Parempia palveluja maahanmuuttajille ’PPMM’

Maahanmuuttajataustaisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.09.2016 – 31.05.2018 | Varsinais-Suomi

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

  • Projektipäällikkö
  • Sosiaaliohjaaja + sairaanhoitaja -työpari
  • Lisäksi ostopalveluina omakielinen tuki / kokemusasiantuntija / tulkki

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: ESR + Turun kaupunki
EURA-tunnus: S20742
Toteuttajaorganisaatio: Turun kaupunki / Hyvinvointitoimiala
Maakunta: Varsinais-Suomi
Aloituspäivä: 01.09.2016
Lopetuspäivä: 31.05.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Suomessa maahanmuuttajien työttömyysaste on kantaväestöä korkeampi. Yksi integroitumista ja työllistymistä hidastava tekijä on maahanmuuttajien mielenterveys- ja päihdeongelmat. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajilla, erityisesti pakolaistaustaisilla, on kantaväestöä enemmän mielenterveysoireita. Maahanmuuttajat eivät usein itse tunnista mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä, eivätkä käytä mielenterveyspalveluja, vaikka raportoivat psyykkiset oireensa yhtä yleisinä kuin kantaväestö. Erityisen suurena haasteena on masennusoireista kärsivien kotona olevien maahanmuuttajanaisten tavoittaminen palveluiden piiriin. Toisin sanoen palvelut eivät tavoita ja kohdennu oikein, mikä heikentää toimintakykyä ja lisää syrjäytymisvaaraa.

Hankkeen tavoitteena oli edistää maahanmuuttajien integroitumista kehittämällä innovatiivisia mielenterveys- ja päihdepalveluja perustason sosiaalija terveyspalveluihin. Kehittämistyötä tehtiin asiakaslähtöisesti ja monialaisesti asiakkaiden, kolmannen sektorin, kunnan ja TE-toimiston kanssa.

Päämääränä oli, että maahanmuuttajille voidaan tarjota mielenterveys- ja päihdehäiriöihin samanaikaista hoitoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistettyä tukea. Kehittämistyössä huomioitiin vertaistuki.

Kohderyhmänä olivat yli 18-vuotiaat maahanmuuttajat, joilla mielenterveys- ja/tai päihdeongelma aiheuttaa vaikeuksia selvitä arjessa ja haasteita kiinnittyä koulutukseen ja työelämään. Hankkeessa huomioitiin läheiset. Kohderyhmänä olivat myös hankkeeseen osallistuvien tahojen henkilökunta, sillä heidän osaamisen kasvua maahanmuuttajien mielenterveys- ja päihdeongelmia koskevan tiedon ja hoidon osalta tuettiin.

Hankkeen tarkoituksena oli kehittää ulkomaalaistaustaisten lievästi- ja keskivaikeasti mielenterveys- ja/tai päihde-ongelmaisten asiakkaiden palveluprosesseja ja tämän asiakasryhmän kanssa toimivien ammattilaisten työn käytäntöjä. Kehittämistyön tuotoksena oli tarkoitus aikaansaada toimintamalli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuteen, jossa korostetaan asiakaslähtöisyyden ja monialaisen yhteistyön näkökulmaa.

Hanketta hallinnoi Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Yhteistyötahoina olivat: ulkomaalaistoimisto, vapaa-aikatoimiala, työllistämispalvelut ja -hankkeet, Infotori, TE-toimisto, THL:n Monikulttuurisen hyvinvoinnin tiimi, kolmannen sektorin toimijat (mm. Daisy Ladies, Turun Tyttöjen Talo®, Lounais-Suomen Martat, A-Kilta, FinFami ja Varsinais-Suomen Sininauha).

Hankkeen henkilökunnan siirryttyä muihin tehtäviin päätettiin hanke lopettaa etuajassa 31.5.2018. Alkuperäinen päätösaika oli suunnitelmassa 30.6.2019.

 

Tulokset

Hankkeessa kehitettiin ulkomaalaistaustaisten lievästi- ja keskivaikeasti mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaisten asiakkaiden palveluprosesseja ja tämän asiakasryhmän kanssa toimivien ammattilaisten työn käytäntöjä.

Lähtökohtana oli kehittää toimintamalli, jossa integroidaan perusterveydenhuollon ja sosiaalityön palveluita toimintaan. Tavoitteena oli, että asiakas on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja hänellä on juuri sillä hetkellä tarvitsemansa tukipalvelut käytössä. Kehitetyissä arviointimalleissa keskeistä on toiminnan asiakaslähtöisyys, monitoimijuus ja arvioinnin yhdenvertaisuus.

Kehittämistyöllä pyrittiin uudistamaan sekä palveluiden järjestämisen tapaa että yksittäisiä työmenetelmiä. Toimiva siirtyminen kuntaan tai kotoutumispalveluista aluepalveluihin, tai esimerkiksi Turvakodista omaan kotiin, edellyttää sairaalan, kunnan ja muiden toimijoiden tiivistä yhteistyötä, huolellista suunnittelua ja asiakkaan tarpeista lähtevää, yhteneväistä arviointia. Kysymys on lähtökohtaisesti sellaisesta palveluprosessista, jossa vaaditaan toimivia monialaisia yhteistyökäytäntöjä.

Kehittämistyössä tavoitteena oli lisätä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia ja kehittää palveluprosessia asumisen tuen ja kuntoutuksen näkökulmasta. Kaikista eri palvelukokonaisuuksista on vajaan vuoden pilotin aikana saatu vasta yksittäisiä kokemuksia ja näiden palveluketjujen analysointi ja raportointi olisi vaatinut pidemmän ajan.

Hankkeen avulla ammattilaisten osaaminen maahanmuuttajien mielenterveys- ja päihdeasioista kasvoi. Kehittämistyön aikana hanke saattoi yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa ja johtoa sekä lisäsi toimijoiden tietoisuutta toisistaan ja ymmärrystä toisen toimialan prosesseista. Hanke paransi edellytyksiä yhteistyölle ja toi näkyväksi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön tarvetta ja mahdollisuuksia.

PPMM:n työstä on saatu integroitua palautteiden perusteella perustyöhön erilaisia käytänteitä. Tärkein teema on hankkeen aikana luotu verkosto eri toimijoiden välille. Tässä verkostossa riittää edelleen kehitettävää varsinkin 3. sektorin toimijoiden osalta. Ennen hanketta hyvinvointitoimialalla ei ollut juurikaan tietoa ulkomaalaistaustaisten mielenterveys- ja päihdeongelmista.

PPMM:ssä on myös kehitetty ja alustavasti opetettu yhteisöille ja viranomaisille malli, jolla voidaan ostopalveluna tuntiperusteisesti ostaa yhdistyksiltä omakielisen ohjaajan tai kokemusasiantuntijan palveluja. Valitettavasti tässä vaiheessa potentiaalisia ohjaajia yhteisöissä on vielä hyvin vähän, koska palveluiden ostaminen onnistuu käytännössä vain työssä olevilta, jotka ehtivät työnsä ohessa tekemään ohjaajan töitä. Muut ryhmät ovat haavoittuvaisia Suomen nykyisessä tukiviidakossa ottaessaan vastaan palkkioita.

Laaja ja ammattimainen yhteistyö kaikkien yhdistysten kanssa vaatii merkittävää kehitystä heidän organisaatiollisessa toiminnassa. Esimerkiksi tulostavoitteellisessa yhteistyössä ei voi nojata kokonaan vapaaehtoisuuteen, vaan yhdistyksiä on tuettava saamaan työntekijöitä, joiden tehtävä on kehittää yhdistystä, tuottaa palveluita ja rakentaa yhteistyötä kunnan toimialojen sekä muiden järjestöjen kanssa. Onnistuneen yhteistyön kulmakiveksi on määriteltävä yhteistyön tarve eri yhteistyötahojen välillä. Yhteistyökumppaneilla on oltava selkeästi yhteiset päämäärät ja tavoitteet.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ongelmat ovat kuitenkin niin monimutkaisia ja sisäänrakennettuja, että niiden poistamiseen voi mennä vuosia ja suurempiin kehitystoimenpiteisiin tarvitaan myös lakimuutoksia. Tässä suhteessa PPMM-mallia voidaan pitää hyvänä ratkaisuna lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä olisi syytä myös miettiä, miten palvelujärjestelmä saataisiin toimimaan koko-naisuutena tehokkaammin.

Voi tietenkin myös olla, että potilaat joilla on lukuisia ongelmia ja paljon palvelutarpeita, tarvitsevat joka tapauksessa myös erityistä ohjausta. Tärkeä pohdittava teema on, pitäisikö Tampereen ja Helsingin kulttuurimielenterveyden yksiköistä ottaa mallia Turussa?

 

Ratkaisun kuvaus

Asiakastyö toteutettiin niin, että sairaanhoitaja-sosiaaliohjaaja työpari tapasi uuden asiakkaan ensimmäisen kerran aina yhdessä. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin joko hankkeen omissa toimitiloissa, asiakkaan kotona, tai verkostotapaamisena sosiaalitoimistossa, sairaalassa tai muun yhteistyötahon luona. Tämän jälkeen asiakas on voinut tavata vain jompaakumpaa hankkeen työntekijöistä, tai tarpeen mukaan työparityöskentelyä on voitu jatkaa pidempään. Hankkeessa oli muutamia asiakkaita, joita on katsottu tarpeelliseksi tavata työparina, joko turvallisuuden tai sen vuoksi että arvioitiin työntekijöiden kannalta olevan parempi tavata asiakasta työparina.

Asiakkaat olivat eri-ikäisiä, noin 20-70-vuotiaita. Eri kansalaisuudet olivat edustettuina, eniten hankkeeseen ohjautui Lähi-idän maista tulleita henkilöitä. Asiakkaiden Suomessa oloaika vaihteli, mutta useimmiten asiakkaat ovat olleet Suomessa jo pidempään. Miesten ja naisten osuus oli noin puolet ja puolet.

Asiakastapaamisilla käytettiin pääsääntöisesti tulkkia. Vain muutama asiakas kykeni kommunikoimaan riittävällä tasolla ilman tulkin apua. Tulkin käyttöön liittyi erilaisia haasteita, jotka käytännön työskentelyssä jouduttiin erikseen huomioimaan. Työntekijöiden kannalta tulkkien varaaminen vei aikaa, koska asiakas ja tulkki eivät voineet sopia suoraan seuraavaan tapaamisaikaa, vaan varaukset pitää mennä tulkkikeskuksen kautta. Lisäksi erilaiset sekaannukset ajan ja paikan suhteen turhauttivat kaikkia osapuolia. Kevään 2017 aikana tulkkauksien suhteen oli enemmän ongelmia ja epäselvyyksiä kuin onnistumisia. Kesäkuussa tilanne muuttui selvästi, eikä virheitä enää tapahtunut. Useamman asiakkaan kohdalla nousi esiin epäluottamus tulkkeja kohtaan. Hankkeen työntekijät antoivat useampaan kertaan palautetta tulkkikeskukselle havaittuaan ongelmia. Tulkin käyttöön liittyvistä haasteista huolimatta asiakkaan toiveita pyrittiin kunnioittamaan sen suhteen, halusiko hän toimia mies- vai naistulkin kanssa tai jonkun tietyn tulkin kanssa. Pitkässä asiakassuhteessa luottamuksellisen keskustelun edellytys on usein se, että on voitu käyttää samaa tuttua tulkkia. Asiakastapaamisten kestot vaihtelivat 1-2h välillä, pääsääntöisesti tapaamiset pidettiin tarkoituksella tunnin mittaisina, koska käsiteltävät aiheet olivat yleensä asiakkaille raskaita.

Palveluun tulosyyt olivat hyvin erilaisia. Hankkeen pääpaino oli mielenterveys- ja päihde-ongelmissa, mutta koska mielen hyvinvointiin vaikuttaa kokonaisvaltaisesti monet eri tekijät, olivat myös asiakkaiden haasteet hyvinkin erilaisia. Suurimmalla osalla asiakkaista oli raskaita traumakokemuksia taustalla, joista erilaiset väkivaltakokemukset nousivat päällimmäisenä esiin. Haasteina oli lääkäriaikojen saaminen kohtuullisessa ajassa, monesti varattua aikaa joutui odottamaan yli kuukauden. Useampi asiakas koki haasteelliseksi varata itselle aikoja terveydenhuollon eri pisteisiin ja toivoi siksi näihin apua. Työntekijän kannalta haasteellista tässä oli takaisinsoittojärjestelmä, jossa takaisinsoittoaika voi olla useamman tunnin päästä ja ellei siihen pysty vastaamaan, menee aika ohi.

Hankkeen laadulliset tavoitteet eivät kaikilta osin toteutuneet; osin siksi ettei kaikelle suunnitellulle toiminnalle ollut kysyntää/tarvetta sekä osin sen vuoksi, että hankkeen työntekijäresurssit olivat rajalliset. Palvelumuotoilun toteuttaminen oli haastavaa teeman arkaluontoisuuden ja asiakkuuksien luottamuksellisuuden vuoksi. Asiakkaat eivät halunneet tai pystyneet osallistumaan kehittämistyöpajoihin tai ryhmätoimintoihin. Palvelumuotoilua toteutettiin tämän vuoksi pitkälti yksilöasiakastyön kautta. Hankkeen asiakkaille tärkeitä olivat mielenterveysasioihin liittyvä keskustelutuki, ohjaus, rinnalla kulkeminen ja lähellä asiakkaan arkea tapahtuva yhteistyö niin sosiaali- kuin terveysasioihin liittyen.

Verkostotyö ja siihen liittyvä ohjaus- ja konsultointi oli laajaa.

PPMM-tiimi järjesti yhteistyöpalavereja sosiaali- ja terveyspalveluverkoston eri osien kanssa siitä syystä, että saataisiin sovittua asiakaslähtöisestä palveluohjauksesta ja palveluiden tuottamisesta PPMM-mallin potentiaalisille asiakkaille. Tiedossa oli jo aiemmista hankkeista ja työntekijöiden työkokemuksista, että palveluiden asiakaslähtöisyys sekä mielenterveys- ja/tai päihdeongelmista kärsivien maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden löytäminen on vielä hyvin alussa Turun seudulla sekä myös koko Suomessa.  Verkoston kanssa sovittiin  asiakasohjauksesta ja potentiaalisista yhteisistä tapahtumista; koulutuksista, ryhmäkehittämisestä, moniammatillisen yhteistyön kehittämisestä ja yleisestä tiedon jakamisesta asiakasasioissa.

 

Hyvät käytännöt

Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille ’PPPR’ -hanke https://www.turku.fi/palvelumuotoiluhanke pppr-julkaisu_netti

PPMM-hankkeessa kertyi kokemuksia asiakaslähtöisestä kehittämisestä ja palvelumuotoilun hyödyntämisestä maahanmuuttajien kanssa. Näitä kokemuksia voidaan tarpeen mukaan hyödyntää muussa kansallisessa kehittämistyössä.

Hankkeessa saatiin paljon kokemuksia tulkkien käytöstä asiakastyössä.

Verkostoyhteistyö

Ammattilaisten koulutukset

 

 

Hyvän käytännön siirtotapa

Yhteistyö PPPR-hankkeen tuloksena toiminnan aloittaneen Mielenterveys- ja päihdetiimin kanssa https://www.turku.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/mielenterveys-ja

Koska hanke lopetettiin aiottua aiemmin, olemme tilanneet Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta ulkoisen arvioinnin projektityönä. Siinä kartoitetaan ja analysoidaan päihde- ja mielenterveysongelmaisten maahanmuuttajien palvelu- ja hoitopolkuja vuosien 2016–2018 toteutuneen Parempia palveluja maahanmuuttajille -hankkeen (PPMM) dokumentaation pohjalta. Projektityö on tilattu Turun kaupungin Hyvinvointitoimialan hallinnolle ja sen toteutus ajoittuu maalis- ja joulukuun 2018 väliselle ajalle. Projektityö toteutetaan kirjaamisanalyysillä valmiista hankkeen aikana syntyneestä aineistosta. Kirjaamisanalyysillä halutaan saada tietoa siitä, millaiselta palvelu- ja hoitoprosessi hanketyöntekijöiden kirjaamisen valossa näyttää, miten palveluprosessit muodostuvat ja miten hankkeen aikainen sähköinen dokumentaatio toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon lain ja asetusten kirjaamista koskevia määräyksiä.

Lisäksi analyysin avulla toivotaan saatavan tietoa mahdollisen päällekkäisen työn tekemisestä sekä miten resurssien käytön toteutumisessa ja hyödyntämisessä on onnistuttu. Kartoitus ja kirjaamisanalyysi sisältää määrällisen kartoituksen koko aineistosta (n=1-50/63, minimissään 50) ja laadullisen syväanalyysin osasta aineistoa (n=5-10).

Projektityössä tehdyn kirjaamisanalyysin tuloksena syntyy Parempia palveluja maahanmuuttajille -palvelun mallinnus.

Kirjaamisanalyysista ja sen tuloksista valmistuu joulukuussa 2018 loppuraportti.

 

 

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

PPPR-hankkeen kehittymisen paikat: Muutosjohtajuus, asioiden viestintä, jne.

Maahanmuuttajien mielenterveys- ja päihdeongelmia ei ole aiemmin suunnitelmallisesti kehitetty kaupungin tasolla, joten aihe vaatii kouluttamista niin asiakkaiden, kuin työntekijöiden tasolla.

Hankkeen aikana:

Hanke toteutui aiotulla maantieteellisellä alueella. Kohderyhmässä oli asiakkaiden osalta luultua enemmän tulkkeja tarvitsevia asiakkaita. Palvelumuotoilun toteuttaminen oli hankalaa teeman arkaluontoisuuden ja asiakkuuksien luottamuksellisuuden vuoksi. Asiakkaat eivät halunneet/pystyneet osallistumaan kehittämistyöpajoihin tai ryhmätoimintoihin. Palvelumuotoilua toteutettiin tämän vuoksi pitkälti yksilöasiakastyön kautta.

Asiakaslähtöisyyden kautta ilmeni selvästi, että hankkeen asiakkaille tärkeitä olivat mielenterveysasioihin liittyvä keskustelutuki, ohjaus, rinnalla kulkeminen ja lähellä asiakkaan arkea tapahtuva yhteistyö niin sosiaali- kuin terveysasioihin liittyen.

Hankkeen aikana kilpailutettiin omakieliset palvelut. Omakieliset ohjaajat perehdytettiin palveluntarjoajan Sondip ry:n tiloissa hankkeen suunnitelmaan ja asiakastyöhön. Albanian, arabian, darin, kurdin, somalin, viron, venäjän ja bosnian -kielisille ohjaajille luotiin tehtäväkuvaus ja heidät perehdytettiin hanketyöntekijöiden ja projektipäällikön toimesta yhteistyöhön. Tarkoituksena oli toteuttaa hankesuunnitelman mukaista omakielistä ohjausta niin yksilö- kuin ryhmätyönäkin. Omakielistä palvelua tarjottiin niin asiakkaille kuin ohjaajien kautta eri etnisille yhteisöille mielenterveys- ja päihdeasioissa. Yhteistyöstä ei kuitenkaan seurannut toimintaa, joten omakieliselle tuelle ei tarjotuissa puitteissa ollut kysyntää.

Hankkeen tarkoituksena oli myös hyödyntää toiminnassaan kokemusasiantuntijoita. Kokemusasiantuntijoita etsittiin tiedottamalla hankkeen yhteistyötahoja mahdollisuudesta toimia palkkioperusteisena kokemusasiantuntijana hankkeen toiminnoissa. Lisäksi kokemusasiantuntijuudesta kerrottiin eri yhteistyötapaamisilla, asiakastapaamisilla ja olemalla suoraan yhteydessä eri etnisten yhteisöjen kontakteihin ja aktiiveihin. Toiminta tuotti yhden kokemusasiantuntijan puheenvuoron koulutuksessa 13.9.2017 maahanmuuttajien mielenterveysasioista.

 

Hankkeen jälkeen:

Asiakkaiden tavoittaminen ja pilottien kokeileminen toteutui hankkeessa ennakoitua nopeammin, joten ennen lopettamista jätettävän raportin pohjalta voidaan tehdä alustavat päätelmät kehittämistyöstä ja jatkaa kehittämistyötä toimialalla myöhemmin uuden suunnitelman kautta. Tavoitellut toimenpiteet saatiin testattua ja tuloksena on, että hankesuunnitelma tulee monelta kohtaa muuttaa jatkotoimenpiteitä varten (mm. tulkkaus, omakieliset, ryhmätoiminnot, jne.).

Koska hanke lopetettiin aiottua aiemmin, olemme tilanneet Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta ulkoisen arvioinnin projektityönä. Siinä kartoitetaan ja analysoidaan päihde- ja mielenterveysongelmaisten maahanmuuttajien palvelu- ja hoitopolkuja vuosien 2016–2018 toteutuneen Parempia palveluja maahanmuuttajille -hankkeen (PPMM) dokumentaation pohjalta. Projektityö on tilattu Turun kaupungin Hyvinvointitoimialan hallinnolle ja sen toteutus ajoittuu maalis- ja joulukuun 2018 väliselle ajalle. Projektityö toteutetaan kirjaamisanalyysillä valmiista hankkeen aikana syntyneestä aineistosta. Kirjaamisanalyysillä halutaan saada tietoa siitä, millaiselta palvelu- ja hoitoprosessi hanketyöntekijöiden kirjaamisen valossa näyttää, miten palveluprosessit muodostuvat ja miten hankkeen aikainen sähköinen dokumentaatio toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon lain ja asetusten kirjaamista koskevia määräyksiä.

Lisäksi analyysin avulla toivotaan saatavan tietoa mahdollisen päällekkäisen työn tekemisestä sekä miten resurssien käytön toteutumisessa ja hyödyntämisessä on onnistuttu. Kartoitus ja kirjaamisanalyysi sisältää määrällisen kartoituksen koko aineistosta (n=1-50/63, minimissään 50) ja laadullisen syväanalyysin osasta aineistoa (n=5-10).

Projektityössä tehdyn kirjaamisanalyysin tuloksena syntyy Parempia palveluja maahanmuuttajille -palvelun mallinnus.

Hankkeen aikaisiin asiakaskirjauksiin tulee jatkossa panostaa ja dokumentaation laatua tulee seurata alusta saakka, jotta toimintaa voidaan kehittääja suunnata paremmin.

Kirjaamisanalyysista ja sen tuloksista valmistuu joulukuussa 2018 loppuraportti.

Toimintatavat

1)Asiakastyö, jota toteuttivat sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja

2) Ryhmätoiminta

3) Ammattilaisten koulutukset, joissa läpäisevänä teemana olivat alueelliset mielenterveys- ja päihdeongelmat yhteisöissä – niin ammattilaisten kuin kokemusasiantuntijoiden/ yhdistysten näkökulmasta.

Kaksi puheeksi otto -koulutusta:

• Puheeksi otto – mielenterveysongelmien tunnistaminen ja puheeksi otto sekä ohjaaminen

• Puheeksi otto – päihdeongelmien tunnistaminen ja puheeksi otto sekä ohjaaminen palveluihin

Muut koulutukset.

• Kulttuuritietoisuus ja kohtaamiset

• Kokemusasiantuntijuus ja -koulutus – suunniteltu, ei toteutunut osanottajien vähyyden takia.

• Traumaattiset kriisit koulutus – huhtikuu 2018:

• Kulttuurinen varhaiskasvatus ja mielenterveys

• Verkostoitumiskoulutukset

Kehittämistyötä tehtiin asiakaslähtöisesti ja monialaisesti asiakkaiden, kolmannen sektorin, kunnan ja TE-toimiston kanssa.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

•Projektipäällikkö vastaa työnjohdosta ja hankkeen etenemisestä
•Sosiaaliohjaaja + sairaanhoitaja -työpari: vastaavat asiakastyöstä, sen kehittämisestä ja arvioinnista.
•Lisäksi ostopalveluina omakielinen tuki / kokemusasiantuntija / tulkki

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hyvinvointitoimiala vastasi resursseista, muutosjohtajuudesta ja mallin käyttöönotosta.

Kumppanit

Turun Ulkomaalaistoimisto, Turun vapaa-aikatoimiala, Turun työllistämispalvelut- ja hankkeet (mm. Party-hanke), Infotori, TE-toimisto, THL:n Monikulttuurisen hyvinvoinnin tiimi.
Lisäksi suuri määrä kolmannen sektorin toimijoita: mm.
Daisy Ladies ry, Turun tyttöjen talo, Lounais-Suomen Martat, A-Kilta, FinFami, Varsinais-Suomen Sininauha
Sekä
Yhdessä-yhdistys ry, Mustikkakoti, Lounais-Suomen mielenterveysseura/Serene-hanke, A-klinikka, Sokra-koordinaatio, Globaalinuoret ry, Sondip ry, Ankkuri-malli, Turun muslimityöryhmä, Turun monikulttuurisuusneuvosto, päihde- ja mt-tiimi, Radinet-hanke.

Kumppaneiden kautta pystyttiin hyödyntämään laajaa osaamista. Kumppanit välittivät kokemuksia ja tietoa hankkeesta erilaisissa hankkeen toimijoiden
verkostoissa.

Rahoittaja

ESR + Turun kaupunki/Hyvinvointitoimiala

Rahoittajat ohjasivat toimintaa ja osallistuivat ohjausryhmän kokouksiin.

Ohjausryhma

Ohjausryhmän keskeinen tehtävä oli varmistaa hankkeen tuloksellinen toteutus.

Instituutiot:
Hyvinvointitoimiala, Vapaa-aikatoimiala, VS-Sininauha, TE-toimisto, Daisy Ladies, Turun tyttöjen talo, A-Kilta, FinFami, THL, Ulkomaalaistoimisto, Turun kaupungin avopalvelut, Turun kaupungin aikuissosiaalityö, Sateenkaarikoto, Infotori, Psykiatrinen, A-Klinikka, VS ELY-keskus

Ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa. Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata, seurata ja tukea vahvasti hankkeen toimintaa ja sen kautta myös
taustahankkeiden vahva hyödyntäminen ja auttaminen. Lisäksi ohjausryhmä välitti kokemuksia ja tietoa hankkeesta erilaisissa hankkeen toimijoiden
verkostoissa.

Ohjausryhmään tuotiin käsiteltäväksi hankkeen toteutumisesta kertovat raportit ja hankesuunnitelman muutostarpeet.
Ohjausryhmän jäsenet ovat tukeneet hankkeen toteutusta tuomalla omaan asiantuntemustaan hankkeen käyttöön. Lisäksi ohjausryhmän jäsenet
ovat tiedottaneet hankkeesta omissa verkostoissaan. Monessa ohjausryhmän kokouksessa toivottiin lisätietoja asiakkaista, heihin käytetystä
työajasta ja palvelupoluista.