Ohjaamo Keski-Uusimaa

Ohjaamon toimintamalli Keski-Uudellamaalla: "Nuori on aina oikeassa paikassa".

Toimintalinja 3 (ESR) | 17.03.2015 – 28.02.2018 | Keski-Suomi

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Hanketta hallinnoi Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä.

Projektitiimin muodostivat 03/2015-05/2016 palvelupäälikkö Mervi Huttula ja asiakasvastuukoordinaattori  Sina Rasilainen.
05/2016-02/2018 palvelupäälikkönä toimi Henna Hyytiä ja asiakasvastuukoordinaattorina Timo Hakala.
Henkilöt ovat siirtyneet hankkeen päätyttyä toisiin tehtäviin.

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
EURA-tunnus: EURA 2014/1361/09020101/2014/KESELY
Toteuttajaorganisaatio: Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 17.03.2015
Lopetuspäivä: 28.02.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Ohjaamo Keski-Uusimaa toimi paikallisten Ohjaamojen tukena toiminnan käynnistämisessä ja vakiinnuttamisessa. Ohjaamo Keski-Uusimaa koordinoi yhteisiä asioita kahdeksan kunnan omien, paikallisten ohjaamojen kesken. Palvelulupaus keskiuusmaalaisille nuorille oli kehittämistyön lähtötilanteessa, että kevääseen 2016 mennessä heille tarjotaan Ohjaamo-konseptin alla monialaisia ohjaus- ja tukipalveluita, joko lähipalveluina tai vähintään tiiviistä verkostoyhteistyötä hyödyntäen kaikkien kuntien alueella. Tämä lupaus on lunastettu ja toimintamallia kehitetään jatkuvasti paremmaksi palautteiden perusteella.

Hankkeen ensimmäisen kokeiluvuoden (2015) aikana Ohjaamo-toiminta keskittyi pilotointiin Järvenpäässä ja Keravalla, mutta lähiohjauspalveluita on  tuolloin ollut tarjolla myös Tuusulassa ja Sipoossa. Vuoden 2016 keväällä lähiohjauksen säännölliset palvelut ovat olleet tarjolla kaikissa hankekunnissa, eli Hyvinkää, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Pornainen ovat käynnistäneet Ohjaamo-toimintaa paikallisesti. Vuoden 2016 loppuun saakka toimittiin tiiviissä yhteistyössä NT Kuntakokeilun kanssa.

Kuntien yhteyshenkilöt, TE-toimiston edustajat ja koulutuksenjärjestäjien yhteyshenkilöt ovat mukana kehittämistyössä ja ko. organisaatioiden rooli/ tehtäväkenttä/palvelumuodot muotoutuvat paikallisten ohjaamojen lähtökohdista käsin, aina asiakkaan prosessi edellä. Ohjaamon yhteyshenkilöiksi ja nuorten vastuuhenkilöiksi on nimetty henkilöstöä kuntien omissa palveluissa, ammatillisen koulutuksen ohjaavasta henkilöstöstä sekä TE-palveluista.

Hankkeen tuella kehitetty toimintamalli nojautuu paikallisten Ohjaamojen kautta liikkeelle lähtevään palveluohjaukseen. Paikallisten Ohjaamojen kautta saatavat palvelut on organisoitu pääosin kuntakohtaisesti, kuntien oman palvelurakenteen pohjalle.

Tulokset

Hankkeen kehittämistarpeiksi oli määritetty yhteinen alueellinen Ohjaamo-mallin luominen, Ohjaamo-mallin laajentaminen koko verkoston alueelle, alueellisen Ohjaamon toimintamallin alle kuuluvien palvelujen integrointi paikallisiin Ohjaamoihin sekä erilaisten pilottien käynnistäminen. Tämän lisäksi kehittämiskohteiksi oli määritetty paikkakuntakohtaisten Ohjaamojen palvelumuotoilu sekä vaihtoehtoisten käyttöliittymien täsmentäminen, yhteistyöverkoston yhteiset toimintatavat, resurssienjakoperusteet, tiedonsiirron toteutus sekä Ohjaamon markkinoinnin ja ohjaustoiminnan vakinaistamisen periaatteet.

Hankkeessa kehitettiin alueellinen yhteistyömalli, josta käytetään nimeä Keski-Uudenmaan Ohjaamot. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan alueella toimiva koulutuksenjärjestäjä olisi toiminut yhteistyön koordinaattorina, mutta asiakaskuuntelujen, maakuntauudistukseen liittyvien muutosoletusten ja hallituksen Ohjaamo-toiminnan kehittämiseen myöntämän rahoituksen perusteella päädyttiin ratkaisuun, jossa alueellista Ohjaamo-yhteistyötä koordinoi Uudenmaan TE-palvelut ainakin vuoden 2020 loppuun. Ratkaisulla ennakoidaan Ohjaamojen siirtymistä maakuntahallinnon alaisuuteen, joko Kasvupalveluihin tai muun hallinnon alle: kuntien omat Ohjaamot voivat tällöin halutessaan/tilanteen mukaan jatkaa toimintaansa mahdollisen maakunta-tason Ohjaamon alla tai osana pienempää verkostoa. Alueelliseen yhteistyömalliin liittyen hankkeessa valmisteltiin alueellisen pajatoiminnan asemoitumista koulutuksenjärjestäjän yhteyteen (Keuda) ja samassa yhteydessä ylläpidettiin keskustelua aikuisten peruskoulun ja maahanmuuttajien kielikoulutuksen roolista. Hankehenkilöstö valmisteli pajatoimintaa varten tarvittavan kelpoisuushakemuksen ja teki ehdotuksen pajatoiminnan, aikuisten peruskoulun ja maahanmuuttajienkielikoulutuksen mahdollisesta sijoittumisesta Keudan organisaatioon.

Hankkeen päättyessä Ohjaamo-mallia toteutetaan kaikissa kahdeksassa kunnassa. Keskiuusmaalaiselle nuorelle voidaan tarjota Ohjaamo-konseptin alla monialaisia palveluita joko lähipalveluina tai vähintään tiiviin verkostoyhteistyön avulla kaikkien kahdeksan (8) kunnan alueella. Yhteistyömallin kautta integroidaan TE-palvelujen asiantuntijuutta Ohjaamoihin hallituksen Ohjaamo-toimintaan suunnatulla resurssilla. Ohjaamot avautuivat eri ajankohtina. Osassa kuntia oli olemassa vakiintuneita nuorisotyön toimintamalleja, jonka yhteyteen Ohjaamo oli liitettävissä. Osassa kunnissa rakennettiin uusi toimintamalli puhtaalta pöydältä. Ohjaamolaisen ajattelun ja toimintamallien kehittyessä useampi Ohjaamoista on terävöittänyt toimintaansa verkostojen vahvistuessa ja muuttuvien tarpeiden takia siirtänyt toiminnan uusiin tiloihin. Kaikista Ohjaamo-kunnista on saatu viesti Ohjaamo-toiminnan jatkumisesta hankkeen jälkeen.

Ohjaamoihin on osin kuntakokeiluyhteistyössä kehitetty erilaisia pilotointeja, joista suurin osa on liittynyt uravalmennukseen, työnhakuun, osaamisen hankkimiseen ja arjen hallintaan. Palvelujen suunnittelussa on hyödynnetty palvelumuotoilua, mutta myös kevyempää tuotekehitystä. Palveluita ja pilotteja on kehitetty yhteistyössä verkostojen kanssa. Yhteisiä käytänteitä kehitettiin viestintään, työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin ja osaamisen hankkimiseen. Yhteisten käytänteiden luomiseksi varmistettiin, että ohjaamolaiset ymmärtävät tahtotilan samalla tavalla ja katsovat samaan suuntaan ohjaamolaisen identiteetin kautta, eivät pelkästään omasta toimenkuvastaan katsoen. Ohjaamolaista identiteettiä vahvistettiin yhdessä kehitetyllä POKERI-koulutusohjelmalla, jonka sisällöt määrittyivät ohjaamolaisilta tulleiden toiveiden mukaan ja liittyivät Ohjaamojen arkeen. Pokeri- ja viestintäkoulutuksissa käytiin läpi tapoja rakentaa verkostoa, keinoja kohdata verkoston jäseniä, vaikuttajia ja nuoria Ohjaamo-kysymyksissä, ja väyliä viestiä Ohjaamotoiminnasta yhdenmukaisesti ja yhtenäisellä ilmeellä. Erilaisissa työryhmissä valmisteltiin yhdenmukaisia linjauksia ja tapahtumia. Oppilaitos- ja opotyöryhmät mallinsivat ratkaisut koulutuskokeiluun, kortti-koulutuksiin ja OPO-yhteistyöhön. Duunipysäkkityöryhmä edisti työkokeiluun liittyviä käytänteitä, erilaisia rekrytapahtumia ja työnhakua tukevia työkaluja (Duunipysäkki, Tunnissa duuniin, Duunitreffit, Duuniportaali, Tiitus). Myös Ohjaamo-toiminnan alustamiseen kehitettiin työ- ja seurantatyökaluja, mutta niiden rooli Ohjaamo-toiminnan vakiintuessa ei ole merkitsevää.

Verkostojen työskentelyä varten luotiin työryhmät eri tarkoituksiin ja työryhmille määritettiin säännölliset tapaamiset tapauskohtaisesti. Työryhmien kokoukset ja muut hankkeen verkostotapaamiset laitettiin vuosikelloon. Työryhmistä osa on saanut tehtävänsä valmiiksi ja niiden toiminta on päättynyt. Myös jatkossa kokoontuvien työryhmien koollekutsujan toimii TE-hallinnon alle sijoitettu alueellinen Ohjaamo, Keski-Uudenmaan Ohjaamot.

Resurssienjakoperusteiden suhteen on noudatettu käytäntöä, jossa Ohjaamo-kohtainen resurssi määrittyy kunnan asukasluvun ja työttömien nuorten määrän mukaan. Esimerkiksi Ohjaamo-toimintaan ohjattua määrärahaa ohjautuu siten TE-hallinnon työpanoksena enemmän kuntiin, jossa on laajempi asiakaspohja ja siten suurempi päivystystarve Ohjaamoissa. Muut Ohjaamojen ulkopuolelta Ohjaamoihin tulevat päivystäjät ovat Ohjaamoissa oman taustaorganisaation resursseilla. Kunnat puolestaan vastaavat itse Ohjaamoiden ylläpitoon ja toimintaan liittyvistä resursseista.

Tiedonsiirtoon liittyvää ongelmaa ei pystytty ratkaisemaan. Hankkeen alkuvaiheessa suositeltiin yhteistyössä kuntakokeilun kanssa NTtyppi- järjestelmän käyttöönottoa ja ohjaamolaisia perehdytettiin järjestelmän käyttöön. Kuntakokeilulainsäädännön päätyttyä ei ollut olemassa olevaa lainsäädäntöä, jonka perusteella järjestelmässä olevia asiakkuuksia olisi voitu ylläpitää. Hankehenkilöstö selvitti asiaa yhdessä Kohtaamon, vastuuministeriön ja ohjelmatoimittajan kanssa. Saatujen linjausten mukaan järjestelmään kirjatut asiakkuudet päätettiin ja järjestelmästä luovuttiin. Kohtaamo-hanke selvitti vaihtoehtoisen järjestelmän käyttöönottoa valtakunnallisesti, mutta aie kariutui. Keski-Uudenmaan Ohjaamot olisivat ottaneet käyttöön valtakunnallisen vaihtoehtoisen järjestelmän, mikäli se olisi otettu käyttöön kaikissa Suomen Ohjaamoissa. Nyt tiedonsiirto ja rekisteröinti tapahtuvat kuntakohtaisten käytänteiden mukaan. Ohjaamoissa on tyypillisesti käytössä useita eri järjestelmiä eri palveluita varten.

Markkinointi- ja viestintätyötä varten laadittiin viestintäopas. Viestintäoppaaseen on kirjattu Ohjaamotoiminnan periaatteet ja graafiset ohjeet. Siellä on vinkkejä SOME:n hyödyntämiseen markkinoinnissa, markkinointia tukevan jakotavaran hankkimiseen, eri tapahtumissa näkymiseen ja toimimiseen sekä sidosryhmä, päättäjä ja -mediaviestintään. Ohjaamot ovat ottaneet yhteiseksi tehtäväkseen alueen nuorten kasvattamiseksi ohjaamolaisiksi, eli jalkautuessaan oppilaitoksiin ja erilaisiin tapahtumiin, kerrotaan Ohjaamo-toiminnasta yleensä, eikä keskitytä pelkästään oman Ohjaamon markkinointiin. Viestin ja yhtenäisyyden tukemiseksi on vahvistettu yhtenäistä ulkoasua alkaen ohjaamolaisten vaatetuksesta ja jakotavaroista, jotka ovat käytössä Ohjaamojen tapahtumissa ja POP UP-Ohjaamoissa.

Ohjaamo-toiminnan tuloksena nuorten työelämäkelpoisuus ja yhteiskunnallinen asema alueen kunnissa on vahvistunut. Ohjaamon kohderyhmään kuuluvien nuorten työllistymisen valmiudet ovat parantuneet ja työllistyminen edistynyt työllisyydenhoidon kokonaisvaltaisemmilla ratkaisuilla.  Nuoret ovatNumeroiden valossa kohderyhmä näyttää löytäneen Ohjaamot. Koko hankekauden aikana kerättiin 539 ESR-lomaketta (tavoite 535) ja NUTI-tilastoon kirjattiin 12585 käyntiä (joista 2458 yksilökäyntiä ja loput ryhmien mukana). Tyypillisin Ohjaamo-asiakas näyttäisi olevan työtön alle 24-vuotias.

Hankkeen aikana tuotettuun materiaalin voi tutustua sivulla http://ohjaamo.azurewebsites.net/

Ratkaisun kuvaus

Keski-Uudenmaan Ohjaamojen toiminta-ajatus on, että nuori on aina oikeassa paikassa. Kuntakohtaisesti tavoitteena oli kehittää kunnan nuorten tilanteen huomioivia palvelumuotoja. Kehittämistyön lähtökohtana oli tarjota nuorelle vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa ohjausta, neuvontaa ja tukea. Nuorta tuetaan ja ohjataan koulutuksellisissa ja työllistymistä koskevissa kysymyksissä. Myös asumiseen ja toimeentuloon liittyvissä asioissa saa neuvontaa. Ohjauskäytänteet ja tarjottavat palvelut tähtäävät aktiiviseen nuoren osallistumiseen yhteiskuntaan ja nuoren tavoitetta eteenpäin vievään toimintakulttuuriin. Jos nuoren tilanne edellyttää kuntoutumiseen liittyvää selvittelyä, saavutetaan  ko. asiantuntijapalveluita verkostoyhteistyöllä joustavasti ja lyhyellä viiveellä.

Tavoiteltaviin tuloksiin pääseminen mahdollistuu monialaisen verkoston ja henkilökohtaisten vastuuhenkilöiden avulla. Hankkeen aikana vahvistettiin vastuuhenkilöinä toimivien ohjausosaamista,  jotta tietämys eri aloilla tehtävästä työstä ja saatavista palveluista monipuolistuu. Työn suunnittelussa hyödynnettiin asiakaskuulemista. Lisäksi ohjaukseen osallistuvaa verkostoa laajennettiin niillä palveluiden tuottajilla, joilla kohderyhmät ja asiakkuudet kohtaavat alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset. Ohjaamo-hankkeen aikana esimerkiksi koulutusjärjestäjät vauhdittavat myös muulla kehittämistoiminnallaan nuorten aikuisten ohjauksen ja tuen käytänteitä, joilla mahdollistetaan aiempaa useamman koulutuksen piiriin pääseminen sekä tutkinnon loppuun saattaminen. Tämä tullee vaikuttamaan myönteisesti myös työelämä-yhteistyön vahvistamiseen nuorten ohjauksessa. Koulutuksen järjestäjillä oli yhteistyöryhmä, jossa kehitettiin yhteistyönmuotoja, jotka palvelevat Ohjaamojen asiakkaita ja tukevat oppilaitosten opiskelijahankintaa ja uravalmennusta. Työryhmän kyljessä toimii OPOjen yhteistyöryhmä, jossa suunniteltiin koulutukseen liittyvää info-materiaalia ja info-tilaisuuksia Ohjaamoissa sekä Ohjaamojen hyödyntämistä oppilaitosten omissa tapahtumissa esim. työllistymisen näkökulmasta.

Ohjaamot taustaorganisaatioineen ovat ottaneet ohjat toiminnan kehittämisestä omiin käsiin ja Ohjaamo-toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen etenee itsenäisesti. Hankkeen aikana vahvistettiin ohjaamolaisten yhteistä identiteettiä ja osaamista yhteisellä koulutusohjelmalla, joka oli verkoston osaamistyöryhmän suunnittelema ja toteutetiin osin yhteistyökumppanien kanssa. Verkoston viestintätyöryhmä laati viestintäsuunnitelman ja osallistui  markkinnointimateriaalin suunnittelun tavoitteena edistää paikallisten ohjaamojen näkyvyyttä ja palveluiden kysyntää. Lisäksi hankkeen avulla pilotoitiin Ohjaamon kautta toteutettavia palveluohjauksen kokeiluita, jotka kohdistuvat mm. työ- ja koulutuskokeiluihin ja mm. ammattiin valmistuvisvaiheessa oleville kohdistettaviin palvelumuotoihin. Ohjaamo Keski-Uusimaan työllisyyden edistämisen tueksi käynnistettiin uravalmennukseen ja -suunnitteluun keskittyvä tukihanke #NuoriTöihin.

Hankkeen loppuvaiheessa kiinnitettiin huomio erityisryhmiin (maahanmuuttajat, osatyökykyiset).  Hankkeen taustaorganisaatioihin kuuluvan Validia ammattiopiston (Spesia vuoden 2018 alusta) kanssa toteutettiin työkykykoordinaatori-koulutus Ohjaamo-verkostolle. Koulutus on järjestetty FOKUS – opinnoista tuetusti työllistymiseen -hankkeen kautta. FOKUS on osa Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) – hallituksen kärkihanketta, jota STM  hallinnoi. Maahanmuuttajiin liittyviä kysymyksiä käsitellään yhdessä alueellisen koordinaation kanssa. Maahan tulleeiden osaamisen tunnistamiseen ja työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen liittyen yhteistyömahdollisuuksia selvitetään Mahtava-hankkeen kanssa (OKM). Validia ammattiopiston FOKUS – opinnoista tuetusti työllistymiseen -hanke on osa Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) – hallituksen kärkihanketta, jota STM hallinnoi.  Viimeisen kvarttaalin aikana työstetään myös digiohjausta yhdessä Motiivi-hankkeen kanssa.  Motiivi (ESR) on yhteishanke, joka kehittää uusia menetelmiä heikommassa asemassa olevien nuorten tulevaisuustyöskentelyyn ja tavoitteena on mm. tunnistaa ohjausprosesseja ja digitaalisten ohjausmenetelmien käyttöä ja kokeilla tulevaisuustyöskentelyn digitaalisia välineitä Ohjaamojen kanssa. Yhteistyöhankkeet jatkavat työtään Ohjaamo Keski-Uusimaan päätyttyä.

Hyvät käytännöt

Maaliskuuhun 2016 mennessä Ohjaamo-toiminta on käynnistynyt kaikilla kahdeksalla paikkakunnalla. Paras käytänne hankeessa on, että Ohjaamot ovat syntyneet olemassa oleviin rakenteisiin, eli Ohjaamojen palveluita kunnissa tuotetaan pääsääntöisesti olemassa olevia resursseja uudelleen järjestelemällä ja paikallista palveluverkostoa hyödyntäen. Tällöin ei synny uusia pysyviä kustannuksia huomattavissa määrin, vaan olemassa olevia resursseja uudelleen suuntamalla niiden käyttö tehostuu ja palvelurakenteet uudistuvat tai kehittyvät. Näin toiminnan jatkuminen hankkeen päätyttyä rakentuu realistiselle pohjalle.

Kevään 2016 aikana on paikallisten Ohjaamojen kesken jaettu konkreettisia hyviä käytänteitä ja kehitetty uusia palvelumuotoja. Hyviä käytänteitä ovat olleet mm. Duunipysäkki, Parkki-toiminta, Duunitorin esittely, Tajua mut-toimintamallista tiedottaminen ja erilaiset infot työllistymisen edistämiseksi (työnhaku, koulutus, asuminen).  Uusina palvelumalleina on valmisteltu työ- ja koulutuskokeiluita.

Syksyn 2016 kuluessa paikallisissa ohjaamoissa on Duunipysäkin ja Duunitorin lisäksi otettu käyttöön muitakin työkaluja työnantajien ja nuorten kohtaamiseen, kuten Tunnissa Duuniin (yrittäjä, jolla avoimia paikkoja tulee esittelemään yritystä ja alaa. Työhaastatteluista voidaan sopia saman tien). Syksyllä on aloitettu myös viestintävinkkien jakaminen. Osana viestintää on otettu käyttöön paikallisia videoita, kuten Nuorten talo Keravalla. Asumisneuvonta ja velkaneuvonta on vakiintunut osaksi useamman Ohjaamon viikko- tai kuukausiohjelmaa.

Keväällä 2017 on käynnistetty Ohjaamolaisille suunnattu koulutusohjelma, jonka ensisijainen tavoite on rakentaa ja vahvistaa yhteistä ohjaamolaisidentiteettiä ja yhtenäistää toimintamalleja ja työkalujen käyttöä alueen Ohjaamoissa. Keskeisiä teemoja ovat viestintä- ja tiedotusosaaminen, monialainen verkostoyö ja nuorten kohtaaminen ja vuorovaikutusosaaminen. Ohjelmaan sisältyy myös asiantuntemuksen lisääminen oppilaitosten toiminnasta ja uudistuksista, aluereformista ja taloudenhoidosta. Hyvistä käytänteistä yhä useampi Ohjaamo ja verkostotoimija on ottanut käyttöön TajuaMut-toimintamallin, työn kohtaantoa parantavan Duunitori- portaalin ja rekrytointitapahtuman Tunnissa Duuniin. Ohjaamo Hyvinkää toteuttaa viikottaista Digi-teemaa, jossa nuorille tehdään tutuksi digitaalisella alalla työskentelyn vaihtoehtoja, opetellaan tuottamaan ja hyödyntämään digitaalista sisältöä ja käyttämään digitaalisuuden mahdollisuuksia työnhaussa. Tuusulassa on otettu käyttöön puhelinpäivystys ilta-aikaan ja siitä tiedotetaan myönteisen humoristisella some-viestinnällä, johon myös nuoret osallistuvat mm. osuvia hashtageja ehdottamalla.

Syksyllä 2017 on edetty Pokeri-koulutusohjelmaan ja viestintäsuunnitelmaan linjattujen toimenpiteiden ja aikataulujen mukaisesti. Ohjaamolaisia on syksyn aikana koulutettu kahdella eri teema-alueella. Koulutusta on ollut ohjausosaamiseen henkilökohtaisen talouden hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Ohjaamolaisia on myös valmennettu ottamaan sosiaalista mediaa haltuun kokonaisvaltaisemmin ja hyödyntämään (myös tekemään itse) mm. videoita viestinnässä. Markkinoinnin ja tiedottamisen tukemiseksi on tilattu yhteisiä markkinointimateriaaleja, kuten yhteiset asut, asiakaskohtaamisen toiminnallisuutta tukevia jakotavaroita ja jalkautumista tukevia monikäyttöisiä materiaaleja. Materiaaleilla halutaan tiedottaa Ohjaamojen ohella myös ohjaamot.fi-sivustosta.

Videoihin, hyviin käytänteisiin ja muuhun hankkeessa tuotettuun materiaaliin voi tutustua verkkosivuilla http://ohjaamo.azurewebsites.net/

Hyvän käytännön siirtotapa

Hyviä käytänteitä on siirretty tapauskohtaisesti yhteisten workshopien puitteissa, Ohjaamo-kohtaisissa koulutuksissa ja erilaisissa hanketilaisuuksissa. Hyviä käytänteitä on esitelty myös verkostojen tapaamisissa ja kokouksissa, jolloin vastavuoroisesti saadaan palautetta ja lisäideoita käytänteiden vahvistamiseen ja joskus jopa uudistamiseen. Ohjaamo Keski-Uusimaa on tehnyt ja ottanut vastaan benchmarking-vierailuja ja järjestänyt Länsi-Suomen Ohjaamopäivät, joissa on vaihdettu hyviä käytänteitä Ohjaamojen johtamiseen, viestintään ja palvelutuotteisiin liittyvistä teemoista. Käytänteitä esiteltiin myös Ohjaamo-näyttelyssä , joka pidettiin päämarkkinointi tapahtuman Ohjaamo on Ice yhteydessä.

Suuri osa paikallisista palveluista ja toimintamalleista näkyy myös ohjaamoiden omilla Facebook-sivuilla ja hankkeen verkkoisivulla http://ohjaamo.azurewebsites.net/.

Viestintään liittyviä hyviä käytänteitä jaetaan Ohjaamojen yhdessä tekemässä viestintäoppaassa, joka on otettu mukaan Kohtaamon sivuilla olevaan Ohjaamojen aloituspakkaukseen. Materiaaleja (esim. Tuusulan ohjaamolaisten lähes live-kokoiset pahvi-omakuvat) on esitelty myös valtakunnallisissa työryhmissä.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Lähtötilanteessa keväällä 2015 työttömiä alle 30 vuotiaita oli yli 3300 kahdeksan (8) osallistujakunnan alueella. Tästä luvusta yli 1300 oli nuoria, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen vähintään toisen asteen ammatillinen tutkinto. Lisäksi tutkinnon suorittaneiden osalta työttömyys näyttää kasaantuvan joillekin toimialoille. Kuntakohtaisessa nuorisotakuun toteutumista koskevassa raportissa, joka tehtiin yhteistyössä Kuntakokeilun kanssa kesällä 2015, nousee esille, että nuorten sijoittumisessa kunnan eri palveluihin  on merkitykselliksiä eroavaisuuksia. Samoin eroja on ohjauksen käytänteissä eri siirtymävaiheessa. Saman aikaisesti alueella on nuorille tarjolla paikkoja ammatillisessa koulutuksessa, ja koulutuksen piiriin pääseminen on tehty joustavaksi ja sujuvaksi. Toisaalta täma tuo koulutuksenjärjestille uusia haasteita. Oppilaitoksissa tulee kyetä vastaamaan entistä yksilöllisimpiin ohjauksen ja tuen tarpeisiin. Myös työpaikoilla tapahtuvaa oppimista tulisi kyetä tukemaan entistä vahvemmin tarjoamalla palveluita myös työantajille ja työyhteisöille.

Esiin nouseviin pulmakohtiin haetaan konkreettisia ja käytännönläheisiä ratkaisutapoja, joita voitaisiin testata ja soveltaa eri ohjaustehtävissä  ohjaamossa. Virikkeitä kehittämistyöhön on haettu muun muassa kuulemalla Lahden matkalla duuniin-konseptin kokemuksia. Lisäksi syksyllä 2015 tehtiin benchmarking-käynti Rovaniemen kaupungin ja Eduro-säätiön palveluihin. Ko. matkalta saatiin uusia ideoita mm. toiminnallisen työkyvyn arviointiin sekä työ- ja koulutuskokeilujen tuotteistamiseen.

Hankkeen aikana:

Hankkeen aikana tärkein kehittymisen paikka on nuorten osallistaminen. On tärkeää saada nuoret itse suunnittelemaan ja arvioimaan palveluja ja niiden tarpeellisuutta. Myös näkyvyys ja palvelun olemassaolosta tiedottaminen vaatii huomiota.

Hankkeen aikana on tärkeää saada sidosryhmät mukaan Ohjaamo-toiminnan kehittämiseen. Toimintamallin pitää olla sellainen, johon sidosryhmät haluavat sitoutua ja jonka he kokevat hyödylliseksi.

Tiedonsiirtoon ja tietojärjestelmiin liittyviät haasteet vaativat erityistä huomiota. Monialaisessa verkostossa käytetään lukuisia päällekkäisiä ja rinnakkaisia järjestelmiä asiakastietojen ylläpitämiseen ja keräämiseen. Riippuen verkostotoimijan/vastuutyöntekijän taustaorganisaatiosta, ei kaikilla ole toisaalta mahdollisuutta saada oikeuksia esim. NT TYPPI:n käyttöön.

Yritys- ja työelämän asiantuntijoiden tuki nuorten työelämään kiinnittymisessä vaatii koordinointia. Nuorten ja työpaikkojen kohtaannon tukeminen ja vuorovaikutuksen lisääminen nuoren, työn ja yrityksen välillä edellyttää uutta ajattelua.

Hankkeen läpiviennissä on tärkeää, ettei ole ennalta lyöty lukkoon ja määritelty toimintamallien toteutusta, vaan parhaiten kaikkien osapuolien tarpeita ja tilannemuttujia palveleva malli löydetään eri osapuolia kuunnellen ja toimintaympäristöön liittyvää (muuttuvaakin) tietoa arvioiden.

Tuloksekkaan Kuntakokeilu-yhteistyön kääntöpuolena on yhteistyön mukana väistämättä seuraava runsaampi kokoustaminen, ja eri hankkeissa tehtyjen toimenpiteiden ja tulosten erillään pitäminen. Hankkeen loppupuolella maakuntauudistus ja ammatillisen koulutuksen reformi ovat pitäneet sidosryhmät kiireisinä ja yhteisten kehittämistapaamisten toteutuminen on osoittautunut haasteelliseksi. Toisaalta uudistukset ovat vahvistaneet Ohjaamojen olemassa lon oikeutusta ja tehneet niistä entistä tärkeämpiä yhteistyöalustoja palvelujen kokoajana.

Hankkeen jälkeen:

Kehittämistyö on toteutettu olemassa olevissa palvelurakenteissa, joten uudistusten toimivuus ja tarpeellisuus tulee varmistettua jo suunnitteluvaiheessa. Hankkeen aikana on luotu pysyviä toimintapoja ja hyödynnetty hyväksi katsottuja käytänteitä omalta alueelta ja muualta.

Hankkeen jälkeen alueellinen koordinaatio jatkuu ainakin vuoden 2021 loppuun Uudenmaan TE-palvelujen alaisen Ohjaamo-tiimin kautta.  #NuoriTöihin -hanke jatkaa vielä tovin uravalmennuksia ja muuta kehittämistä Ohjaamo Keski-Uusimaan päätyttyä. samoin useat muut yhteistyöhankkeet. Ohjaamojen toimintaan ja sen tulevaisuuteen muutaman vuoden sisällä vaikuttavat valtakunnallinen toiminnanohjaus ja linjaukset.

Toimintatavat

Hankkeen toiminta perustui luottamuksen rakentamiseen, yhteistyösuhteiden luomiseen sekä avoimeen tiedonvaihtoon. Palveluita kehitettiin asiantuntijaryhmissä fasilitointia hyödyntäen ja hyviä käytänteitä jakaen. Hankkeessa toimittiin verkostomaisesti ja hyödynnettiin verkostojohtamisen käytänteitä.

Hankkeella oli ohjausryhmä, ohjaamolaisista koostuva palveluohjaajien ryhmä ja eri teemojen edistämistä varten muodostettuja työryhmiä. Nuorisotakuun kuntakokeilulla (projektipäällikkö Anu Vesterinen) ja Ohjaamo Keski-Uusimaa -hankeella oli yhteinen johtoryhmä vuosina 2015 ja 2016. Työryhmissä edistettiin alueella yhteisiksi miellettyjä palveluita ja keskusteltiin Ohjaamojen toimintaperiaatteista. Ohjaamot organisoivat ja resurssoivat omaa toimintaansa itsenäisesti taustakuntansa palveluverkossa.

Hankkeen loppuvaiheessa alueelliset koordinaatiotehtävät siirrettiin Uudenmaan TE-palvelujen alaisuuteen, jonne on perustettu alueellinen johtoryhmä, jossa ohjaamolaiset tapaavat yhteisten  alueasioiden tiimoilta.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikkö koordinoi verkoston toimintaa, laati hankkeen toimintasuunnitelman ja tuki sen toteutumista. Hän hoiti myös hankehallintoon liittyvät käytännön tehtävät.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä vastasi hankkeen aikaisesta raportoinnista, seurannasta ja tavoitteiden etenemisestä suhteessa hankesuunnitelmaan. Hankkeen toimijoiden kanssa yhteydenpito oli tiivistä, ja ohjausryhmän lisäksi hankkeen aikana toimi projektityöryhmä erityisesti työelämä-/yritysyhteistyön vahvistamiseksi. Projektiryhmäesiirtyi #NuoriTöihin hankkeen ohajsuryhmäksi. Lisäksi paikallisissa ohjaamoissa toimivien vastuuhenkilöverkostoon yhteydenpito oli säännöllistä ja ko. verkostolle järjestetiin mm. tarvittavaa koulutusta ja muuta perehdytystä koko hankkeen ajan. Koulutuskuntayhtymän tehtävä oli huolehtia lisäksi viestinnän sisäisesta ja ulkoisesta etenemisestä hyödyntäen vaihtoehtoisia kanavia verkostossa.

Kumppanit

Kumppanuusverkostoa vahvistettiin hankkeen aikana Ohjaamo-palveluiden suunnittelussa ja ohjauksen toteuttamisessa. Hankkeen kumppanuuksistakorostuivat TE-toimisto, Kela sekä järjestökentästä paikalliset yrittäjäyhdistykset sekä (osa-työkykyisten) nuorten ohjaukseen osallistuvat yhdistykset (Keski-Uudenmaan yhdistyverkosto ry, Setlementti Louhela). Yhteistyötä tehtiin 21 eri hankkeen kanssa.
Aktiivista kumppanuutta haettiin hankkeen alusta saakka myös muista pääkaupunkiseudun Ohjaamoista osana asiakasprosessien hallintaa. Uudenmaan alue on muun muassa nuorten luonteva koulu- ja työssäkäymisalue. Myös Keski-Pohjanmaan, Joensuun, Forssan, Lahden ja Porvoon kanssa tehtiin yhteistyötä hyvinnkäytnteisiin ja Ohjaamojen organisoitumiseen liittyen.

Rahoittaja

ESR, Keski-Suomen ELY-keskus.

Ohjausryhma

Ohjausryhmässä oli hankesuunnitelmassa nimetyt edustajat ja heille varahenkilöt jokaisesta hankkeen toimijatahosta. Hankkeen aikana tapahtui joitakin henkilövaihdoksia. Lisäksi ohjausryhmässä vieraili eri asiantuntijatahoja, jotka omalta osaltaan edistävät nuorisotakuuseen liittyviä kysymyksiä Keski-Uudenmaan alueella. Näitä tahoja ovat Keski-Uudenmaan NT Kuntakokeilu, Kela, Helsingin seudun Keskuskauppakamari, Uudenmaan Yrittäjät sekä Laurea-ammattikorkeakoulu. Koska Ohjaamon toimijajoukko on laaja, myös odotukset Ohjaamon tuottamista tuloksista hajoavat monitahoiseksi ja -tasoiseksi. Yhtenäisen näkemyksen luomisessa ja ylläpitämisessä sekä tulosten saavuttamisessa ohjausryhmällä on ollut oleellinen merkitys.