Osallisuuden askeleet työllistymispoluille

Tavoitteena on työttömien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen.

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.05.2017 – 30.04.2020 | Pohjanmaa

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Hankkeen päätoteuttajan toimii Vaasan kaupunki, joka on palkannut kaksi projektityöntekijää hankkeen toimintojen toteuttamiseksi. Hankkeen projektipäällikkönä toimii Vaasan kaupungin asuntopäällikkö Jonas Nylén ja projektiasiantuntijana kehittämissuunnittelija Marjo Hannu-Jama. Hankkeen toteuttamiseen osallistuu lisäksi Vaasan Seudun Yhdistykset ry, Vaasan Setlementtiyhdistys ry, Vaasanseudun Mielenterveysseura ry sekä Vaasan suomalainen seurakunta ja Vähänkyrön seurakunta omilla panostuksilla ja projektityöntekijöillä.

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
EURA-tunnus: 2014/4543/09 02 01 01/2016/KESELY
Toteuttajaorganisaatio: Vaasan kaupunki
Maakunta: Pohjanmaa
Aloituspäivä: 01.05.2017
Lopetuspäivä: 30.04.2020
Budjetti: 500000-1000000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Hankkeen tavoitteena on Ristinummella, Vähässäkyrössä ja Vaasan keskusta-alueella asuvien syrjäytymisvaarassa olevien työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen matalan kynnyksen osallistavien toimintojen avulla. Taustalla on pitkään todettu tarve ryhtyä toimenpiteisiin erityisesti niissä kaupunginosissa, joissa asuu runsaasti työttömiä ja joissa on segregaatiokehitystä.

Hankkeessa järjestetään  kohdejoukon henkilöitä aktivoivaa toimintaa, kuten muun muassa työpajoja, kursseja, retkiä, ryhmiä, erilaisia aktiviteetteja liikunnasta kulttuuriin ja uuden oppimiseen. Lisäksi on toimintoja, jotka edistävät mielenterveyttä, hyvinvointia ja kuntoutusta sekä auttavat tunnistamaan omat resurssit. Hanketoimintojen toteuttamista varten on laadittu toimenpideohjelma. Hankkeen toteutumista seurataan eri mittarein (esim. Kykyviisari).

Hankkeen toimintakokonaisuus koostuu viidestä matalan kynnyksen toiminnallisesta askeleesta, jotka toteutuvat yksilö-, yhteisö- ja palvelujärjestelmän tasolla. Hankkeen kohderyhmän työ- ja toimintakykyä edistävät toimenpiteet konkretisoituvat toiminnallisina ja kuntouttavina osallisuuden askelina seuraavilla osa-alueilla:

1) Kohderyhmän tavoittaminen arkiympäristöissä – etsivä ja jalkautuva työ
2) Elämänhallinnan ja hyvinvoinnin edistäminen – työ- ja toimintakykyä edistävä arjenhallinta
3) Voimavarat, osaaminen, tarpeet ja toiveet – työ- ja toimintakykyä vahvistava tavoitteellinen polutus
4) Kohti kuntoutuksen, koulutuksen ja työllisyyden polkuja – asiakaslähtöinen palvelunohjaus jatkoaskelluksen tukena
5) Monialainen yhteistyöverkosto työ- ja toimintakykyä edistävän palveluohjauksen rakenteena – toiminnan
kehittäminen ja koordinaatio

Hankkeessa edistetään ja vahvistetaan kohderyhmään kuuluvan työ- ja toimintakykyä sosiaalisen osallisuuden keinoin, jotta polut kuntoutumiseen, koulutukseen ja työllisyyteen mahdollistuisivat. Osallisuutta edistävinä toimenpiteinä käytetään hyvinvoinnin ja mielenterveyden sekä vertaistuen, verkostojen ja yhteisöllisyyden että elämänhallinnan ja omien resurssien vahvistamiseen tähtääviä palveluvariaatioita. Etsivät, kohtaavat, kokeilevat ja mahdollisuuksia tarjoavat toimenpiteet ehkäisevät syrjäytymistä ja kannustavat omaehtoiseen aktiivisuuteen ja resurssien hyödyntämiseen.

Tulokset

Hankkeen tulokset yksilötasolla vähentävät syrjäytymisriskiä ja edistävät heikoimmassa asemassa olevien kohderyhmään kuuluvien työ- ja toimintakykyä sekä heidän etenemistään työllisyys- ja osallisuuspoluilla. Osallisuus ja merkityksellisyyden kokemukset esim. vapaaehtoistyöstä tai yhteisöissä toimimisesta, voi voimaannuttaa ja lisätä elämänhallintaa sekä koettua hyvinvointia. Hanketoimijat toteuttavat yhdessä kohderyhmän ja kumppanuusverkoston kanssa uuden yhteistyöhön perustuvan toimintamallin, joka lyhyellä aikavälillä ja pitkän aikavälin kerrannaisvaikutuksilla vastaa paremmin ihmisten tarpeisiin ja toimii  alhaalta ylsöpäin rakentuneena tehokkaammin ja laadukkaammin kuin nykyinen järjestelmä.

Kohderyhmän henkilöiden yhteisöllisyys ja kansalaistoimijuus vahvistuvat hankkeen avulla. Lisääntynyt yhteisöllisyys vahvistaa pitkällä aikavälillä kohderyhmän henkilöiden sosiaalista pääomaa ja heidän keskinäistä luottamusta. Samalla edistetään hankkeen kohdealueiden kestävää sosiaalista hyvinvointikehitystä ja elinvoimaisuutta.

Hankkeen aikana parannetaan eri toimijoiden ja käynnissä olevien eri hankkeiden välistä koordinaatiota hankken kohdealueilla, mikä vastaa hankevalmistelu-verkoston tunnistamaan kehittämistarpeeseen. Sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä saavutetaan synergiaetuja, jotka tuottavat ehjiä ja laadukkaita palvelukokonaisuuksia ja vähentävät päällekkäistä toimintaa. Pitkällä aikavälillä kohderyhmän henkilöiden, järjestöjen ja yhdistysten sekä julkisen sektorin toimijoiden vertaisoppimiseen perustuva yhteiskehittäminen johtaa kansalaisyhteiskunnan vahvistumiseen ja voimaantumiseen yhteisöissä.

Kehittämistoiminnasta saadut kokemukset ja tutkimus- ja kehittämistulokset toimintamalleineen kuvataan sähköisesti ja hankkeen tuloksista tuotetaan materiaalia levitettäväksi alueellisesti ja kansallisesti.

Ratkaisun kuvaus

Kesken.

Hyvät käytännöt

-Kohderyhmän henkilöiden houkuttelu mukaan hanketoimintaan erinäisillä sisäänheittotempauksilla (retket, ulkoilu ja pop up –tilaisuudet sekä hankkeen yhteistyöverkoston kautta).

Hyvän käytännön siirtotapa

Kesken.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

-Työttömille suunnattu matalan kynnyksen toiminta kohdealueilla ja muissakin kaupunginosissa on tarpeeseen nähden riittämätön

-Kaupungin, yhdistysten ja seurakuntien kohdealueilla tapahtuvien eri toimintojen yhteistyön koordinoinnissa on paljon kehittämismahdollisuuksia

-Kohdealueiden nykyistä toimintaa, tiedonkulkua ja toimintojen rajapintoja ei ole kartoitettu yhteisesti

-Toiminnan kehittämistarpeeksi on yhdessä nostettu resurssien parempi kohdentuminen ja optimointi

-Olemassa olevien hyvien käytäntöjen levittämistä ja käyttöönottamista halutaan tehostaa

-Kohdealueiden yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa on vahvistettava.

-Ihmisten itseohjautuvuutta ja elämänhallintaa voidaan edistää yhteisöjen tuella.

-Maaseutu – kaupunki vertaisoppimisen mahdollisuuksien kehittäminen.

-Edellytysten ja välineiden luonti aktiiviselle kansalaistoimijuudelle ja kansalaisyhteiskunnan organisoitumiselle ja vahvistumiselle.

-Palvelujärjestelmän toimintatapaa olisi vahvistettava koordinoituun ja systemaattiseen alhaalta ylöspäin suuntautuvaan yhteiskehittämiseen.

Hankkeen aikana:

-Kohderyhmän henkilöiden motivointi siirtymään hanketoiminnoista toiseen ja hankkeen ulkopuolella oleviin työ- ja toimintakykyä edistäviin palveihin sekä hakemaan työtä, koulutusta ja/tai kuntoutusta.

-Palveluohjauksen toteuttaminen ja kehittäminen, jotteivät kohderyhmän henkilöt jäisi hankkeen jälkeen taas kerran tyhjän päälle.

-Kohderyhmän henkilöiden työllistymisen ja kouluttautumisen haasteiden kartoittaminen ja ratkaisujen keksiminen.

Hankkeen jälkeen:

Kesken.

Toimintatavat

Kesken.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikkö hoitaa hallinnolliset tehtävät, toimii projektihenkilöstön esimiehenä, johtaa ohjausryhmän ja käytännön työtä koordinoivan työryhmän työskentelyä ja toimii yhteyshenkilönä rahoittajaan päin.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Vaasan kaupunki osallistuu hankkeen rahoitukseen ja on antanut sen toteuttamiseksi tarvittavat henkilöstöresurssit.

Kumppanit

Hankkeen osatoteuttajina toimivat kolme yhdistystä ja kaksi seurakuntaa osallistuvat hankkeen toimenpiteiden toteuttamiseen omilla panostuksilla. Hankkeen kumppanuusverkostoon kuuluu lisäksi lukuisia muita toimijoita.

Rahoittaja

Hankkeen rahoittaja on mahdollistanut hankkeen myöntämällä sille toteuttamisen kannalta tarvittava rahoitus.

Ohjausryhma

Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano muodostuu osatoteuttajista, keskeisistä kumppaneista ja sidosryhmätoimijoista.