Osallisuuden askeleet työllistymispoluille

Tavoitteena on työttömien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen.

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.05.2017 – 30.04.2020 | Pohjanmaa

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Hankkeessa palkataan kaksi projektityöntekijää hankkeen keston ajaksi. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Vaasan kaupungin asuntopäällikkö Jonas Nylén ja projektiasiantuntijana kehittämissuunnittelija Marjo Hannu-Jama. Vaasan kaupungin lisäksi hankkeen toteuttamiseen osallistuu Vaasan Seudun Yhdistykset ry, Vaasan Setlementtiyhdistys ry, Vaasanseudun Mielenterveysseura ry sekä Vaasan suomalainen seurakunta ja Vähänkyrön seurakunta.

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
EURA-tunnus: 2014/4543/09 02 01 01/2016/KESELY
Toteuttajaorganisaatio: Vaasan kaupunki
Maakunta: Pohjanmaa
Aloituspäivä: 01.05.2017
Lopetuspäivä: 30.04.2020
Budjetti: 500000-1000000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Hankkeen tavoitteena on Ristinummen ja Vähänkyrön kaupunginosissa asuvien syrjäytymisvaarassa olevien työttömien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen tarjoamalla heille osallistumismahdollisuuksia. Taustalla on pitkään todettu tarve ryhtyä toimenpiteisiin erityisesti Ristinummella, jossa työttömyysaste on kaupungin korkein. Tarvetta on myös Vähänkyrön kaupunginosassa, jossa työttömyysaste on ympäröiviä maaseutukuntia korkeampi. Vähäkyrö liittyi Vaasaan vuonna 2013.

Hankkeessa järjestetään runsaasti kohdejoukon henkilöitä aktivoivaa toimintaa, kuten muun muassa työpajoja, retkiä, erilaisia aktiviteetteja liikunnasta kulttuuriin ja uuden oppimiseen. Lisäksi on toimintoja, jotka edistävät mielenterveyttä, hyvinvointia ja kuntoutusta sekä auttavat tunnistamaan omat resurssit. Hanketta varten on laadittu toiminnallinen suunnitelma konkreettisista toimenpiteistä, jota tarkennetaan ja muokataan kohderyhmän omien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Toiminnoissa hyödynnetään myös vertaisoppimista Vähänkyrön ja Ristinummen välillä.

Hankkeen toimenpiteitä toteutetaan tavoitteellisesti seuraavissa toimintakokonaisuuksissa:

1) Osallistava maaseutu- kaupunkikehittäminen uudessa Vaasassa

2) Työ- ja toimintakyvyn edistäminen kohti työllisyyspolkuja ja elämänhallinta

3) Terveyden, mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hankealueen riskiryhmissä

4) Osallistava asuinaluesuunnittelu

5) Osaamisen kehittäminen, juurruttaminen ja levittäminen

Osallisuudella vahvistetaan merkityksellisyyden kokemusta, elämänhallintaa sekä toiminta- ja työkykyä. Kaikilla hankkeessa mukana olevilla toimijoilla, eli kaupungilla, yhdistyksillä ja seurakunnilla, on omaa vahvaa osaamista. Kohderyhmään kuuluville tämä tarkoittaa polun avaamista työelämään tai koulutukseen tai osallisuuden lisäämiseen.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa neljään osaan eli yksilöön, yhteisöön, palvelujärjestelmään sekä kumppanuuteen ja osaamiseen. Yksilön näkökulmasta pyritään parantamaan syrjäytymisvaarassa olevien ja osatyökykyisten työ- ja toimintakykyä edistämällä hyvinvointia, terveyttä ja mielenterveyttä sekä elämänhallintaa ja osallisuutta. Yhteisön näkökulmasta tavoitellaan kohderyhmän omaehtoista osallistumista paikallisyhteisön verkostoihin ja toimintaan. Palvelujärjestelmää kehitetään tarjoamalla kohderyhmälle laajapohjaisessa  yhteistyössä työ- ja toimintakykyä edistäviä osallisuus-, kuntoutus-, koulutus- ja työllisyyspolkuja. Kumppanuuden ja osaamisen tavoitteiden mukaisesti sosiaalista osallisuutta ja köyhyyden torjuntaa tukevaa osaamista vahvistetaan ja levitetään yhteistyöverkostoissa.

Hanke on tärkeä osa kaupunginosien kehittämistä ja myöhemmin mallinnettavissa muihin kaupunginosiin. Se on myös ajankohtainen kunnan tehtävän ja roolin muuttuessa sote-uudistuksen myötä, jonka jälkeen kunnille jää tehtäväksi hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Tulokset

Hankkeen tulokset yksilötasolla vähentävät syrjäytymisriskiä ja edistävät heikoimmassa asemassa olevien kohderyhmien työ- ja toimintakykyä sekä heidän etenemistään työllisyys- ja osallisuuspoluilla. Osallisuus ja merkityksellisyyden kokemukset esim. vapaaehtoistyössä tai yhteisössä toimimisessa, voi voimaannuttaa ja lisätä elämänhallintaa sekä koettua hyvinvointia.

Hanketoimijat toteuttavat yhdessä kohderyhmän ja kumppanuusverkoston kanssa uuden yhteistyöhön perustuvan toimintamallin, joka lyhyellä aikavälillä ja pitkän aikavälin kerrannaisvaikutuksilla vastaa paremmin ihmisten tarpeisiin ja toimii alhaalta ylöspäin rakentuneena tehokkaammin ja laadukkaammin kuin nykyinen järjestelmä.

Yhteisöllisyys ja kansalaistoimijuus vahvistuu hankkeen tuella. Asukkaiden toiminnallinen omaehtoisuus ja itseohjautuvuus vahvistuvat yhteisöissä. Hanke edistää tätä toimintaa Vähässäkyrössä ja Ristinummella vertaiskehittämisen keinoin esim. ottamalla käyttöön asukaslähtöisen osallistavan kylä-/kaupunginosasuunittelun. Yhteisöllisyys vahvistaa pitkällä aikavälillä sosiaalista pääomaa ja asukkaiden keskinäistä luottamusta edistäen alueiden elinvoimaisuutta ja kestävää hyvinvointikehitystä. Maaseutu- kaupunkikehittämisen vertaisoppimisesta tehdään toimintamalli.

Hankkeen aikana parannetaan kohdealueilla eri toimijoiden ja käynnissä olevien eri hankkeiden välistä koordinaatiota mikä vastaa hankevalmisteluverkoston tunnistamaan kehittämistarpeeseen. Sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä saavutetaan synergiaetuja, jotka tuottavat ehjiä ja laadukkaita palvelukokonaisuuksia ja vähentävät päällekkäistä

toimintaa. Pitkällä aikavälillä asukkaiden, järjestöjen ja yhdistysten sekä julkisen sektorin toimijoiden vertaisoppimiseen perustuva yhteiskehittäminen johtaa kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseen ja voimaantumiseen yhteisöissä. Kumppanuusverkostojen vahvistuminen vaikuttaa osaltaan alueen elinvoimaisuuteen, innovatiivisuuteen ja kestävään

kehitykseen. Kehittämistoiminnasta saadut kokemukset sekä tutkimus- ja kehittämistulokset toimintamalleineen kuvataan sähköisesti ja hankkeen tuloksista tuotetaan materiaalia levitettäväksi alueellisesti ja kansallisesti.

Ratkaisun kuvaus

Kesken.

Hyvät käytännöt

Kesken.

Hyvän käytännön siirtotapa

Kesken.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

-Työttömille suunnattu matalan kynnyksen toiminta kohdealueilla ja muissakin kaupunginosissa on tarpeeseen nähden riittämätön

-Kaupungin, yhdistysten ja seurakuntien kohdealueilla tapahtuvien eri toimintojen yhteistyön koordinoinnissa on paljon kehittämismahdollisuuksia

-Kohdealueiden nykyistä toimintaa, tiedonkulkua ja toimintojen rajapintoja ei ole kartoitettu yhteisesti

-Toiminnan kehittämistarpeeksi on yhdessä nostettu resurssien parempi kohdentuminen ja optimointi

-Olemassa olevien hyvien käytäntöjen levittämistä ja käyttöönottamista halutaan tehostaa

-Kohdealueiden yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa on vahvistettava.

-Ihmisten itseohjautuvuutta ja elämänhallintaa voidaan edistää yhteisöjen tuella.

-Maaseutu – kaupunki vertaisoppimisen mahdollisuuksien kehittäminen.

-Edellytysten ja välineiden luonti aktiiviselle kansalaistoimijuudelle ja kansalaisyhteiskunnan organisoitumiselle ja vahvistumiselle.

-Palvelujärjestelmän toimintatapaa olisi vahvistettava koordinoituun ja systemaattiseen alhaalta ylöspäin suuntautuvaan yhteiskehittämiseen.

Hankkeen aikana:

Kesken.

Hankkeen jälkeen:

Kesken.

Toimintatavat

Kesken.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikkö hoitaa hallinnolliset tehtävät, toimii projektihenkilöstön esimiehenä, johtaa ohjausryhmän ja käytännön työtä koordinoivan työryhmän työskentelyä ja toimii yhteyshenkilönä rahoittajaan päin.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Vaasan kaupunki osallistuu hankkeen rahoitukseen ja on antanut sen toteuttamiseksi tarvittavat henkilöstöresurssit.

Kumppanit

Hankkeen osatoteuttajina toimivat kolme yhdistystä ja kaksi seurakuntaa osallistuvat hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseen omilla panostuksilla. Hankkeen kumppanuusverkostoon kuuluu lisäksi lukuisia muita toimijoita.

Rahoittaja

Hankkeen rahoittaja on mahdollistanut hankkeen myöntämällä sille toteuttamisen kannalta tarvittava rahoitus.

Ohjausryhma

Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano muodostuu osatoteuttajista, keskeisistä kumppaneista ja sidosryhmätoimijoista. Ohjausryhmän puheenjohtaja toimii hankkeen projektipäällikkö.