Ohjaamo Espoo

Ohjaamo Espoo - nuorten matalankynnyksen yhden luukun palveluita kehittävä hanke

Toimintalinja 3 (ESR) | 01.03.2015 – 28.02.2018 | Keski-Suomi

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Projektipäällikkö, projektisuunnittelija (2016-2018), projektin asiantuntijat, projektiassistentti (50 %), asiantuntijat (työajanseurannalla) nuorten valmennukseen ja koulutuksiin, markkinointi-viestintäassistentti (2017-2018) ja Ohjaamon palvelukokonaisuuden Työtiimin päällikkö (60%, 2017-2018)- Lisäksi ydintiimiin kuuluvat Te-toimiston asiantuntija ja psykologi sekä kaupungin asumiskoordinaattori, sosiaaliohjaaja ja nuorisonohjaaja.

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen elinkeino-, liikennen- ja ympäristökeskus
EURA-tunnus: S20125
Toteuttajaorganisaatio: Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.03.2015
Lopetuspäivä: 28.02.2018
Budjetti: Yli 1000000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Ohjaamo Espoo on monialaista osaamista yhdistävä matalan kynnyksen ”yhden luukun” palvelumalli, jolla tuetaan 17–29 -vuotiaiden erityisesti maahanmuuttajataustaisten, kouluttamattomien, vastavalmistuneiden sekä palveluiden ulkopuolella olevien nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyä. Ohjaamo tekee tiivistä yhteistyötä alueen julkisen hallinnon toimijoiden, työnantajien sekä kolmannen sektorin kanssa. Nuori voi hakeutua palveluun itse tai hänet voidaan ohjata sinne nuorisotakuun toimeenpanoon liittyvistä palveluista.

Tulokset

Kehittämistarpeiden näkökulmasta Ohjaamo Espoo -hankkeessa kehitettiin ja saavutettiin ratkaisuja ohjauksen toimimattomuuteen, nuorten palveluiden yhteiseen suunnitteluun ja johtamiseen, kouluttamattomien nuorten ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten palveluihin ohjaukseen sekä palveluiden tuottajien yhteistyön kehittämiseen ja rakenteisiin.

Ohjaamo-hankkeen aikana Espooseen kehitettiin nuorten hyväksi Ohjaamotalon palvelukokonaisuus. Ohjaamotalon verkosto on laaja. Siihen kuuluu tällä hetkellä noin 80 asiantuntijaa, joiden avulla nuori löytää apua ja tukea tilanteeseensa. Muiden Ohjaamojen tapaan Espoo sai hallituksen päätöksellä vakiinnuttamisrahoituksen hankkeen jälkeen vuosille 2018-2021. Espoon kaupunki on sitoutunut Ohjaamotalon toimintaan resursoimalla vastaavasti oman osuutensa. Kehittämistyö jatkuu kaupunkivetoisesti. Vakiinnuttamisrahoitus kanavoitiin Työ- ja elinkeinoministeriön kautta Uudenmaan Te-toimistolle Ohjaamon henkilöresursseihin (6 asiakasohjauksen, 2 yritysyhteistyön asiantuntijaa ja suunnittelija).

Verkoston kanssa kehitettiin Ohjaamotalon toimintamalli (johtamisen ja organisoitumisen rakenteet, toiminnan painopisteet tavoitteineen sekä tulosten mittaaminen). Ohjaamotalon visiolla, palvelulupauksella ja missiolla nuori aktiivisena toimijana on keskiössä. Nuorta autetaan ja ohjataan nuoren tarpeiden mukaan. Asiakkaat on jaettu kolmeen profiiliin motivaation ja avuntarpeen perusteella. Päällekkäisen työn vähentämiseksi sekä yhteistyön ja palveluihin ohjauksen sujuvoittamiseksi ja tiivistämiseksi ydintoimijoiden roolit on määritelty asiakkaiden profiilien mukaan. Toimintaa johtaa ja linjauksista vastaa Ohjaamotalon johtoryhmä. Nuorten ohjausta tehdään Starttipisteen, hyvinvoinnin, koulutuksen ja työllistymisen tiimeissä verkostopäällikön ja tiimipäälliköiden johdolla. Johtoryhmä linjasi vaikuttavuuden mittareiksi nuorten kiinnittymisen palveluun vielä 3 kk:n jälkeen palveluun siirtymisestä, nuoren kokeman muutoksen palvelussa ja sen todentamisen Tulostähti-työkalun avulla ja määrälliset tulokset sekä taloudellisen vaikuttavuuden. Taloudellisen vaikuttavuuden todentamiseen ei vielä ole ratkaisua. Se edellyttää Ohjaamotalo-laajuisen tietojärjestelmän käyttöönottoa, jolla pystytään asiakastietoihin pohjautuen todentamaan asiakasprofiileittain käytettyä resursointia ja panostusta nuoren polulla hyvinvointi-koulutus-työuralla. Walmu-tietojärjestelmä voisi toimia ratkaisuna Ohjaamotalon laajuisesti.

Ohjaamoissa on tehty laajaa pks-Ohjaamoiden yhteistyötä. Yritysyhteistyön asiantuntijat ovat kehittäneet Työnantajatreffit- ja mentorointipalvelukonseptit. Työnantajatreffien tavoitteena on madaltaa nuorten kynnystä hakea ja saada töitä sekä haastattelukokemusta. Nuorelle täsmärekry on helppo ja matalakynnyksinen tapa hakea töitä ja työnantajalle nopea ja tehokas tapa haastatella useita (20-30) kandidaatteja. Mentorointitilaisuuksissa nuoret pääsevät tutustumaan alan verkostoihin ja kokeneisiin asiantuntijoihin. Yhteisiin Työnantajatreffeihin on osallistunut n. 4500 nuorta. Projektipäälliköt ja suunnittelijat ovat kuukausittain tehneet yhteistyötä (toiminnan edistyminen, haasteet ja kokemukset, kilpailutukset, yhteiset aktiviteetit). Ohjaamoiden toiminta on ollut kaksikielistä. TESSU-projekti on tarjonnut henkilökunnalle ruotsin kielen valmennusta. Ruotsinkielisiä palveluita kehitettiin yhdessä ja oltiin mukana Livslång vägledning i Nyland –työryhmässä. Pks-Ohjaamot hankkivat Svepsiltä palvelutarjontaa täydentävää ja kehittävää ohjauspalvelua työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille 4 kk pilottina, jota jatkettiin loppuun asti. Verkostoyhteistyötä tehtiin Arkadan, Arbiksen, Hankenin ja Prakticumin kanssa. PK-kunnat ostivat Luckanilta ruotsinkielistä palvelua yhtenä päivänä viikossa Helsingin Ohjaamossa. Espoo hankkii ruotsinkieliset etsivän nuorisotyön palvelut Svepsiltä. Ohjaamossa, aikuissosiaalityössä, Espoon Tyttöjen Talolla, Omnian InfoOmniassa ja Omnian nuorten työpajoilla voidaan palvella nuoria sujuvasti ruotsin kielellä.

Nuorten työllistymisen ja nuorisotyöttömyyden alenemisen näkökulmasta hankkeessa solmittiin yritysyhteistyökontakteja vuokratyöyritysten kanssa, jotka edustivat useita eri aloja ja heillä oli työpaikkoja ympäri pääkaupunkiseutua. Keksisuurten ja suuryritysten osalta yhteistyö oli sujuvinta niiden yritysten kanssa, jotka kärsivät työvoimapulasta (kiinteistöpalvelu-, rakennus- ja ravintola-ala). Näiden lisäksi yhteistyön painopisteeksi muotoutuivat pienet ja keskisuuret yritykset, joiden rekrytointitarpeet olivat 5-10 henkilöä ja joiden rekrytointitarvetta Täsmärekrytilaisuudet palvelivat hyvin. Mikroyritysten tavoittaminen ja yhteistyön rakentaminen oli haastavaa ja vaati suhteellisesti enemmän yritysyhteistyön asiantuntijan panosta, sillä yrittäjät kokivat palkkaamiseen liittyvät riskit suurina eikä heillä rekrytointitarpeesta huolimatta ollut aina aikaa paneutua uuden työntekijän palkkaamiseen.

Starttipisteen kautta nuori pääsee Ohjaamotalon ja muihin nuorten palveluihin. Asiakkaat ohjautuivat myös muilta Ohjaamon tiimeiltä, aikuissosiaalityön nuorten tiimiltä, Vamoksesta, Info-Omniasta, Te-toimistosta, etsivältä nuorisotyöltä, Svepsistä sekä psykiatrian poliklinikoilta. Espoossa työttömiä ja palveluiden ulkopuolella olevia nuoria etsitään nuorisopalveluiden Raiteilla-toiminnalla. Vamoksen MindSet-hankkeessa aikuissosiaalityön, etsivän nuoristotyön ja Vamoksen asiantuntijoiden yhteistyössä palveluita viedään kotiin nuoren saamiseksi palveluiden piiriin.

Palvelukonsepteja kehitettiin nuorten, työnantajien ja verkoston tarpeiden pohjalta. Räätälöityinä konsepteina kehitettiin TyönhakuBoosti, Taitoa työnhakuun -valmennus, korttikoulutukset, taksikurssi, Täsmärekry ja WorkPilots-mikrotyöt. Nuoria aktivoivina ja työnsaantia edistävinä toimenpiteinä hyödynnettiin korttikoulutuksia 432 krt. ja valmennuksia työuralle 247 krt. Työuralle on ohjattu yli 600 nuorta. Palkkatuki ei osoittautunut merkittäväksi työkaluksi, sillä sitä käytettiin 39 nuoren osalta eli 6 %:n osalta työuralle ohjauksista. Kesätöihin on valmennettu ja ohjattu n. 750 nuorta. Koulutustiimi auttoi nuoria löytämään oman yksilöllisen polkunsa kouluttautumiseen. Koulutuksen aloittamisen oikea-aikaisuudella ja alavalinnan sopivuudella voitiin lisätä nuoren motivaatiota ja vahvistaa koulutukseen kiinnittymistä. Ohjauksessa olleista koulutuksiin on päässyt ja hakeutunut yli 300 nuorta ja oppisopimuskoulutukseen on ohjautunut 36 nuorta. Oppisopimus-koulutukseen kehitettiin yhdessä Espoon kaupungin ja Omnian oppisopimustoimiston kanssa toimiva malli. Haastavimmissa tilanteissa olleita nuoria on ohjattu eri hyvinvoinnin palveluihin 250 nuorta. Asumiskoordinaattori on hankeen aikana saanut erittäin hyviä tuloksia: yli 300 nuorta oli ohjauksessa, joista yli 130 sai itselleen asunnon. Erityistä tukea vaativina asiakkaina Ohjaamo Espoon ohjauksessa oli ilman tutkintoa olevia tai peruskoulupohjaisia nuoria 41%, joista naisia 43% ja maahanmuuttajataustaisia nuoria 32%, joista naisia 41%.

Nuorille tehtiin joustavia, henkilökohtaisia polutuksia Valma-, NAO- ja MAO-koulutuksiin, Omnian nuorten työpajoille, Kierrätyskeskukseen tai Konttiin sekä Espoossa toimiviin hankkeisiin. Nuorten pajatoiminta oli suurelle osalle nuorista motivoivin tapa aloittaa. Pajoilla saatu tuki ja myönteinen palaute nostivat luottamusta ja uskoa omiin kykyihin. Pajoilla oli tärkeä rooli soveltuvan koulutuspaikan löytämiseksi ja avoimille työmarkkinoille hakeutumisessa kerryttämään lisäosaamista. Maahanmuuttajataustaiset nuoret hyötyivät joustavista polutuksista (korttikoulutukset, taksikurssit ja oppisopimuskoulutus) ja tiiviistä yhteistyöstä muiden hankkeiden kanssa (Omnian MaTTo, Väylä työhön, DuuniPolku ja KOTOSIB). Merkittävää on ollut myös yhteistyö eri maahanmuuttajayhdistysten kanssa (Vihreävalo, Gamiir, Gannaane, Olarin maahanmuuttajanaisten yhdistys, Liikkukaa, Iftin seura, Varo ja Monikanaiset). Palveluita ovat käyttäneet mm. somalit, kurdit, arabit ja afgaanit. Nuoret sijoittuivat hyvin työkokeiluihin, palkkatyöhön tai opiskelemaan. Hankkeen aikana erilaisiin kokeiluihin Ohjaamo Espoossa on tehty 274 jatko-ohjausta, 20 % kaikista jatko-ohjauksista.

Yleisen taloustilanteen ja kaikkien toimijoiden yhteisponnistusten ansiosta nuorisotyöttömyys laski Espoossa alle 25-vuotiaiden osalta 1337:stä hankkeen loppuessa 991:een, pudotusta on 26 % ja kaikkien alle 30-vuotiaiden osalta 2713:sta 2257:ään, pudotusta on 17 % (http://www2.toimialaonline.fi/Taulukko: 1207. 20.3.2018). Espoossa alle 25 vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus alle 25-vuotiaasta työvoimasta on 7,2 %, Helsinki 7,5 %, Vantaa 9,6 % (http://www2.toimialaonline.fi/Taulukko: 1263. 20.3.2018). Tilastot osoittavat, että Espoossa virta yli 3 kk:n työttömyyden on 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä puolittunut ja kaikkien alle 30-vuotiaiden osalta lähes puolittunut (http://www2.toimialaonline.fi/Taulukko: 1355. TEM online. 20.3.2018). Parannusta on saatu myös työttömien koulutustaustan osalta. Hankkeen aikana alle 25-vuotiaiden pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien työttömien nuorten määrä on laskenut sadalla 254 nuoreen alkuvaiheen 356 nuoresta (http://www2.toimialaonline.fi/Taulukko: 1220. 20.3.2018). Muutokset ovat merkittäviä. Espoossa Ohjaamo-hankkeella on edistetty nuorten ja nuorten palveluiden tilannetta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja on löydetty ratkaisuja hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin.

Ratkaisun kuvaus

Hankkeessa on alusta alkaen toimittu kahdella tasolla. Toisaalta on kehitetty verkoston toimijoiden yhteistyön ja yhdessä tekemisen mallia sekä hankehaussa määritellyllä palveluohjauksellisella otteella autettu, neuvottu ja ohjattu nuoria heidän tarpeidensa mukaan palvelujärjestelmän piirissä.

Palveluiden rakenteiden näkökulmasta Ohjaamotalon verkoston kokoaminen on ollut tärkeintä. Ohjaamotalo on ainutlaatuinen kokonaisuus. Ohjaamotalon pysyvää toimintamallia kehitettiin yhdessä nuorten, sidosryhmien ja verkoston asiantuntijoiden kanssa palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti ja yhteisöllistä kehittämisprosessia noudattaen (uuden tiedon ja osaamisen jakaminen, konseptien luominen ja kehittäminen, konseptien varmentaminen eri sidosryhmien päätöksentekijöiden kanssa, konseptien kristallisointi sekä päätösten tekeminen), jotta toimintamallit integroidaan organisaatioiden normaaliin toimintaan. Tärkeänä mahdollistavana rakenteellisena näkökulmana on ollut yhteinen fyysinen ja virtuaalinen tila (Ba), joka edistää verkoston toimijoiden yhteistyötä. Tällä ajatuksella Ohjaamotalolle haettiin yhteisiä tiloja ja lopulta sijoituttiin Leppävaaraan.

Alkuvaiheessa nuoria haastattelemalla luotiin viisi profiilia ja palvelupolut sekä paikannettiin palveluntuottajat. Palvelukokonaisuutta koottiin palvelumuotoilulla osallistaen päälliköitä ja asiantuntijoita (Espoon aikuissosiaalityön nuorten tiimi, Espoon etsivä nuorisotyö, nuorisopalvelut ja Tajua mut! sekä Espoon Tyttöjen Talo, Monik ry, Omnian InfoOmnia ja nuorten työpajat, Ohjaamo ja Vamos Espoo). Toimijoiden johto hyväksyi Nuorten matalankynnyksen palveluiden yhteisen toimintamallin tiekartan syksyllä 2016. Nuorten palveluiden yhteistä suunnittelua ja johtamismallia kehitettiin syksyllä 2016 tiekarttaan annetulla mandaatilla. Palvelukokonaisuus sai brändi-ilmeen ja nimen Ohjaamotalo, jossa Ohjaamo yhtenä toimijana. Ohjaamotalo sai ydintoimijoiden johtajista koostuvan johtoryhmän. Johtamiselle ja operatiiviselle toiminnalle määriteltiin tavoitteet sekä vuosikello. Ohjaamo määriteltiin alle 30-vuotiaille nuorille suunnattuna matalankynnyksen palvelupisteenä, jonne nuoren on helppo tulla ja jonne ei tarvitse lähetettä. Arvoilla, visiolla, palvelulupauksella ja missiolla nostettiin nuori aktiivisena toimijana ja päätöksentekijänä keskiöön. Häntä autetaan ja ohjataan tarpeiden mukaan. Ohjaamon perusmäärittelynä on ollut monialainen ja moniammatillinen sekä organisaatio- ja hallintorajat ylittävä ohjaustoiminta.

Ohjaamossa on kehitetty palveluita nuorten tavoittamiseksi sekä nuorten ohjautumiseksi nopeasti työhön, koulutukseen, työ- ja koulutuskokeiluun tai tarvitsemiinsa muihin palveluihin. Työtä on tehty pääkaupunkiseudun Ohjaamoiden kanssa yhteistyössä. Hyvinvointitiimi on auttanut, tukenut ja ohjannut nuoria hyvinvointia tukien kohti kouluttautumista ja työllistymistä. Nuoria on tuettu asumiseen, talousasioihin, itsenäistymiseen, ihmissuhteisiin ja vapaa-aikaan liittyen. Koulutustiimi on auttanut nuoria löytämään oman polkunsa koulutukseen oikea-aikaisesti oikealle alalle nuorta motivoiden ja näin vahvistanut koulutukseen kiinnittymistä. Työtiimi on tukenut nuoria yksilöohjauksin ja ryhmätoiminnalla omalle työuralle.

Hyvät käytännöt

Ohjaamo-hankkeen aikana on Espooseen kehitetty nuorten hyväksi ainutlaatuinen Ohjaamotalon palvelukokonaisuus. Pysyvää toimintamallia kehitettiin palvelumuotoilun periaatteiden mukaisesti ja yhteisöllistä kehittämisprosessia noudattaen. Kokeileva ja osallistava toimintakulttuuri ja ketteryys ovat alusta alkaen kuuluneet kehittävään toimintaan. Ohjaamotalossa luotiin yhteiset arvot, toiminnankulmakivet, missio ja visio pohjana strategialle edistämään itsenäisten toimijoiden yhdessä tekemistä. Asiantuntijoiden erilaisten taustojen vuoksi luottamus, kunnioitus ja arvostus ovat yhteistyön kannalta hyvin tärkeitä arvoja. Ohjaamon ja Ohjaamotalon yhteistyöskentelyt, tapahtumat ja palvelujen konseptoinnit ovat lisänneet yhteenkuuluvuutta ja niillä on ollut symbolinen merkitys. Ohjaamotalon brändin alla palvelut näkyvät ulospäin yhtenäisenä ja suurempana kokonaisuutena – Ohjaamotalo on enemmän kuin kukin toimija yksin. Ohjaamotalon brändi kehittyy edelleen ja luo identiteettiä Ohjaamotalon toiminnalle, johon toimijat voivat samaistua ja josta nuoret, verkoston asiantuntijat ja muut sidosryhmien edustajat voivat tunnistaa Ohjaamotalon. Ohjaamotalon julkaisu, roll-upit, hupparit, jne. toimivat artefakteina, jotka konkretisoivat ja tuovat näkyväksi yhteistä Ohjaamotaloa.

Hankkeen päättyessä ja Ohjaamon toiminnan vakiintuessa siirtymäkauden aikana vanhat työntekijät perehdyttivät asiantuntijakohtaisesti ja tiimeittäin uudet asiantuntijat Ohjaamo-toimintaan. Lisäksi tiimit tekivät raportin Ohjaamotyöstä. Hankkeen aikana Te-asiantuntija on luonut Ohjaamossa Te-asiantuntijan matalankynnyksen tehtävänkuvan ja roolin nuoria palvelevana asiantuntijana sekä kollegaverkoston konsultoivana asiantuntijana. Te-asiantuntijan osalta verkoston tärkeys korostuu – nuorta ei luukuteta vaan verkosto tuodaan nuoren luo. Verkoston kanssa tehtävä kiinteä yhteistyö on nivonut nuoren tilannetta yhteen, eri luukuilla samojen asioiden aina uudelleen kertominen on jäänyt pois. Saattaen vaihto palveluista toiseen on tärkeää. Myös jokaisen eri viranomaisen kanssa aiemmin tehdyt eri suunnitelmat nuoren kanssa on Ohjaamon verkoston yhteistyön myötä saatu yhdeksi yhteiseksi suunnitelmaksi. Uusien Te:n Ohjaamo-asiantuntijoiden täytyy oppia hyödyntämään kaikkia Ohjaamotaloon kuuluvia resursseja nuoren eteenpäin ohjauksessa verkostossa.

Ohjaamossa on kehitetty toimivia palvelukonsepteja, jotka kumpuavat syksyn 2015 aikana järjestetyistä verkoston kanssa toteutetuista työpajoista. TyönhakuBoosti vastaa nuorten työnhakuun liittyviin tarpeisiin antaen konkreettista apua esim. CV:n tai työpaikkahakemusten teossa. TyönhakuBoostia ruvettiin toteuttamaan viikoittain myös Omnian nuorten työpajoilla. Taitoa työnhakuun -valmennus sopii nuorille, joiden työttömyys on pitkittynyt. Tavoitteena oli vahvistaa työnhakutaitoja. Valmennus toimi aktivoivana väylänä muihin palveluihin. Maksuttomat korttikoulutukset (hygienia- ja anniskelupassi, ensiapu-, työturvallisuus- ja tulityökortti) matalankynnyksen koulutuksina olivat suosittuja ja moni sai työpaikan. Taksikurssin kautta nuorille löytyi ura työllistävälle alalle. Pitkäaikaistyöttömiä ja maahanmuuttajataustaisia sekä ilman koulutusta olevia nuoria työllistyi pienellä rahallisella panoksella. Täsmärekryt on nuoren näkökulmasta helppo ja matalakynnyksinen tapa hakea töitä ja työnantajan näkökulmasta nopea ja tehokas tapa haastatella useita kandidaatteja. Nuoret pääsivät mentorointitilaisuuksissa tutustumaan alan verkostoihin ja rakentamaan omaansa kokeneiden asiantuntijoiden opastuksella. WorkPilotsin mikrotyöt ovat ketterä tapa saada nuoria tekemään piilotöitä, joista kertyy työkokemusta ja merkintöjä cv:hen. Normit ja säännökset sekä niiden tulkinta hidastivat WorkPilotsin täysimääräistä hyödyntämistä. Suosittelimme WorkPilotsia niille nuorille, jotka eivät olleet taloudellisesti riippuvaisia yhteiskunnan tuista. Toivottavasti aktiivimalli tuo tähän muutoksen.

Koulutukseen ohjauksessa Ohjaamon koulutustiimin hyväksi kokoonpanoksi muodostui kouluttautumisen asiantuntija, opinto-ohjaaja sekä psykologi. Opinto-ohjaajan rooli Ohjaamotalossa muodostui selkeäksi ja tärkeäksi nuoren koulutukseen ohjauksessa sekä erityisasiantuntijan tukena Ohjaamotalon kollegoille. Opinto-ohjaajan pysyvää panosta tarvitaan jatkossakin.

Asumiskoordinaattori on hankeen aikana saanut erittäin hyviä tuloksia: yli 300 nuorta oli ohjauksessa, joista yli 130 sai itselleen asunnon.

Hyviä yhdessä toteutettuja pks-aktiviteetteja olivat mm. yritysyhteistyö ja Täsmärekryt sekä TyöllisyysAreena-, HoReCa-, PoweriaDuuniin- ja mentorointitapahtumat, Studia-messut, Jobbevent, Sveps-pilotointi ja vuokranantajien minimessut. Henkilöstölle toteutettiin ohjaavan työotteen valmennuksia ja tapaamisissa on jaettu kokemuksia ja kehitetty käytännön toimintamalleja (ruotsinkieliset palvelut, asumis- ja koulutusasiantuntijoiden yhteistyö).

Hyvän käytännön siirtotapa

Kuvattu yllä. Ohjaamotalon toiminta jatkuu kaupungin vetovastuulla – jatkuvaa kehittyvää toimintaa ja toiminnan jalostamista.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Ohjaamo Espoon tavoitteena on ollut löytää ratkaisuja Espoossa tapahtuneeseen nuorisotyöttömyyden rajuun kasvuun hankehakua edeltävien 2,5 vuoden aikana kasvun ollessa 171 % alle 25-vuotiaiden osalta verrattuna valtakunnalliseen 55 %:n kasvuun. Hankkeelle asetettuja tavoitteita nuorten palveluiden kehittämistarpeiden näkökulmasta on luoda ratkaisuja ohjauksen toimimattomuuteen, nuorten palveluiden yhteiseen suunnitteluun ja johtamiseen, kouluttamattomien nuorten ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten palveluihin ohjaukseen sekä palveluiden tuottajien yhteistyön kehittämiseen ja rakenteisiin.

Hankkeen jälkeen:

Valtionhallinnossa panostetaan nuorten alle 30-vuotiaiden palveluiden kehittämiseen. Tavoitteena on vähentää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää ja torjua nuorten syrjäytymistä ja tehostaa aktiivista osallisuutta. Uusia yhteistyötahoja ovat mm. nuorten psykososiaalisen tuen palvelujen kehittämishanke ja Kelan matalankynnyksen kuntoutuspalveluja kehittävä Nuotti-valmennus syvällistä ohjausta ja tukea tarvitseville nuorille. Ohjaamotalo-kokonaisuus tarjoaa hyvän yhteistyöalustan hyvinvointi-, koulutus- ja työllistymispalveluiden nivomiseksi yhteen. Kaupungilla on jatkossakin hallinnollisista uudistuksista huolimatta merkittävä rooli verkoston kokoajana ja palveluiden sujuvuuden omistajana.

Ohjaamon TE-asiantuntija on kokenut arvoristiriitaa: nuoren yksilöllisiä tarpeita kohtaava ja kuuleva työote vs. TE-hallinnon puolelta tulevat paineet työtarjousten, koulutustarjousten sekä suunnitelmien ja suunnitelmassa sovittujen toimenpiteiden määristä; yksi asia nuoren kanssa sovittuna kerrallaan vs. luukuttaminen moneen palveluun yhdellä kerralla; kasvokkain palveleminen vs. sähköinen asiointi tai kontaktointi puhelimitse. Pienillä asioilla on merkitystä – symbolina ohjaamolaiselle työotteelle asiantuntija ja nuori riisuvat Ohjaamoon tullessaan kengät pois. Tämä pieni ele vie virastomaisuuden pois. Jokainen nuoren ohi kulkeva asiantuntija tervehtii nuorta, koskaan nuori ei jää huomaamattomaksi.

Ohjaamotalon koulutustiimiin opinto-ohjauksen, uraneuvonnan ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoina kuului Ohjaamotalon koulutustiimin päällikkö, Ohjaamon kouluttautumisen asiantuntija, opinto-ohjaaja ja TE-psykologi sekä lukion ja peruskoulun konsultoivat opinto-ohjaajat, Omnian nuorten työpajojen ja oppisopimustoimiston, Vamoksen ja Espoon nuorisopalveluiden koulutuksen asiantuntijat. Yhteistyölle mahdollisuuksia on vielä enemmän. Se edellyttää sekä rakenteellista sitoutumista ja resursointia asiantuntijoille sekä vastaavasti asiantuntijoiden sitoutumista yhteiseen toimintaan.

Yhteistyö Espoon Yrittäjien ja kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa korostuu mikro- ja pienten yritysten löytämiseksi, jotta Ohjaamotalon maksuttomat rekrytointipalvelut ja Te-toimiston palkkatuen määrärahat saadaan yrityksille rekrytointitarpeiden avuksi ja käyttöön.

Nuoren polun sujuvoittamiseen voidaan vaikuttaa rakenteellisilla ratkaisuilla. Tärkeänä ratkaisuna on Ohjaamotalon yhteinen uudet GDPR-tietoturvavaatimukset täyttävä asiakastietojärjestelmä, jota voidaan käyttää nuorten antamalla luvalla. Tällöin nuori näkyy yhtenä koko palvelujärjestelmässä. Walmu soveltuu suoraan Ohjaamon, Monik ry:n, nuorten työpajojen ja etsivän nuorisotyön asiakastyöhön. Lisäksi tulosten seuranta ja raportointi OKM:lle, TEM:lle, STM:lle, AVI:lle, Kohtaamolle, Espoon kaupungille tai omalle organisaatiolle onnistuu vaivattomasti. Viime kädessä ohjausprosessit ovat samankaltaisia kaikilla toimijoilla, joten Walmu voi palvella myös Vamoksen, aikuissosiaalityön tai muun tavoitteellista ohjaustyötä tekevän tahon toimintaa. Omniassa on nuorten työpajojen osalta tehty päätös Walmun käyttöönotosta.

Toimintatavat

Kehitystoimintaan täytyy olla riittävä henkilö- ja ostopalveluiden resursointi. Hankkeessa on käytetty verkostomallin kehittämiseen noin 1600 henkilötyöpäivää. Ostopalveluita on käytetty palvelumuotoilun konsultointiin, fasilitointiin ja tulosten konkretisointiin, kristallisointiin ja visualisointiin (Ohjaamotalon julkaisu, Ohjaamotalon nuorille suunnattu video) sekä brändin ja markkinointi-viestinnän kehittämiseen.

Käytännön työssä on korostunut yhden luukun toimintaperiaate sekä tiivis asiantuntijoiden moniammatillinen yhteistyö ja tiedon jakaminen nuoren luvalla. Vahva verkostoyhteistyö yli organisaatio- ja hallintorajojen on palvellut nuorten polutuksia ja tukenut siirtymävaihetta. Nuorta on autettu ja ohjattu tarvelähtöisesti nuoren oppimisvalmiudet ja aiempi osaaminen on kartoitettu ja tunnistettu sekä etsitty joustavia polkuja kohti työtä tai koulutusta.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikön tehtävänä on ollut vastata hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tulosten saavuttamista hankkeen raamien (resurssit ja budjetti) puitteissa.. Tärkeänä tehtävänä on ollut kaupungin mandaatilla koota yhteen eri toimijat ja hankkeen puitteissa fasilitoida palvelumuotoilun ja muut yhteistyöskentelyt. Projektitiimi asiantuntijoineen on ollut avainasemassa käytännön ohjaustyössä sekä kehitystyössä.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hankkeen hallinnan osalta toiminta vahvisti Omnian osaamista espoolaisena koulutuksen järjestäjänä, aluekehittäjänä ja yhteistyökumppanina sekä kokeneena hanketoimijana. Näissä hankkeissa onnistuttiin hyvin. Saatiin aikaan rakenteellisia muutoksia. Yhdistettiin espoolaisia nuorten palveluja ja niiden toimijoita yhden sateenvarjon alle Ohjaamotaloon, jonka toiminta ja kehittäminen siirtyi ja jatkuu kaupungin vetovastuulla.

Kumppanit

Espoon kaupunki on sitoutunut alusta alkaen verkostomallin kehittämiseen sekä sitoutui toiminnan vakiinnuttajaksi.

Kela on aktiivisesti ollut tukemassa palveluiden kehittämistä ja antanut asiantuntija-resursseja Starttipisteen toimintaan.

Verkoston asiantuntijat ovat olleet avainasemassa kehitys- ja käytännön ohjaustyössä.

Erityisesti rekrytoivat yritykset ovat ottaneet Ohjaamon rekrytointipalvelut omakseen ja heidän mielestään ne ovat olleet hyviä ja tervetulleita.

Rahoittaja

Rahoittajan tuki on ollut oleellisen tärkeätä. Rahoittaja on kannustanut ja mahdollistanut erilaisia kokeilevia ratkaisuja (taksikurssi, riittävät resurssit palvelumuotoiluun ja markkinointi-viestintään).

Ohjausryhma

Ohjausryhmä oli monialaisesti edustettuna. Hankkeen ohjausryhmänä toimivat Espoon kaupunginjohtajan asettaman Nuorisotakuun koordinaatioryhmän jäsenet. Ohjausryhmän jäseniä ovat Espoon kaupungin sivistystoimen johtaja (pj), nuorisopalvelupäällikkö ja ruotsinkielisten palveluiden päällikkö, sosiaali- ja terveyspalveluista perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö sekä konsernihallinnosta työllisyyspalvelujen päällikkö ja työllisyysasioiden päällikkö ja maahanmuuttoasioiden päällikkö sekä Uudenmaan ELY-keskuksen johtaja, Helsingin seudun kauppakamarin johtaja, Uudenmaan TE-toimisto palvelujohtaja, Espoon seudun Yrittäjien ja YritysEspoon toimitusjohtaja, Kelan Espoon vakuutuspiirin johtaja, Espoon seurakuntayhtymän kasvatustyön sihteeri, Kirkkonummen kaupungin nuorisotoimen-johtaja, Omnia koulutuskuntayhtymän johtaja ja hankkeen projektipäällikkö.

Ohjausryhmän jäsenet ovat hankkeen tavoitteiden mukaisesti linjanneet, kannustaneet, tukeneet ja kirittäneet toimintaa . Hankkeen ohjausryhmän rinnalle syntyi Ohjaamotalon johtoryhmä, joka edustaa palvelukokonaisuuden ydintoimijoiden johtoa.