OMAN ELÄMÄN NAINEN – Vammaisten naisten työelämänvalmiuksien parantaminen

Tavoitteena on työpajamalli vammaisten naisten työelämävalmiuden parantamiseksi

Toimintalinja 5 (ESR) | 02.01.2017 – 31.12.2019 | Keski-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

KTO – Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri

Projektipäällikkö

Pirjo Valtonen

pirjo.valtonen@kto-vs.fi

Kehittämissuunnittelija

Kati Ranta

kati.ranta@kto-vs.fi

Turun Ammattikorkeakoulu

Projektityöntekijät

Katariina Felixson

katariina.felixson@turkuamk.fi

Sirppa Kinos

sirppa.kinos@turkuamk.fi

Tiina Hautala

tiina.hautala@turkuamk.fi

It – henkilö

Mika Arvola

mika.arvola@turkuamk.fi

Autismisäätiö

Kehittämissuunnittelija

Päivi Merkkiniemi

paivi.merkkiniemi@autismisaatio.fi

Kehitysvammaliitto

Projektityöntekijä

Simo Klem

simo.klem@kvl.fi

 

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski -Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
EURA-tunnus: S20864
Toteuttajaorganisaatio: KTO-Varsinais -Suomen erityishuoltopiirin ky, Turun Ammattikorkeakoulu, Autismisäätiö, Kehitysvammaliitto
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 02.01.2017
Lopetuspäivä: 31.12.2019
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

OMAN ELÄMÄN NAINEN – Vammaisten naisten työelämävalmiuksien parantaminen on KTO:n suunnittelema hanke,

jonka tärkeimpänä tavoitteena on kehittää työpajamalli vammaisten naisten työelämävalmiuksien edistämistä varten.

Tarkoituksena on torjua vammaisten naisten syrjäytymistä ja edistää heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Hanke on

aikataulutettu vuosiksi 2017–2019.

Hankkeen kohderyhmänä ovat vammaiset naiset, joilla on oppimisen, ymmärtämisen, kommunikoinnin ja

mielenterveyden pulmia, jotka ilmenevät muun muassa käyttäytymisen haasteina. Kohderyhmään kuuluviin henkilöihin

viitataan jäljempänä termillä vammaiset naiset. Hankkeen toisena kohderyhmänä on sosiaali- ja terveysalan,

opetusalan ja TE-palveluiden ammattihenkilöstö, joka saa työpajamallista käyttöönsä uuden palvelumuodon, jonka

avulla voidaan lisätä vammaisten naisten työelämävalmiuksien vahvistamisessa ja tukemisessa tarvittavaa osaamista.

KTO on valmistellut hanketta yhdessä eri organisaatioiden kanssa. Mukana on kaupunkeja, kuntayhtymiä, yksityisiä

palveluntuottajia, ammattikorkeakoulu ja järjestöedustajia. Vammaisten naisten työelämävalmiuksia edistävän

työpajamallin kehittäminen toteutetaan siten, että hankekumppanit järjestävät kukin omalla alueellaan, (Varsinais-

Suomi ja Uusimaa), työpajaryhmän, joiden vetäjinä ovat projektin suunnittelijat ja hankekumppanin osoittama työpari.

Työpajaryhmissä vammaiset naiset eli kokemusasiantuntijat ovat keskeisimpiä toimijoita. Kokemusasiantuntijat

kehittävät työpajamallin yhdessä ammattilaisten kanssa. Vertaistukitoiminnan avulla kehitetään vammaisten naisten

itsearvostusta ja työelämävalmiuksia. Työelämävalmiuksiin kuuluvat sosiaaliset taidot, sosiaalisen median käyttö sekä

suunnittelu- ja organisointitaidot. Hankkeen lopussa työpajamallin toteuttamisesta laaditaan selkokielinen opas.

Hankkeen tuloksena on yksilötasolla työ- ja toimintakyvyn parantuminen ja yleisellä tasolla vammaisten tyttöjen ja

naisten entistä tasa-arvoisempi asema sekä työelämävalmiuksien edistämiseen kehitetty toimintamalli. Työpajamalli

on monistettavissa muidenkin erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden voimavarojen vahvistamiseen. Työpajamallin

kehittämisen lisäksi hankkeen aikana tuotetaan tietoa työpajamallin vaikuttavuudesta.

 

 

Tulokset

Hankkeen tuloksena on työpajoista saatuihin kokemuksiin perustuva työelämävalmiuksien vahvistamisen työpajamalli,

joka on monistettavissa muidenkin erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden voimavarojen vahvistamiseen. Monet eri

alojen ammattilaiset, kuten sosiaali- terveysalan sekä työ- ja elinkeinoalan ammattilaiset, saavat konkreettisen

työvälineen vammaisten naisten voimavarojen vahvistamiseen ja näin ennaltaehkäisevän sekä osin korjaavankin

menetelmän tukea oman elämän hallintaan liittyvien haasteiden kohtaamisessa.

Toimintamallista laaditaan kirjallinen opas, jonka avulla voi käynnistää työpajan. Hankkeessa syntyy tarinoita

vammaisten naisten voimaantumisesta. Tarinoita hyödynnetään tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämiseksi

vammaisten naisten tilanteesta Suomessa. Lyhyellä aikavälillä opas, eri muodoissa, tuo tietoa työpajamallin

rakentamisesta ja toteuttamisesta. Lisäksi opas tuo tietoisuutta vammaisten naisten kokemasta moniasteisesta

hyväksikäytöstä ja niiden seurauksista elämän hallintaan.

Tuloksena yksilötasolla on työ- ja toimintakyvyn parantuminen, ja yleisellä tasolla vammaisten tyttöjen sekä naisten

entistä tasa-arvoisempi asema sekä työelämävalmiuksien edistämiseen kehitetty toimintamalli.

 

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Tämä hanke kohdistuu vammaisiin naisiin, joilla yhdistyvät esim. oppimisen, ymmärtämisen, kommunikoinnin ja

mielenterveyden pulmat, jotka näyttäytyvät mm. käyttäytymisen haasteina.  Näillä henkilöillä on moninkertainen syrjäytymisriski ja oikea työpaikka on

monelle kaukainen haave. Osa heistä saattaa olla työharjoittelussa ja työnantaja voisi olla valmis palkkaamaan heidät työsuhteeseen, mutta esimerkiksi

ihmissuhdesotkut ja muu arjen hallitsemattomuus ajavat jättäytymään pois töistä. Heidän työelämävalmiuksiensa ja

työssä pysymisen edistämiseksi tarvitaan mm. sosiaalisten taitojen oppimista, syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä

sekä itsearvostuksen ja hyväksynnän lisääntymistä itseä kohtaan. Lähiympäristön tarjoamalla tuella ja palautteella on

suuri merkitys, millaisena vammainen nainen mahdollisuuksineen ja voimavaroineen nähdään.

Vammaisen naisen syrjäytymisriski työelämässä ja yhteiskunnassa yleensä on tutkimuksissa todettu suuremmaksi

kuin vammaisten miesten. Vammaiset naiset nähdään sukupuolensa vuoksi olevan kaksinkertaisen sorron kohteena.  Tarve vammaisten tyttöjen ja naisten

syrjäytymisriskin pienentämiseen on suuri, koska esimerkiksi monenlainen hyväksikäytön riski vammaisella tytöllä ja naisella on

moninkertainen verrattuna vammattomiin tyttöihin tai naisiin.

 

Toimintatavat

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikön substanssiosaaminen erityisryhmien kanssa toimimiseen on pitkän työkokemuksen kautta vahva. Tämän vuoksi projektin kokonaisuuden hallinta on johdonmukaista.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hankkeen hallinnoijaorganisaatio KTO on pitkän kokemuksen omaava erityisosaamisen organisaatio, jossa on vahva tahtotila tuoda erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden moninaisia tuentarpeita esiin monin keinoin ja tuloksellisesti hakea näihin haasteisiin ratkaisuja eri verkostojen ja osaajien kautta.

Kumppanit

Turun Ammattikorkeakoulu on luonteva kumppani hankkeessa, jossa toisena kohderyhmänä on sosiaali- terveysalan ammattilaiset. AMK kouluttaa tulevaisuuden työntekijöitä ja hankkeen avulla saadaan henkilöstölle hyvää kokemusta erityisryhmien kanssa toimimiseen.
Autismisäätiö on tärkeässä asemassa työpajamallia kehitettäessä, koska heidän asiakkaansa ovat autisminkirjon henkilöitä. Työpajamallin kehittäminen eri näkökulmista vahvistaa monistettavuutta ja on tärkeää saada tätä monimuotoisuutta esiin jo kehittämisvaiheessa.
Kehitysvammaliiton erityisasiantuntemus vertailevan kartoittamisen näkökulmasta on tärkeää, jotta voidaan miettiä miten hankkeen tavoitteita on mahdollisesti kehitetty muualla maailmassa ja miten hankkeen tavoitetta voidaan entistä syvällisemmin kehittää.

Rahoittaja

Rahoittajana ESR on hankkeelle erittäin tärkeä. Hanke tarvitsee pitkän aikavälin, jotta voidaan saada kehitettyä monistettavissa oleva työpajamalli.

Ohjausryhma

Ohjausryhmä koostuu monista eri alojen ammattilaisista, joilla on hyvät näköalat kohderyhmän arjen haasteisiin. Lisäksi heillä on vahva tieto- ja kokemuspohja ohjata hanketta johdonmukaisesti.