OsKu – hanke

Osallisuutta kuntoutuksesta

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.09.2015 – 31.12.2017 | Etelä-Pohjanmaa

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Projektityöntekijä (Alavus)
Mira Järvelä
p. 040 5374 978
mira.jarvela@kuussote.fi

Projektityöntekijä (Lapua)

Tiina Luttinen
p. 040 3585 842
tiina.luttinen@kuussote.fi

Projektityöntekijä (Alajärvi, Vimpeli)
Harri Tallbacka
p. 040 3586 484
harri.tallbacka@kuussote.fi

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen ELY (ESR)
EURA-tunnus: S20463
Toteuttajaorganisaatio: Alavus, Alajärvi, Lapua, Soini ja Vimpeli
Maakunta: Etelä-Pohjanmaa
Aloituspäivä: 01.09.2015
Lopetuspäivä: 31.12.2017
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

OsKu – hankkeen tavoitteena on vahvistaa kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakykyisyyttä ja yhteiskunnallista osallisuutta kehittämällä kohderyhmää tukevia kuntouttavia palveluja ja niiden sisältöjä. Palvelujen kehittämistä toteutetaan vahvistamalla ja lisäämällä työelämävalmiuksia ja osallisuutta edistävää toimintaa kunnissa ja paikallisissa yhdistyksissä, luomalla ja vakiinnuttamalla uusia työtoiminnan muotoja ja kehittämällä sosiaalisen kuntoutuksen sisältöjä. Hankkeeseen osallistuvien kuntien kautta luodaan pohjaa maakunnalliselle sosiaalisen työllistämisen ja kuntoutuksen verkostolle.

Tavoitteet:
– edistetään työmarkkinoiden ulkopuolella olevien pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakykyä sekä osallisuutta
– lisätään määrällisesti työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi tarkoitettua toimintaa yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kautta
– varmistetaan toiminnan laatu luomalla kriteerit toiminnalle ja monipuolistetaan kuntouttavan toiminnan muotoja
– tuetaan sosiaalisen kuntoutuksen palvelujärjestelmän muotoutumista osallistuvissa kunnissa
– luodaan maakunnallinen toimijaverkosto sosiaalisen työllistämisen ja kuntoutuksen osaamisen vahvistamiseksi

Hanke toimii Etelä-Pohjanmaalla Alajärven, Alavuden, Lapuan, Soinin ja Vimpelin alueella. Hanketta hallinnoi Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä.

Tulokset

Hanke on edennyt 2,5-vuotisen taipaleensa loppupuolelle ja tuloksena syntyi…

  1. …Työtoiminnan mallinnus
    Kehittääksemme työtoimintaa tarvelähtöisemmäksi sekä laadukkaammaksi hankkeen kehittämistyön tuloksena syntyi 3-portainen työtoiminnan mallinnus; 1. Työtoiminnan sisällöt, 2. Työtoiminnan neljä (4) erilaista mallia sekä 3. Työtoiminnan laatukriteerit.
    Työtoiminnan sisältöjä kehitettiin sekä elämänhallinnan että työllisyysmahdollisuuksien parantamisen näkökulmasta. ”Työtoiminnan sisällöt” ovat;
    1. Elämänhallinnan vahvistaminen
    2. Työelämävalmiuksien edistäminen
    3. Itse työn tekeminenTyötoiminnan tulisi sisältää elementtejä kaikista osa-alueista asiakkaan tarvitsemassa suhteessa. OsKu – hankkeen asiakastyössä kokeilussa on ollut useita erilaisia työkirjoja ja menetelmiä. Näistä hanke alkoi koostaa työelämäosallisuuden ja sosiaalisen työllistämisen parissa toimiville työkansiota, josta voi tarvittaessa ottaa käyttöön eri aihealueisiin liittyen sopivia tehtäviä / menetelmiä / työkirjoja. Kansiot ovat kuntien työntekijöiden käytettävissä mm. yksilöohjauksen ja työvalmennuksen tukena. Kansiossa materiaalit on jaettu aihealueittain ja pilkottu vielä alaotsikoittain. Materiaalit on koottu internetistä ja ne ovat esimerkiksi vanhojen hankkeiden kehittämiä työkirjoja.Työtoiminnan erilaisten mallien kehittämisessä muodostui 4 erilaista työtoiminnan mallia;
    1. Starttityötoiminta
    2. Kartoittava työtoiminta
    3. Osallistava työtoiminta
    4. Työelämään suuntaava työtoimintaMallien kautta asiakkaalle pystytään tarjoamaan tarkoituksenmukaisempaa palvelua jonka kautta työtoimintaan saadaan vaikuttavuutta ja positiivisia siirtymiä. Mallit kytkettiin sisältöihin siten, että esimerkiksi Työelämään suuntaavassa työtoiminnassa pääpaino on työelämävalmiuksien edistämisessä ja elämänhallinnan vahvistamiselle on vähemmän tarvetta. Kun taas osallistuessaan Osallistavaan työtoimintaan asiakkaalla saattaa olla suuria elämänhallinnan haasteita joihin työtoiminnankin kautta pyritään vaikuttamaan. Tällöin työelämävalmiuksien edistämistä on työtoiminnassa vähemmän.

    Työtoiminnan mallinnuksen kolmas osuus ovat laatukriteerit. Sisällöt ja mallit on luotu asiakaslähtöisesti ja asiakkaiden tarpeista lähtien. Näin kunnissa pystytään tarjoamaan tarkoituksenmukaisempaa palvelua joka sisältää elementtejä tarvittaessa myös sosiaalisesta kuntoutuksesta. Työtoiminnasta tulee parhaimmassa tapauksessa tehokkaampaa ja se edistää kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakykyisyyttä sekä osallisuutta.

    Mallinnus on hankkeen aikana juurrutettu kuntien toimintaan ja se jää elämään hankekuntien työtoiminnassa. Mallinnusta on levitetty myös muiden käyttöön mm. Sosku-hankkeelle ja OTE-hankkeelle. Samoin Sokra-hankkeen palastelutyöskentelyn kautta TL5:n hankkeille. Mallinnus on toimitettu myös ProSos – hankkeen käyttöön jota kautta se on siirtynyt myös Etelä-Pohjanmaan maakuntauudistuksen ja sote-valmisteluun mahdollisesti käytettäväksi.

    Mallinnus sisältää hyvän toiminnan kriteerit työtoiminnalle (1 yhteinen kriteeristö)sekä neljä erilaista mallia, jotka käytettävissä sekä työtoiminnassa että sosiaalisessa kuntoutuksessa. Palveluihin ohjauksen mallia ei erikseen mallinnukseen sisälly, vaan palvelu perustuu aina asiakkaan tarpeeseen ja sisältyy mallinnuksesta tehtyyn kuvaan.

  2. …uusia työtoimintapaikkoja kuntiin ja järjestöihin. Uusia työtoimintapaikkoja on syntynyt sekä vanhoja toimintoja päivittämällä että täysin uusia työtoiminnan muotoja kehittämällä. Työtoimintapaikkoja on lisätty mm. ryhmämuotoisena toimintana, yksilöpaikkoina sekä pajamuotoisena työtoimintana.
  3. …TYSO – verkosto (maakunnallinen työelämäosallisuuden ja sosiaalisen työllistämisen verkosto).
  4. …asiakkaiden työ- ja toimintakykyä ja sen edistymistä mitataan Kykyviisarilla. Hankkeen kautta Kykyviisari oli kokeilussa myös muilla kuin hanketyöntekijöillä hankekuntien alueella. Kykyviisari juurrutettiin kuntien aikuissosiaalityön ja mm.yksilövalmentajien käyttöön.
  5. …asiakastyössä kokeilussa oli erilaisia työkirjoja ja menetelmiä. Näistä hanke koosti työelämäosallisuuden ja sosiaalisen työllistämisen parissa toimiville työkansiota, josta voi tarvittaessa ottaa käyttöön eri aihealueisiin liittyen sopivia tehtäviä / menetelmiä / työkirjoja… Materiaalit liitettiin myös hankkeessa luotuihin työtoiminnan sisältöihin.
  6. …Alajärvelle valmistui ”Työllisyydenhoidon suunnitelma” ja KuusSoTen alueelle ”Työtoiminnan laatukäsikirja”.

Ratkaisun kuvaus

  • Kuntien sosiaalitoimen henkilöstöstä muodostettiin hankkeelle kehittäjätyöryhmä, joka toimii hanketyöntekijöiden tukena kehittämistoiminnassa ja luo toiminnan vakiinnuttamiselle ja juurruttamiselle edellytyksiä kunnan perustoimintaan.
  • TYSO – verkoston (maakunnallinen sosiaalisen työllistämisen ja kuntoutuksen verkosto) luominen aloitettiin Innokylä – alustan luomisella. Innokylä toimii  tiedon välittämisen ja verkostoitumisen välineenä. Maakunnan toimijoille lähetettiin kutsut liittyä TYSO – verkoston Innokylä – alustaan. TYSOa esiteltiin myös TerveSos – tapahtumassa Seinäjoella keväällä 2016. Verkostolle on luotu oma ohjausryhmänsä, joka koordinoi toimintaa. Kesällä 2016 maakunnan toimijoille toteutettiin kysely, jossa kartoitettiin verkostoitumiseen liittyviä tarpeita ja toiveita. Kyselyn pohjalta lähdetään toimintaa suunnittelemaan tarkemmin. TYSO verkosto jatkaa toimintaansa OsKu-hankkeen jälkeen.
  • Kaikissa hankekunnissa on kehitetty erilaisia työtoiminnan ryhmiä. Ryhmiä on luotu asiakassegmentoinnin kautta ja vastattu näin kohderyhmän erilaisiin tarpeisiin. Ryhmien teemoina on mm. arjen- ja elämänhallinta ja terveys, päihteet, työelämävalmiudet, taidelähtöiset menetelmät… Osa ryhmistä on suunniteltu 3kk:n pituisiksi ja osa toimii Non Stop – periaatteella. Esimerkiksi Starttiryhmässä, jossa tavoitteena oli asiakkaalle sopivan jatkopolun löytyminen, koettiin hyväksi 3kk:n jakso jolloin työskentely ryhmässä oli  kyllin tehokasta. Kokeilussa on ollut 2+2+2 – tyyppinen ryhmätoiminta, jossa ryhmä koostui kolmesta 2h:n jaksosta. Ensimmäinen 2h koostui teemaosuudesta, seuraavat 2h toiminnallisesta osuudesta (esimerkiksi liikunta tai ruoanlaitto) ja viimeiset 2h käytettiin taidelähtöisiä menetelmiä. Tässä mallissa hyväksi koettiin se, että ryhmään pystyi osallistua sekä kuntouttavana työtoimintana, että sosiaalisena kuntoutuksena asiakkaan tarpeen mukaan.
  • Lapualla oli kokeilussa ryhmätoiminnon sisältöjen luominen siten, että kehitetään 3kk:n pituinen ryhmäsisältö. Sisällön luomisessa käytetään hyväksi oman kaupungin osaajia, sekä kuntaorganisaation työntekijöitä että yhdistystoimijoita oman alansa asiantuntijoina. Ryhmä toimii läpi vuoden, mutta sisältö pyörii 3kk:n sykleissä. Tällöin asiakas pystyy hypätä ryhmään koska vaan ja käy läpi 3kk:n aikana tietyt teemat.
  • Järvi-Pohjanmaalla Alajärvellä ja Soinissa oli kokeilussa asiakassegmentoinnin kautta suunnitellut ryhmät joille on voitu kohdennetusti järjestää asiakaslähtöistä ryhmätoimintaa. 3 kk:n ryhmissä on lähdetty toteuttamaan kuntoutuksellisia toimintoja jotka rakentuvat seuraavien teemojen ympärille: tiedolliset ja taidolliset toiminnat, terveyttä ja hyvinvointia sekä arjen- ja elämänhallinta.
  • Uusia työtoimintapaikkoja luotiin ryhmätoimintapaikkojen lisäksi mm. kehittämällä Kotoapupajatoimintaa. Kotoapupaja toimii osana paikallista työpajaa. Kotoapupaja tarjoaa virkistys- ja muuta tukitoimintaa ikäihmisille ja muille erityisryhmille. Kotoapupaja toimii tiiviissä yhteistyössä alueen kotihoidon henkilöstön kanssa.  Työtehtäviä on muodostunut hyvin erilaisia toiminnan edetessä, esimerkiksi ikäihmisten ulkoilutusta, avustamista papiljottien laitossa ja rollaattorin korjausta.

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Kunnat haastettu entistä vahvemmin vastaamaan osaltaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien työelämäosallisuuden ja toimintakyvyn edistämisestä (uudistunut sosiaalihuoltolaki, työmarkkinatuen rahoitusuudistus, TYP – laki, valmisteilla oleva työelämäosallisuuden erityislaki (teos-työryhmän loppuraportti))

Tarve vahvemmalle maakunnalliselle verkottumiselle

Sosiaalisen kuntoutuksen jäsentämisen ja määrittelyn tarve

Hankkeen aikana:

Lakiuudistusten vaikutus kuntien sosiaalityöhön

Hankekunnissa hankkeen aikana tapahtuvien kuntayhtymämuutoksien ja sote-uudistusten vaikutus

Työtoimintapaikkojen saatavuus / henkilöstön sitouttaminen toimintaan ja työn kehittämiseen

Yksilö- ja ryhmäohjauksen tavoitteellisuus ja merkityksellisyys

Asiakkaiden motivointi osallistumaan hankkeeseen

Hankkeen jälkeen:

Mallien ja muotojen vakiintuminen osaksi työtoimintojen parissa työskentelevien työtä

Ohjausresurssit joilla kehitetyt toiminnot pysyvät elossa

 

Toimintatavat

Hankkeen parhaat toimintatavat? Hankkeelle perustettiin ohjausryhmän lisäksi erillinen kehittäjätyöryhmä. Kuntien aikuissosiaalityön ja työllistymistä tukevien palveluiden parissa toimivien henkilöstöstä muodostettiin hankkeelle kehittäjätyöryhmä, joka toimi hanketyöntekijöiden tukena kehittämistoiminnassa. Kehittämistarpeet tulivat suoraan kentältä. Lisäksi kehitetty toiminta vakiintui ja juurtui suoraan kunnan perustoimintaan.

Lisäksi tiivis yhteistyö ja osallistuminen Sokra – hankkeen toimintaan koettiin hyväksi. Valtakunnallinen Toimintalinja 5:n korrdinaatiohanke Sokra tuki hankkeen toimintaa koko sen olemassaoloajan. Lisäksi Sokra mahdollisti tiiviin yhteistyön Länsi-Suomen muiden TL5:n hankkeiden kanssa. Hyviä käytänteitä tuli jaettua ja muilta hankkeilta sai hyvin vertaistukea.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektityöntekijä Harri Tallbacka vastaa hankkeen viestinnästä, arvioinnista sekä verkostotyön kehittämisestä. Projektityöntekijä Mira Järvelä vastaa hankkeen hallinnollisista asioista.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hanke toimii seuraavien kuntien alueella; Alavus, Lapua, Alajärvi, Vimpeli ja Soini. Hanketta hallinnoi Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä.