Nosturi kehittämishanke

työvoimapoliittisten toimien kehittämishanke

Toimintalinja 3 (ESR) | 01.05.2015 – 31.07.2018 | Keski-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Projektipäällikkö: Eija Raatikainen, puh. 0295 024 985

Projektisuunnittelija: Saila Pulkkinen, puh. 0295 024 846

etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto (ESR)
EURA-tunnus: S20309
Toteuttajaorganisaatio: Keski-Suomen ELY-keskus
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.05.2015
Lopetuspäivä: 31.07.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Nosturi-hanke on työvoimapoliittisten toimien kehittämishanke. Työvoimapalveluja kehitetään ja innovoidaan uudenlaiseksi mm. monikanavaisuuden uusia mahdollisuuksia hyödyntäen. Tavoitteena on löytää kustannustehokkaampia toimintatapoja, luoda uusia avauksia ja kokeiluja työvoimapalvelujen kehittämiseksi ja niiden tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Myös palvelujen saatavuus syrjäseuduilla asuville asiakkaille huomioidaan (verkko-opetuksen mahdollisuudet), jolloin koulutuksellinen ja palveluiden tarjonnan tasa-arvoisuus ja saatavuus paranevat. Hankkeessa kiinnitetään huomioita työvoimapalvelujen kustannustehokkuuteen, vaikuttavuuteen (tulosperusteiset palvelut) sekä työvoimapalvelujen poluttamisen tehostamiseen.

Hankkeen tavoitteena on auttaa erityisesti nuoria, korkeasti koulutettuja, maahanmuuttajia, ikääntyneitä ja pitkään työttömänä olleita valmennuksen, työvoimakoulutuksen ja palkkatuetun työn sekä niiden vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamisen kautta pääsemään takaisin työmarkkinoille.

Hankkeessa kuunnellaan tiiviisti TE-palvelujen asiantuntijoiden kokemuksia työvoimakoulutusten ja valmennuspalvelujen vaikuttavuudesta ja työttömien työnhakijoiden osaamisen kehittämistarpeista.

 

 

 

 

Avainsanat:

Tulokset

Työvoimapalvelujen uudistamiseen ja vaikuttavuuden parantamiseen on tarvittu uusia keinoja. Monialaisuus ammateissa on tiedostettu ja hankkeen avulla on haluttu kehittää ”lisäpalikoita” työttömän työllistymisen edistämiseen ja osaamisen kehittämiseen. Samalla kustannustehokkuus ja tasa-arvo on haluttu pitää koko ajan esillä ja mukana toiminnassa.

Hankkeen aikana toteutettiin kymmenen erilaista pilotointikokeilua. Pilotoinneissa tunnistettiin toimivia elementtejä ja ”kipupisteitä” joiden tuloksena TE-toimiston asiantuntijat saivat erittäin hyödyllistä tietoa tulevaisuuden työvoimakoulutusten ja valmennuspalvelujen tarpeista sekä alueen työllisyyden kehityssuunnasta. Pilottien sisällöistä poimittiin parhaillaan meneillään olleisiin palveluihin elementtejä palvelujen sisältöjen niin salliessa. Tuleviin hankintoihin testattuja elementtejä tullaan sisällyttämään kattavammin.

Hankkeessa kehitettiin uudenlainen, joustava ja tulevaisuuden työhön vahvasti linkittyvä Yrityksen Kasvubuustaaja -koulutusmalli. Uusi Yrityksen Kasvubuustaaja –koulutus käynnistyi kansallisella rahoituksella hankittuna keväällä 2018. Hankinnassa huomioitiin hankkeen pilotissa esiin tulleet kokemukset ja kehittämiskohteet. Kasvubuustaaja-tavaramerkki on suojattu.

Hanke käynnisti ELY-keskusten yhteisen työvoimapoliittisten ESR -koordinaatiohankkeiden verkoston syyskuussa 2015. Verkostossa on mukana kymmenen ELY-keskus aluetta. Verkosto toimii aktiivisesti edelleen (tilanne 7/2018). Verkostossa jaetaan avoimesti tietoa eri alueiden kehittämistoimista ja kehitetään yhteisiä toimintamalleja.

Ratkaisun kuvaus

  • Hankkeessa korostui yhteistyön tärkeys kehittämishankkeen henkilöstön, TE-toimiston asiantuntijoiden ja palveluntarjoajien välillä.
  • Hankkeessa tehtiin kokeilukulttuurin hengessä erilaisia pilottikokeiluja, jotta saatiin esille mahdollisimman kattavasti näkökulmia palveluiden kehittämiseen.
  • Pilotoinneissa kerättiin palautetta niin osallistujilta, kouluttajilta kuin TE-toimiston asiantuntijoilta jolloin kehittämisnäkökulmia voitiin tarkastella monipuolisemmin.
  • Kaikista pilotoinneista tehtiin pilottikuvaukset, joihin koottiin oleellinen tieto pilotista. Tämä koottu tieto auttaa uusia palveluhankintoja suunniteltaessa. Tietoa jaetaan TE-palveluiden asiantuntijoille.
  • Uudenlaisen työvoimakoulutusmalli, joka hankkeen aikana luotiin, kuvattiin ja koulutuksen tuotos esimerkiksi yrityskohtaiset kehittämistehtävät dokumentoitiin.
  • Hanke käynnisti ELY-keskusten yhteisen työvoimapoliittisten ESR -koordinaatiohankkeiden verkoston, joka edesauttoi hankkeen toimintaa. Verkoston toiminnan aikana on saatu luotua yhteisiä toimintatapoja mm. maksatuksiin ja raportointiin liittyen. Verkostossa jaetaan avoimesti tietoa eri alueiden kehittämistoimista.

Hankkeessa testattiin:

  • verkko-opetuksen vaikuttavuutta palvelujen sisällöissä.
  • verkko-opetuksen vaikuttavuutta kustannustehokkuuden näkökulmasta. Opiskelu tapahtui kotoa käsin.
  • reaaliaikaisuuden toteutumista ja hyödyllisyyttä verkko-opetuksen toteuttamisessa.
  • maahanmuuttajien koulutusta verkon kautta ammatillisuus ja kielitaidon kehittyminen huomioiden
  • valinnaisuutta ja itseohjautuvuutta omien työnhakutaitojen parantamiseksi.
  • oman ammatillisen osaamisen tunnistamista ja siitä lähtöisin muokkautuvaa itsensä tuntemusta työllistymisen mahdollistumiseksi.
  • hankkeessa kehitettiin ja testattiin kokonaan uuden työn luomista. Yhteiskunnan muuttuessa rajusti ja yritysten tarpeiden muokkautuminen vaatii myös luovuuden mahdollisuuksia.

Hyvät käytännöt

  • Hankkeessa pyrittiin tarttumaan pieniin signaaleihin ja ennakkoluulottomasti lähdettiin kokeilemaan uusia elementtiä. Koska yhteiskunnan muutos on todella nopeaa, työttömät työnhakijat halutaan pitää ajan tasalla yritysten tarpeista.
  • Nykyaikaisilla toimenpiteillä TE-toimiston asiantuntijoilla on antaa työttömille työnhakijoille tukea vaativassa ammatillisessa murroksessa.
    • Hankkeessa kehitettiin ja testattiin uudenlainen, joustava ja tulevaisuuden työhön vahvasti linkittyvä Yrityksen Kasvubuustaaja -koulutusmalli. Tuloksena uudesta kehittämistyöstä syntyi ”uutta työtä” eli yrityksen kasvun asiantuntijoita, Yrityksen Kasvubuustaajia. Opiskelijoiden auttaessa yrityksiä kasvun tiellä, samalla he luovat omia verkostoja ja tekevät itseään tunnetuksi aktiivisesti.
  • Hyviä käytäntöjä syntyi hankkeen toiminta-aikana myös kustannustehokkuuden ja tasa-arvon näkökulmasta. Hankkeessa pilotoitiin työvoimakoulutuksia, jotka toteutettiin verkko-opetuksen keinoin joko osittain tai kokonaan. Reaaliaikaisen verkko-opetuksen toimivuus osoittautui erittäin tehokkaaksi toimintatavaksi koulutuksissa. Verkko-opetus lisää kustannustehokkuutta esim. matkakustannusten vähenemisenä ja tasa-arvoa eri kulttuureista tulevien asiakkaiden opiskelumahdollisuuksien lisääntymisenä.

TE-asiantuntijat ja ELY-asiantuntijat ottavat tulevien hankintojen suunnittelussa tämän huomioon.

  • Asiakkaiden ammattitaidon riittävyyden seuranta ja ohjaus moniammatillisempaan suuntaan on kiireisessä yhteiskunnassa tarpeen.
    • Hankkeessa kiinnitettiin huomiota nopeasti kehittyvän yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin työttömien työnhakijoiden osaamisen kehittämisessä. Hankkeessa pilotoitiin lakisääteisen kolmen kuukauden määräaikaishaastattelujen tueksi palvelua, jossa asiakas voi etsiä omalle työuralle uutta suuntaa tai täydentää osaamistaan. Asiakkaan ammattitaidon todelliseen osaamiseen pureutuva palvelu antaa TE-asiantuntijoille työkaluja asiakkaan ammatillisessa ohjauksessa eteenpäin.
  • TE-palvelujen asiantuntijoiden, ELY-hankinta-asiantuntijoiden ja muiden sidosryhmä-asiantuntijoiden yhteistyö on hyvin tärkeää kehittämistyössä.Hanke auttoi eri sidosryhmiä näkemään yhteistyön merkityksen käytännössä. Hanke näytti eri asiantuntijoille vuoropuhelun voiman ja uuden suunnittelussa eri sidosryhmät saivat luotua verkostoa tulevaa suunnittelutyötä varten.Etenkin nuorten palveluissa hyvänä käytäntönä nähtiin, että luovien menetelmien käyttö voi tuoda hyviä tuloksia urasuunnitteluun.
    • Nuorten tulevaisuuteen haluttiin kiinnittää huomioita. Hankkeessa suunniteltiin nuoret huomioiva pilottihankinta, joka olisi nuorten näkökulmasta lähtevää uravalintaan keskittyvää palvelua ja joka toteutettaisiin enemmän luovan toiminnan keinoin oma osaaminen ja ammattitaito tulevaisuuden suuntana. Uudenlaisen palvelun suunnitteluun koottiin suunnitteluryhmä, joka koostui TE-toimiston asiantuntijoista sekä alueen kuntien nuorisotyöntekijöistä. Nuorisotyöntekijät työskentelevät nuorten parissa ja tällä yhteistyöllä päästiin kehittämään tähän päivään sopivaa palvelua.
  • Hankkeessa hyvien toimintatapojen yhdeksi elementiksi nousi polutuksen huomioiminen. Työttömien aktivointipolkujen parantamiseen ja nopeuttamiseen ammatillisen poluttamisen palvelujen välillä on toimiva ja hyödyllinen ratkaisumalli.Hankkeessa juurrutettiin polutusajattelua ja työtapaa TE-asiantuntijoiden arkityöhön. Yritysten tarpeiden kasvaminen moniammatillisuuden suuntaan ja työnhakijoiden osaamisen kehittäminen tarvitsevat kohtaamiskeinoja. Esim. Työvoimakoulutuksen jälkeen tai työkokeilun jälkeen palkkatukimahdollisuus saa työnantajan ja työntekijän kohtaamaan luontevasti.

 

Hyvän käytännön siirtotapa

  • TE-asiantuntijoiden ja ELY asiantuntijoiden tiivis yhteistyö ja palaverit
  • hankinnoista vastaavien TE-asiantuntijoiden säännöllinen viestintä TE-toimiston muille asiantuntijoille hankinnoista ja asiakaspalautteista hankinnoista vastaavien TE-asiantuntijoiden kattava ohjaus uusien elementtien käytöstä TE-toimistossa.
  • kehittämishankkeen säännöllinen viestintä hankinnoista ja asiakaspalautteista ELY-keskuksen hankinnoista vastaaville asiantuntijoille.
  • pilottikuvausten laatiminen ja tiedon jakaminen TE-toimiston asiantuntijoille.
  • yhteisten säännöllisten palaverien järjestäminen eri sidosryhmien kanssa

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

TE-palveluissa ei ollut hyödynnetty kovin paljon uudenlaista tieto- ja viestintäteknologiaa palvelujen tuottamisen työvälineenä. Näitä työvälineitä haluttiin kehittää TE-palvelujen palvelutarjonnassa käytettäväksi.

TE-palveluissa haluttiin vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin työttömien työnhakijoiden ammatillisen osaamisen ajantasaisuuden varmistamiseksi. Uusien palvelujen suunnittelussa haluttiin korostaa polutuksen merkitystä työllistymisen edistämisessä. Palvelujen kehittämisessä verkko-opetuksen merkitystä haluttiin selvittää tasa-arvo ja kustannustehokkuus näkökulmasta. Kehittämishankkeen tavoitteisiin liittyi myös tulosperusteisuuden kehittäminen ja sen hyödyntäminen tulevaisuuden palveluissa.

TE-toimistossa haluttiin pystyä paremmin vastaamaan työvoimarakenteen muutoksiin.

 

Hankkeen aikana:

Tieto- ja viestintäteknologiaa palvelujen tuottamisen työvälineenä kehitettiin verkko-opetuksen eri muotoja testaamalla. Hankkeen aikana testattiin verkko-opetukseen liittyvää koulutusta eri näkökulmista mm. verkko-opetuksen vaikuttavuus palvelujen sisällöissä, verkko-opetuksen vaikuttavuus kustannustehokkuuden näkökulmasta, reaaliaikaisen verkko-opiskelun toteutuminen ja sen tuomat hyödyt sekä maahanmuuttajille suunnatun verkko-opetuksen vaikuttavuus ja hyödyt osallistujan ammatillisuuden ja kielitaidon kehittymisessä.

Toiminnan aikana kiinnitettiin myös huomioita TE-toimiston kykyyn huomioida nopeasti muuttuvan yhteiskunnan tarpeet niin, että työttömät työnhakijat pysyvät kehityksen mukana. Hankkeessa testattiin uudenlaisia sisältöjä lakisääteisiin palvelumalleihin. Tavoitteena oli saada palveluihin nykypäivään ja olemassa oleviin muutostrendeihin soveltuvia toimintatapoja ja sisältöjä mm. sosiaalisen median hyödyntäminen ja videohakemusten teko työn hakemisessa.

TE-toimiston palveluiden muutostarpeeseen on vahvasti liittynyt hankkeen aikana myös toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Tutkinto- ja osatutkinto tavoitteiset koulutukset ovat siirtyneet OKM:n vastuulle. Tästä syystä yrittäjälähtöiset koulutusmallit tukevat meneillään olevaa muutostrendiä. Hankkeessa kehitettiin kokeilukulttuurin hengessä uusi ammatillinen koulutus, jonka tavoitteena oli reagoida yhteiskuntamme nopeaan muutokseen ja sitä kautta vastata yritysten uudenlaiseen työvoimatarpeeseen ja TE-toimistojen palveluvalikoiman uudistamishaasteeseen. Uudenlaista ajattelua haettiin pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja korkeasti koulutettujen työnhakijoiden työllistymiseen. Kokeilulla haluttiin testata erilaista opiskelutapaa, jossa opiskelijat haastavat omat ammatilliset taitonsa ja ovat koko koulutuksen ajan tekemisissä alueen yritysten kanssa.

Kehittämistyössä yhtenä elementtinä palvelupiloteissa oli vahvasti esillä polutuksen näkökulma. Kaikkien uusien palvelujen suunnittelussa haluttiin korostaa polutuksen merkitystä työllistymisen edistämisessä. Palvelujen tuottajia haastettiin ottamaan opiskelijoiden tulevaisuuden seuraava askel huomioon jo palvelun aikana.

Tulosperusteisuutta kokeiltiin erilaisin kriteerein useammassa palvelussa. Yleisimpinä tulosperusteisuuden muotoina ovat olleet työllistymisestä maksaminen ns. bonus, joka on ollut sidottu työsuhteen kestoon tai opiskelun aloittaminen, jonka on katsottu edistävän olennaisesti työttömän työmarkkinoille pääsyä. Tulosperusteisuus on osoittautunut haastavaksi elementiksi.

Hankkeen kehittämistyön aikana ja pilotointien avulla TE-palvelut ovat saaneet hyödyllistä tietoa alueen työllisyyden kehityssuunnasta ja asiakastarpeiden puutteista.

Hankkeen jälkeen:

  • Hanke on saanut vietyä käytäntöön palvelupiloteista saatuja kokemuksia osaksi TE-palveluiden palvelutarjontaa. Onnistumisia ovat olleet esim. Yrityksen Kasvubuustaaja -koulutuksen ja korkeastikoulutetuille maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen jatkuminen myös hankkeen jälkeen. Some kanavien käyttömahdollisuutta on huomattavasti lisätty uravalmennuspalvelujen sisältöihin ja Uralle suunta valmennuspalvelua tullaan hankkimaan uutena lyhyenä uravalmennuspalveluna.Palvelun tuottajat näkevät tulosperusteisuuden tulevaisuuden toimintatapana, mutta sen käyttöönottaminen toimintakulttuuriin vaatii totuttelua ja ehkä myös asennemuutosta. Määrällisten tulosmittareiden rinnalle tulee rakentaa enemmän myös laadullisia mittareita.Verkko-opetusta lisätään eri palvelujen sisältöihin mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti. Hankehenkilöstö kannustaa lisäämään palveluntuottajien kanssa käytävää markkinavuoropuhelua, joka voi tuoda uusia näkökulmia siihen mille kohderyhmälle, millä sisällöllä ja millä alueella verkkokoulutuspainotteinen opiskelu olisi optimaalisinta.

    Kehittämishankkeen palvelupiloteista saatu kokemus jaetaan toisille ELY-keskusalueille, jotka voivat tarpeen mukaan hyödyntää tietoa tulevaisuudessa.

    Haasteita on tuonut tulevan maakuntauudistuksen mukanaan tuomat muutokset toimintaan ja tulevaisuuden palvelutarjontaan ja resursseihin.

Toimintatavat

  • Asiakkaan yksilöllisempi polutus TE-palvelureitillä siten, että haastetaan asiakas mukaan ottamaan enemmän vastuuta omista ammatillisista puutteista.Pitkäaikaistyöttömän asiakkaan ohjaus palveluun, jossa hän itse havainnoi omat ammatilliset puutteensa ja työllistymisen esteet.Kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen nopea ohjaus palveluun, jossa asiakas itse voi havainnoida omat ammatilliset puutteensa ja lisäkouluttautumisen tarpeet.

    Verkko-opetustarjonnan lisääminen niin, että kulttuuri tai pitkät välimatkat eri paikkakuntien välillä eivät ole palveluihin osallistumisen esteitä.

    Ennakoinnin lisääminen palvelun suunnitteluun alueen työllisyysnäkymiä seuraten

    Verkostoyhteistyön kunnossa pitäminen ja eri osapuolten kuunteleminen palveluja suunniteltaessa.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikkö vastasi sekä päähankkeen että rinnakkaishankkeen hallinnosta ja hankkeiden toteutumisesta hankesuunnitelman mukaisesti. Hän vastasi kehittämistyön suunnittelusta, laadun seurannasta ja raportoinnista. Hän vastasi myös rinnakkaishankkeen kautta hankittujen palvelujen suunnittelusta, kilpailutuksesta sekä näiden palvelujen hankinnoista.

Projektisuunnittelijan vastuualueeseen on kuulunut erityisesti sekä päähankkeen että rinnakkaishankkeen hallinnolliset tehtävät. Hän vastasi myös rinnakkaishankkeen palkkatukimäärärahojen seurannasta.

Hankehenkilöstö edisti yhteistyönä hankkeen kehittämistyötä sekä toteutti sidosryhmäyhteistyötä TE-palvelujen asiantuntijoiden ja alueella toimivien työvoimapoliittisia toimenpiteitä sisältävien kehittämishanketoimijoiden kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin valtakunnallisesti eri koordinaatiohanketoimijoiden kanssa.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hankkeen toteuttajaorganisaationa toimii Keski-Suomen ELY-keskus

Kumppanit

TE-hallinto
Palveluntarjoajat
Muut kehittämishankkeet
ELY-keskusten yhteinen työvoimapoliittisten ESR -koordinaatiohankkeiden verkosto

Rahoittaja

Euroopan sosiaalirahasto ja Keski-Suomen ELY-keskus

Ohjausryhma

Ohjausryhmään kuului Keski-Suomen TE-toimiston edustus ja ELY-keskuksen työllisyyden hoidosta ja niihin liittyvistä palveluhankinnoista vastaavat henkilöt. Myös rahoittajan edustaja osallistui ohjausryhmän toimintaan asiantuntijan roolissa. Hankehenkilöstö sai hankkeen aikana ohjausryhmältä hyvää sparrausta ja tukea toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.