekä kolmen eri toteuttajatahon näkökulmat huomioitua riittävästi.

Mitä olemme vieneet käytäntöön? Kolme toteuttajaa kokoontuvat myös hankkeen aikana yhteisiin suunnittelupalavereihin noin kerran kuukaudessa. Tämä tukee hankkeen toimintojen toteutusta, aikataulutusta sekä tiedonkulkua toteuttajien välillä.

 

Hankkeen aikana:

1. Mikroyrityskohtainen kehittämisosio

Missä olemme onnistuneet ja mitä olemme oppineet? Mikroyritysten rekrytointi mukaan hankkeeseen on aikaa vievä vaihe. Onnistumisena, oppina ja viestinä jatkoon on se, että rekrytointi-ilmoituksen laatimiseen kannattaa panostaa. Sen on oltava lyhyt ja ytimekäs – yrittäjän yhdellä silmäyksellä hahmotettava konkreettinen hyöty itselle ja yritykselle.

2. Hankeviestintä

Missä olemme onnistuneet? Yhteistyö alueellisen yrittäjälehden kanssa on ollut erinomainen käytäntö viestintäkanavana. Lehden jokaisessa numerossa on ollut hankkeen artikkeli, joka on tuonut näkökulman mikroyritysten työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Aiheina on ollut mm. työolot, työterveyshuolto, talous, verkostot, ajanhallinta, ketterät kokeilut, palautuminen ja uni.

3. Yrittäjien tuki- ja neuvontaverkoston kumppanuuden kehittäminen

Missä olemme onnistuneet? Haasteellisessa tilanteessa olevat yrittäjät tarvitsevat tukea. Olemme onnistuneet sitouttamaan yhteisen kehittämisen äärelle useita eri toimijatahoja, joiden kanssa tiiviisti edeten, pääsemme pilotoimaan tukiverkoston toimintaa tulevana keväänä.

4. Työpajat yrittäjille

Mikä on mennyt huonosti? Yrittäjiä on ollut vaikea saada liikkeelle ja osallistumaan heille järjestettyihin työpajoihin.

Mikä on mennyt hyvin? Työpajoja on järjestetty monimuotisesti ilta- ja aamupäivätilaisuuksina sekä verkkovälitteisesti. Tilaisuuksien markkinointi on tapahtunut yhteistyössä hanketoteuttajien kesken.

Hankkeen jälkeen:

1. Mikroyrityskohtainen kehittämisosio

Missä olemme onnistuneet ja mitä olemme oppineet? 34 yritystarinaa antoivat 34 näkökulmaa yrittäjyyteen, onnistumista tukevista tekijösitä ja yrittäjän voimavaroja kuluttavista tekijöistä. Mikroyrityskohtaisen osion tuottama tieto mikroyritysten tilanteesta, tarpeista ja tasapainomallista on arvokas hanketulos, ja tätä tietoa on hyödynnetty hankeviestinnässä mikroyrityksien toiminnan kehittämiseksi. Jatkoa palveleva tieto on myös se, että kehittämistoiminta yrityksissä käynnistyy todennäköisemmin yrityskäynneillä ja keskusteluilla yrittäjien kanssa, kuin kirjallisesti laaditulla palautteella. Hankkeessa laaditut palautteet yrittäjille oli tärkeä työstää moniammatillisesti, vaikka se sitoi paljon työaikaa ja kirjallisesti annettuna vaati sanamuotojen tarkkaa harkintaa. Se tarjosi kuitenkin mahdollisuuden syvälliseen yrittäjän tilanteeseen paneutumiseen ja tuki samalla hanketoteutusta (palautteita hyödynnettiin neljä tasapainotekijän mallintamisessa, pelikorteissa, artikkeleissa, tilaisuuksien aiheissa).

2. Hankeviestintä

Missä olemme onnistuneet? Erinomainen käytäntö ja suositeltava toimintatapa hankkeissa on yhteistyö alueellisen yrittäjälehden kanssa. Uusien ja erilaisten kanavien käyttö oman aihepiirin tietoisuuden lisäämiseksi kohdejoukossa on kannatettava ajatus, ja tässä hankkeessa tämä toteutui pelikortteina, jotka tarjoavat 52 vinkkiä mikroyrittäjille.

3. Yrittäjien tuki- ja neuvontaverkoston kumppanuuden kehittäminen

Missä olemme onnistuneet? Hankeaikana pilotoitiin yrittäjän tukiverkko -palvelu, joka kehitettiin yhdessä sidosryhmien kanssa. Kaikkiaan tukiverkoston yhteiskehittämisestä kumppaneiden kanssa voidaan todeta, että se sitouttaa, tukee toimijoiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista sekä tekee kehitettävää asiaa tunnetuksi toimijoiden parissa. Loppuarvioinnissa todettiin myös, että osana hanketta toteutettuna on aina arvioitava edellytykset verkostomaisen toiminnan jatkumiseen (resurssit, vastuutaho), ja tässä hankkeessa onnistuttiin jatkuvuuden osalta hankkeen päätyttyä.

4. Työpajat yrittäjille

Mikä on mennyt huonosti? Yrittäjiä on ollut vaikea saada liikkeelle ja osallistumaan heille järjestettyihin työpajoihin.

Mikä on mennyt hyvin? Työpajoja on järjestetty monimuotisesti ilta- ja aamupäivätilaisuuksina sekä verkkovälitteisesti. Tilaisuuksien markkinointi on tapahtunut yhteistyössä hanketoteuttajien kesken.

Toimintatavat

Suositeltava käytäntö: Alueellisen yrittäjälehden kanssa on sovittu hankkeen aihepiiriin liittyvästä viestintäyhteistyöstä. Tämä tukee aktiivista hankeviestintää, kun säännöllisesti ilmestyvän lehden jokaisessa numerossa on yleistajuinen artikkeli liittyen johonkin työhyvinvoinnin, tuottavuuden tai yrittäjänä kehittymisen näkökulmaan.

Suositeltava käytäntö: säännölliset yhteiset työryhmätapaamiset hankkeen toteuttajien kesken tukee hankkeen toteutusta, toimintojen suunnittelua ja suuntaamista hankkeen aikana.

Oppina: yritysten rekrytointi hankkeeseen saattaa viedä yllättävästi aikaa sekä vaatia useamman otannan ottamista, jotta haluttu yritysmäärä saadaan kokoon. Rekrytointia tuki yhteistyö toteuttajien välillä.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Yksi toteuttajista vastasi pääsääntöisesti hankkeen käytännön toteutuksesta. Mutta toimintaa, sen suuntaamista ja toteutumista seurattiin aktiivisesti kolmen toteuttajan yhteisissä työryhmätapaamisissa ja siten kaikki olivat tietoisia menneistä ja tulevista hanketoiminnoista. Projektipäällikkö varmisti, että hankkeen eri toiminnot etenivät sujuvasti eteenpäin huolehtimalla tehtävänjaosta oman organisaation sisällä sekä sopimalla työnajosta muiden toteuttajien kanssa.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hankkeen kolme toteuttajaorganisaatiota varmistivat työryhmäpalavereilla hankkeen sujuvan etenemisen. Ajoittain huomattiin haasteita tiedonkulussa, mutta näihin tartuttiin nopeasti, jotta etenkin työpajat yrittäjille sekä tuki-ja neuvontaverkoston kehittäminen eteni suunnitellusti.

Rahoittaja

Rahoittajan kanssa käydyt keskustelut hankeaikana tukivat sen sujuvaa etenemistä ja mahdollisti hankesuunnitelman tarkennukset esille nousseiden tarpeiden perusteella.

Ohjausryhma

Sakari Backlund, Suomen Kuljetus ja Logistiikka
Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät
Minna Koivukangas, Keski-Suomen ELY-keskus
Mikko Rissanen, Sosiaali- ja terveysministeriö/Työsuojeluosasto
Tero Siitonen, Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjät
Hanna Munter, Varsinais-Suomen Yrittäjät
Juhani Mäkeläinen, Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Arto Vuoti, LähiTapiola/Varsinais-Suomi