OTTO- OSALLISTUVA ARKI KOTOUTUMISEN TUKENA – TURVAPAIKANHAKIJOIDEN OSALLISUUTTA VAHVISTAVA ESIKOTOUTUMISEN MALLI

Hankkeessa kehitetään esikotoutumisen malli turvapaikanhakuvaiheeseen.

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.08.2016 – 31.08.2018 | Keski-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Projektitiimissä toimivat:

Jamk: Terveysalan lehtori: Riikka Sinivuo (TtM): riikka.sinivuo@jamk.fi puh. +358400976770

Jamk: Sosiaalialan lehtori: Tuija Ketola (YTL): tuija.ketola@jamk.fi puh. +358408345875

Jamk: Terveysalan lehtori: Tiia Luotojoki (KM): tiia.luotojoki@jamk.fi puh. +358 40 573 9327

Jamk: Projektisihteeri: Päivi Väänänen 1.5 2017 lähtien Heidi Ratinen: heidi.ratinen@jamk.fi puh. 358405188407

Jamk: sosiaali- ja terveysalan lehtori Teija Häyrynen (LitL): teija.hayrynen@jamk.fi, puh.+358400976772

Jamk: peliasiantuntija, projektityöntekijä: Niina Autiomäki, (FM),   niina.autiomaki@jamk.fi

Jamk: Projektipäällikkö: Leila Nisula (YTT): leila.nisula@jamk.fi puh. +358 40 573 4574

Jamk: Projektista vastaa TKI-päällikkö Kare Norvapalo (KTT, LitM): kare.Norvapalo@jamk.fi puh. +358405196091

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, toimintalinja 5, Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta.
EURA-tunnus: S20797
Toteuttajaorganisaatio: Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.08.2016
Lopetuspäivä: 31.08.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Hankkeen kohderyhmänä ovat vastaanottokeskuksissa turvapaikkapäätöstä odottelevat työelämän käytettävissä olevat turvapaikanhakijat, heidän kanssaan työskentelevät työntekijät sekä vapaaehtoistoimijat.

Hankkeen päätavoitteena on luoda esikotoutumista vahvistava toimintamalli vastaanottokeskuksissa asuville turvapaikanhakijoille turvapaikanhakuprosessin alkuvaiheeseen. Turvapaikanhakijoiden odotusaika on tällä hetkellä pitkä, eikä heillä ole mahdollisuutta vielä varsinaiseen kotoutumiseen. Lain mukainen kotoutuminen aloitetaan vasta varsinaisen oleskeluluvan saamisen jälkeen.

Turvapaikanhakuvaihetta voidaan kuitenkin systemaattisesti hyödyntää siten, että tuetaan jo tässä vaiheessa kotoutumiseen tähtääviä toimintoja vastaanottokeskuksissa.  Yleisellä tasolla kotoutumista vahvistavat arjen rakentuminen mielekkäällä tavalla ja osallisuus ympäröivään yhteiskuntaan, psykososiaalinen hyvinvointi, työelämään suuntaaminen ja jo varhaisessa vaiheessa tapahtuva aikaisemmin hankitun osaamisen kartoitus ja tunnistaminen. Ratkaisuja tarvitaan näiden osa-alueiden vahvistamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jo vastaanottokeskuksissa aikaistamaan ja hyödyntämään mahdollista kotoutumista oleskeluluvan saamisen jälkeen. Nämä toiminnot tukevat turvapaikanhakijaa tulevaisuudessa myös siinä tapauksessa, että hän saa kielteisen turvapaikka- ja oleskelulupapäätöksen.

Hankkeessa kehitettävä esikotoutumisen malli toimii siltana vastaanottokeskusten ja turvapaikanhakijoita vastaanottavien kuntien välillä. Malli sisältää neljä osallisuutta ja integroitumista vahvistavaa osa-aluetta ja ovat samalla hankkeen työpaketteja:

1) Mielekäs ja osallisuuden kokemuksia vahvistava arjen kokonaisuus.

2) Psykososiaalisen tuen vahvistaminen

3) Työelämävalmiuksien kehittäminen

4) Osaamisen tunnistamiseen tähtäävien prosessien kehittäminen.

Hankkeen päätoteuttajana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö. Yhteistyökumppaneina ovat Salmirannan ja Keuruun vastaanottokeskukset sekä Suolahdella toimiva Ryhmäkoti Redi Oy. Kesällä 2017 Maahanmuuttoviraston päätöksellä sekä Keuruun vastaanottokeskus että ryhmäkoti Redi lakkautettiin, jolloin hankkeen yhteistyökumppanina on edelleen toiminnassa oleva Salmirannan vastaanottokeskus.

Avainsanat:

Tulokset

Hankkeen tuloksena syntyi julkaisu esikotoutumisen mahdollisuuksista, jossa esitellään turvapaikanhakijoiden osallisuutta vahvistava ESIKOTOUTUMISEN MALLI.  Malli sisältää neljä kotoutumisen erilaista osa-aluetta.

1 Arjen mielekkyyden vahvistamisella pyritään luomaan sellaisia tilanteita ja arkea tukevaa käytännön prosessia vastaanottokeskusten ohjaustilanteisiin, jotka mahdollistavat turvapaikanhakijoiden osallisuuden ja osallistumisen. Tuloksena syntyi mallinnus osallisuutta vahvistavasta prosessista vastaanottokeskuksissa: Mielekkään arjen rakentuminen

2 Psykososiaalisen tuen vahvistamisella pyritään siihen, että turvapaikanhakijoiden psykososiaalinen hyvinvointi vahvistuisi. Koska turvapaikanhakijolla ei ole mahdollisuutta varsinaisiin mielenterveyspalveluihin, joudutaan vastaanottokeskuksissa kohtaamaan näitä haasteita arkisissa tilanteissa. Hankkeen tuloksena syntyi Psykososiaalisen tuen prosessi, jonka tavoitteena tukea turvapaikanhakijoita psyykkisesti, emotionaalisesti ja sosiaalisesti rasittavassa tilanteessa.

3) Työelämävalmiuksien edistäminen on työllistymisen näkökulmasta keskeinen asia. Työelämä on monimutkaistunut nopeasti ja työntekijöiltä edellytetään yhä enemmän työelämävalmiuksia, kuten vuorovaikutustaitoja, ongelmanratkaisukykyä, itsearviointitaitoja sekä työnhakemiseen liittyviä taitoja. Turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja työskentelyyn siinä vaiheessa, kun  he ovat olleet maassa vähintään kolme kuukautta. Tottumattomuus suomalaiseen työkulttuuriin ja -elämään saattaa tuottaa usein vaikeuksia. Tästä syystä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tulisi harjoitella yleisiä työelämävalmiuksia ja -taitoja. Taitojen harjoittelua voidaan tehdä heti alusta lähtien vastaanottokeskuksissa ja myöhemmin myös työelämään tutustumisjaksoilla. Valmiuksien edistäminen edellyttää kuitenkin systemaattista ohjausta.  Hankkeen tuloksena syntyi prosessikuvaus siitä, miten työelämätaitoja voidaan harjoitella systemaattisesti vastaanottokeskuksissa: Työelämävalmiuksien kehittäminen

4) Osaamisen tunnistaminen on tämän päivän työ- ja koulutusmaailmassa oleellista. Jotta turvapaikanhakijoiden kotoutuminen pääsisi mahdollisimman hyvin alkuun, tulisi aiemmin hankittua osaamista tarkastella mahdollisimman yksityiskohtaisesti jo vastaanottokeskusvaiheessa. Osaamisen tunnistamiseen sisältyy vahvasti oman osaamisen arviointi ja sen näkyväksi tekeminen. Itsearviointiin liittyviä taitoja voidaan harjoitella jo vastaanottokeskuksessa. Osalla turvapaikanhakijoilla on usein omasta maastaan paljon työkokemusta ja koulutusta. Hankkeen tuloksena syntyi Osaamisen tunnistamisen prosessikuvaus jossa osaamisen tunnistamisen kartoitusta ja itsearvioinnin harjoittelua voidaan systemaattisemmin aloittaa jo vastaanottokeskuksissa.

Hankkeen tuloksena syntyi myös sekä ohjauksessa että yhteiskunta- ja suomenkielen opetuksessa hyödynnettäviä materiaaleja työelämävalmiuksien edistämiseksi.  Suomalaiseen yhteiskuntaan osallistumista edistävää OPAS ESIKOTOUTUMISEEN oppimateriaaleja on mahdollista käyttää ohjauksen välineenä. Siihen sisältyvien kielipakettien avulla suomalaiseen yhteiskuntaan voi tutustua myös itsenäisesti ja omatoimisesti.

Ratkaisun kuvaus

Hankkeen tiedote: Tiedote yleinen _

Jamk:n Otto-tiimihenkilöstön ja turvapaikanhakijoiden yhteisissä Living Lab- periaatteella toteutetuissa kehittämispäivissä on kehitetty erilaisia tapoja vahvistaa hankkeen eri osa-alueita.

Kehittämispäivien aikana on:

  • vahvistettu omien tunteiden käsittelyä ja itsetuntemusta
  • Kartoitettu omaa osaamista: IMG_0073

Arjen mielekkyyttä on vahvistettu järjestämällä erilaisiin teemoihin liittyviä päiviä:  Monikulttuurisuuspäivät, Kestävän kehityksen päivät ja Green Care päivät. Lisäksi on järjestetty tietoiskuja erilaisista teemoista. Päivien aikana turvapaikanhakijoille on mahdollistunut osallistuminen ja osallisuus aktiiviseen toimintaan.

OsallisuusIMG_0040

Green Care päivässä käsiteltiin myös kestävään kehitykseen liittyviä asioita. Turvapaikanhakijoille mahdollistuivat mm. nuotiolla seurustelu ja tikkupullan paistaminen, luontoretki ja käsin askartelu luonnon materiaaleista. Green care

 

 

Keväällä 2017 järjestettiin yhteinen työelämäfoorumi, johon kutsuttiin työelämäedustajia sekä turvapaikanhakijoita. Lisäksi  vierailijana oli kokemusasiantuntija Wari ry:stä.  Osallistuja määrä nousi n. 60 osallistujaan ja kokemus oli hyvä, vaikka paikalle saatiin työelämästä ainoastaan Postin edustaja. Osallistujat kokivat, että he saivat tietoa ja että oppilaitos tuli heille ympäristönä tutummaksi. Lisäksi tilaisuus tuotti palautteiden mukaan kokemuksen tasavertaisuudesta.

Loppukeväästä 2017 aloitettiin työelämämahdollisuuksien kartoitus. Mahdollisia työpaikkoja tet-jaksoille löytyikin yllättävän hyvin. Haasteena on se, että turvapaikanhakijoilla ei ole yleensä vakuutusta, joka turvaisi esimerkiksi onnettomuustilanteissa. Tässä hyödynnettiin SPR:n omaa Tet-hanketta, jossa vakuutukset pystyttiin hankkeen taholta hankkimaan. Työelämäjaksoja varten halukkaista turvapaikanhakijoista muodostettiin ryhmä, joka haastateltiin jo olemassa olevan osaamiskartoituksen avulla. Lisäksi Otto-hanke tuki turvapaikanhakijoita yhteydenotoissa työpaikkoihin,  ja tarvittaessa hankkeesta tultiin ensimmäisenä työhön tutustumispäivänä työpaikalle mukaan.  Työelämään liittyviä kysymyksiä käsiteltiin aktiivisesti myös kehittämispäivien aikana

Osaamiskartoituksessa erityisen haastavia kysymyksiä ovat omaan osaamisen arviointiin liittyvät kysymykset. Osaamista ja sen itsearviointia käsiteltiin kehittämispäivien aikana erilaisten harjoitusten avulla. Esim. jokin työtehtävä jaettiin pienempiin osiin ja tarkasteltiin, mitä osaamista työvaihe edellytti.

Hankkeessa tuotetaan oppimateriaalia, jonka avulla esikotoutumisen osa-alueita voidaan ohjatusti tai itsenäisesti harjoitella.

Hanke järjestää keväällä 2018 kaksi seminaaria:

Ensimmäinen alueellinen seminaari toteutetaan 7.2 2018. Seminaarin tavoitteena on:

  • työelämävalmiudet, osaamisen tunnistaminen ja yhteistyökäytännöt

Seminaarin ohjelma ja aikataulu valmistuu joulukuussa 2017.

Valtakunnallinen seminaari, toteutetaan 3.5 2018 yhdessä Kotona Suomessa hankekokonaisuuteen kuuluvan Koto-Paikka-hankkeen kanssa. Ohjelma ja aikataulu valmistuu keväällä 2018.

 

 

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Turvapaikanhakijat eivät kuulu varsinaisten kotoutumispalveluiden piiriin. Kuitenkin turvapaikanhakuajat ovat pitkiä, jolloin vastaanottokeskuksessa vietetty aika on usein odottelua ja mielekästä tekemistä on vaikea löytää. Hankkeessa pyritään erilaisten osallistavien keinojen avulla luomaan tilanteita, joissa turvapaikanhakijat voivat itse suunnitella arjen toimintoja ja kertoa toiveistaan. Osallisuutta vahvistavien menenetelmien avulla tuotetaan esikotoutumisen mallia siten, että turvapaikanhakijat ovat itse rakentamassa mallia.

Eri kieliryhmistä tulevien kohdalla osallisuuden vahvistaminen on haasteellista yhteisen kielen puuttumisen vuoksi. Tästä syystä haasteena on löytää keinoja jotka tukevat turvapaikanhakijaa osallistumaan oman arjen suunnitteluun ja toteutukseen tästä huolimatta. Hankkeessa hyödynnetään aiemmin erityisesti maahanmuuttajien kotoutumisessa toteutettuja ja kehitettyjä menetelmiä

Hankkeen aikana:

Hankkeen aikana toteutettiin erilaisia toimintoja, kuten koulutuspäiviä, seminaareja, tietoiskuja, teemaseminaareja, monikulttuurisuus-, Green Care- ja luontopäiviä.

Turcvpaikanhakijoille suunnattujen koulutuspäivien aikana tarkasteltiin suomalaista yhteiskuntaa ja siihen osallistumista edistäviä keinoja. Yhteisissä seminaaripäivissä hyödynnettiin kokemusasiantuntijuutta. Turvapaikanhakijat osallistuivat myös hankkeessa kehitetyn oppimateriaalin testaamiseen sekä tuottivat koulutuspäivien aikana ideoita materiaalin sisällöksi. Hankkeessa järjestettiin myös hygienipassikoulutus ja testi sitä haluaville. Hygieniapassiin liittyviä kysymyksiä harjoiteltiin erillisillä treenaustunneilla.

Työelämään liittyvien taitojen oppimista treenattiin cv-hakemusten tekemisellä, tutustuttiin työpaikkahakuilmoituksiin sekä ohjattiin työelämäjkspoille. Osaamisen tunnistamiseen sisältyuvää arviointia harjoiteltiin koulutus ja teemapäivien sisällä.

Toimintatavat

  • Systemaattinen ja säännöllinen yhteistyö vastaanottokeskusten kanssa
  • Osallisuutta  ja käyttäjälähtöisyyttää (Living Lab) vahvistavien menetelmien käyttäminen
  • Turvapaikanhakijoiden ohjaus ja tiedottaminen
  • Mahdollistaminen

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikkö koordinoi ja organisoi hankkeen toimintoja sekä vie suunnitelmassa olleita asioita eteen päin.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hankkeen toteuttaja organisaationa toimii Jamk, jolla on pitkäaikaista kokemusta monikulttuurisista ja maahanmuuttotaustaisten henkilöiden asemaa vahvistavista hankkeista.

Kumppanit

Ryhmäkoti Redi Oy/ Suolahti 31.8 2017 saakka
Keuruun vastaanottokeskus/ Keuruu 30.6 saakka
Salmirannan vastaanottokeskus/ Jyväskylä

Rahoittaja

Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto, toimintalinja 5, Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta.

Ohjausryhma

Hämäläinen Laura/ yksikön apulaisjohtaja Salmirannan vastaanottokeskus / SPR
Jokinen Sari/ erikoissuunnittelija Keski-Suomen ELY-keskus/ Jyväskylä
Antinaho Tuula /Kehittämisylihoitaja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Keurulainen Harri/yliopettaja JAMK/AOKK
Ahtamo Alina Monikkoyhdistys
Anttonen Ritva/ Palvelupäällikkö / Jyväskylän sos.toimi / Sosiaalipalvelut

Varajäsenet:
Harmainen Arja (Jokinen Sari) Keski-Suomen ELY-keskus/ Jyväskylä
Raitio Katja (Keurulainen Harri) Jamk/Hyvi-yksikkö
Sari Pöyhönen (Anttonen Ritva) Jyväskylän sos.toimi)
Inkeroinen Noora (Hämäläinen Laura) Salmirannan vastaanottokeskus/ SPR