POLKU – kansainväliset opiskelijat voimavarana

Polku -hankkeen tavoitteena on luoda koordinoitu palvelupolku kv-opiskeljoille.

Toimintalinja 4 (ESR) | 01.06.2015 – 31.10.2017 | Varsinais-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Hankekoordinaattorin edustajat hanketyöryhmässä:

  • Åbo Akademi/Arbetsforum: Jan Kraufvelin
  • Åbo Akademi/CLL: Mona Riska

Hankepartnereiden edustajat hanketyöryhmässä:

  • Siirtolaisuusinstituutti: Elli Heikkilä ja Tytti Laine
  • Turun ammattikorkeakoulu: Anu Lehtinen, Hanna Peussa ja Miia Nokka
  • Turun kaupunki: Sari Kanervo ja Miia Kauppila
  • Turun Yliopisto/Braheakeskus: Kaisu Paasio

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus
EURA-tunnus: S20371
Toteuttajaorganisaatio: Åbo Akademi + Turun yliopisto, Turku AMK, Turun kaupunki, Siirtolaisuusinstituutti
Maakunta: Varsinais-Suomi
Aloituspäivä: 01.06.2015
Lopetuspäivä: 31.10.2017
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 4 (ESR)
Erityistavoite: Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Polku -hankkeen tavoitteena on luoda koordinoitu, Turussa yhtenäinen palvelupolku alueen kansainvälisille opiskelijoille ja tukea heitä eri siirtymävaiheissa pyrkimyksenä integroida heidät työelämään, yhteiskuntaan ja yrittäjyyteen aikaisessa vaiheessa. Hanke kehittää kansainvälisille opiskelijoille suunnattuja ohjauspalveluja, koordinoi eri toimijoiden palvelutarjontaa ja tiedottaa niistä.

Hanke
– tukee siirtymävaiheita korkeakouluun tultaessa ja sieltä työelämään siirryttäessä
– kehittää työelämän ja koulutuksen vuorovaikutuksen
– vahvistaa yrittäjyys- ja työelämätaitoja
– tehostaa ohjauspalveluja ja kehittää suomen kielen ja kulttuurin tuntemusta
– edistää kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen erityisesti Varsinais-Suomeen
– lisää suomalaisten yritysten ja organisaatioiden kansainvälistymistä ja kykyä hyödyntää kansainvälisiä lahjakkuuksia

Tulokset

Hankkeen päätavoite on edistää ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä Varsinais-Suomeen eri työnantajien palvelukseen tai yrittäjiksi.

Hankkeen yleinen tavoite on

  • vahvistaa korkeakoulujen ja eri palveluntuottajien yhteistyötä ja ohjaus- ja neuvontapalveluita
  • parantaa julkisen ja yksityisen sektorin kykyä hyödyntää ulkomaisten opiskelijoiden erityisosaamista ja palkata heitä valmistumisen jälkeen
  • kehittää työelämän ja koulutuksen vuorovaikutusta
  • vahvistaa ulkomaisten opiskelijoiden yrittäjyys- ja työelämätaitoja
  • kehittää ulkomaisten opiskelijoiden suomen kielen ja kulttuurin tuntemusta
  1. parantaa kv-opiskelijoiden valmiudet jäädä Varsinais-Suomeen ja alueen työmarkkinoille valmistumisen jälkeen
  2. tukee varsinais-suomalaisten yritysten kasvua kansainvälistymisen avulla
  3. vahvistaa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, kaupunkien ja muiden keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä palvelutuotannossa, sekä lisää näiden osaamista kohderyhmän tarpeista
  4. parantaa kv-opiskelijoiden koulutus- ja osaamistason mukaista sijoittumista Varsinais-Suomen työelämään
  5. lisää kv-opiskelijoiden kykyä solmia kontakteja suomalaiseen työelämään
  6. lisää työnantajien tietoisuutta ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden taidoista sekä vaikuttaa asenteisiin vahvistamalla kulttuurien välistä vuoropuhelua
  7. kehittää erityisesti korkeakoulujen kv-opiskelijoille suunnattuja tukipalveluja ja osittain myös opetussisältöä, niin että ne vahvistavat opiskelijoiden kykyä jäädä Varsinais-Suomeen valmistumisen jälkeen ja näin tukee alueen elinkeinoelämän kilpailukykyä
  8. lisää tasavertaisuutta Suomen työelämässä

Hanke on tuottanut seuraavia konkreettisia tuloksia, tuotteita tai palvelumuotoja:

  • englanninkielistä opintomateriaali suomalaisesta työelämästä
  • itseopiskelun verkkopalvelu (suomen kieli)
  • palvelupolun mallinnus ja jääminen pysyvään käyttöön alueella ja malliksi muualle maahan
  • uusia koulutuksia ja valmennusohjelmia
  • lähettiläitä

Ratkaisun kuvaus

Hanke on kehittänyt korkeakoulujen ja sekä julkisten että yksityisten palveluntuottajien yhteistyönä opiskelijalähtöisen palvelupolun, joka tukee ja ohjaa ulkomaisia opiskelijoita opiskelun eri nivel- ja siirtymävaiheissa ja vahvistaa erityisesti työllistymisen ja yrittäjyyden mahdollisuuksia.

Käytännössä hanke on kehittänyt uusia palveluiden tarjoajien yhteistyömuotoja ja vahvistanut kansainvälisille opiskelijoille räätälöityjä englanninkielisiä palveluita sekä koulutus- ja ohjausmenetelmiä.

Lopputuloksena on käytännössä testattu alueellinen toimintamalli, jota pystytään hyödyntämään muillakin korkeakoulupaikkakunnilla Suomessa. Kaikissa toimenpidekokonaisuuksissa on uusia osioita ja lähes kaikissa on myös yrityksille suunnattuja palveluita tai yhteistyötä.

Hankkeessa kehitettyjä tuotteita, malleja ja palevluja:

  • POLKU –malli
  • Materiaalipaketti toimijoille
  • Yhteinen paikka missä tietoa kaikista palveluista ja tapahtumista
  • Eräiden palvelujen ja tapahtumien kehittäminen ja vakiinnuttaminen
    • Kielisilta – suomenkielen oppimistyökalu verkossa
    • Åborginaalitoiminta – tutustuminen Turkuun turkulaisten avulla
    • Project Aces – projektihallintaa ja –osaamista sekä hanketoimeksiantoja
    • Internship program – ICT-alan opiskelijoille työharjoittelua yrityksissä ja lopputyö toimeksiantoja
    • Mentorship program – mentorointia pienryhmissä sekä kv-taustaisen että suomalaisen mentorin ohjauksella
    • Ambassador program – lähettilästoimintaa, joka edistää m.m. yrityskontaktien syntymistä
    • Finnish lauguage and workind life –summer course
    • Kansainvälinen ystävätoiminta, lisää linkkejä suomalaisten kanssa

Hyvät käytännöt

Siirtolaisuusinstituuti tutkimus kv. tutkinto-opiskelijoista, jota Suomessa ei löydy vastaavaa yhtä laajasti. Polku-hanke on tuonut tähän tutkimukseen tärkeän kontribuution. Hankkeen tutkimustyölle on ollut paljon kysyntää, painettu tutkimusraportti on jaettu loppuun mutta raportti löytyy sähköisessä muodossa verkossa hankkeen sivustolla.

Opiskelijalähettilästoiminta, joka kasvaessaan tarjoaa vertaisverkoston sekä aktiivisille kansainvälisille että suomalaisille opiskelijoille. Lähettiläät saavat hyödyllistä koulutusta mm. esiintymiseen sekä tietoa Turun alueen yliopistojen ja yritysten toiminnasta, myös yrityskontakteja on mahdollista luoda. Kaikki tämä tukee opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja parantaa näin myös mahdollisuuksia työllistyä.

Yrittäjyyspolun osalta hankkeessa tehdään paremmin näkyväksi erilaiset yrittäjyyttä tukevat ja yrittäjyysvalmiuksia lisäävät kurssit ja koulutukset. Kaikenlaista on jo tarjolla, mutta kansainvälisten opiskelijoiden voi olla vaikea poimia tarjonnasta olennainen, myös saavutettavuus on hankalaa. Yrittäjyystietoisuuden lisääminen tuo yrittäjyyden tutummaksi myös kansainvälisille opiskelijoille ja sitä kautta yrittäjyys saattaa näyttäytyä kiinnostavana uravaihtoehtona jossain vaiheessa työuraa. Lisäksi yrittäjämäisyyden korostaminen auttaa ymmärtämään, että yrittäjämäisiä piirteitä ja osaamista voi hyödyntää myös palkkatyössä.

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Hyviä kokemuksia

  1. Perusteellinen keskustelu tarpeista, yhteisymmärrys ongelmasta
  2. Sitouttaminen asiaan, myös välijohtoporras
  3. Paikallisuus – saatiin loppujen lopuksi asiasta kiinnostuneita tahoja mukaan

Huonoja kokemuksia

  1. Kiire loppuvalmisteluissa, ei tarpeeksi resursseja hankevalmisteluun
  2. Henkilövaihdokset
  3. Rakennerahaston sekä EU-ohjelman suppea kehys rajoittaa osittain hankkeen toteuttamismahdollisuuksia

Opetuksia

  1. ”Päiväkirjan” pitäminen – koska henkilöitä vaihtuu hankkeen aikana, niin olisi hyvä olla kaikista keskusteluista, palavereista, kokouksista yms. jonkinlainen kirjaa

Hankkeen aikana:

Hyviä kokemuksia

  1. Sitoutuminen asiaan, yhteiset tavoitteet

Huonoja kokemuksia

  1. Ei olla saatu tarpeeksi hankkeen ulkopuolella olevia ihmisiä mukana – tietoisuus hankkeesta, sen toimenpiteistä ja palveluista liian vähäinen
  2. Työnantajapuoli ei olla saatu tarpeeksi hyvin osallistumaan

Opetuksia

  1. ”Markkinoinnin” ja infon suuri merkitys
  2. KV-opiskelijajärjestöt sekä informaalit opiskelijoiden ryhmät pitäisi saada mukaan toimintaan
  3. Eri akitiviteettien näkyväksi tekeminen on tärkeää ja niistä pitää vain jaksaa kertoa eri ihmisille uudelleen ja uudelleen

Toimintatavat

Hankeen kehittämistyötä tehdään hankkeen työryhmän kokouksissa, joita pidetään kerran kuukaudessa.
Jokaisella osatoteuttajalla on päävastuu eri polkujen kehittämisestä ja palvelujen tuottamisesta.
Kaikkia palveluja ja aktiviteettejä markkinoidaan yhteisellä sivustolla. Kv-opiskelijoille lähetetään s-postitse tietoa tulevista tapahtumista, koulutuksista ja seminaareista.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat luoneet uutta markkinointimateriaalia ja -kampanjan, jossa esitellään Turun kaupungin tarjoamia palveluja kv-opiskelijoille.

Siirtolaisuusinstituutin tutkijat ovat tehneet kohderyhmästä kartoituksia, joka on tarjonnut hankkeelle perustietoa kohderyhmän tarpeista ja kiinnostuksesta.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikkö on hankken vetovastuussa. Projektipäällikkö vastaa siitä että hankkeen tavoitteita noudatetaan ja toiminnassa päästään tuloksiin. Projektipäällikkö vastaa hankkeen kvantitatiivisten tulosten seurannasta, osallistujien rekritoinnista ja rekisteröinnistä. Projektpäälliköllä on päävastuu hankkeen markkinoinnin suunnittelusta ja totetuksesta.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Koordinaattorin taustaorganisaatiosta on hankkeen toteutuksessa mukana sekä työelämäpalvelut että aikuiskoulutusyksikkö, jotka tuovat hankkeeseen oma osaamisensa.

Kumppanit

Kaikki osatoteuttjat ovat mukana hankkeen sisällön ja toiminnan kehittämisessä. Kehittämistyö tapahtuu hanketyöryhmässä/projektitiimissä, jossa kaikki osatoteuttajat ovat edustettuina. Hanketyöryhmä tapaa kerran kuukaudessa ja hoitaa muuten asioita s-postitse.

Rahoittaja

Rahoittaja on myönteisesti tukenut hankkeen toteutusta. Hankkeelle on haettu kaksi muutoshakemusta. Muutokset ovat lähinnä koskeneet hankebudjetin sisäisiä siirtoja ja hankeen toteutusajan pidennystä.

Ohjausryhma

Ohjausryhmässä mukana tärkeät avainhenkilöt partnereiden taustaorganisaatioista sekä muista yhteistyötahoilta, mikä edesauttaa hankkeen tulosten juurruttamista. Ohjausryhmän jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana kokouksissa. Osa ryhmästä on osallistunut hankkeen järjestämiin seminaareihin ja muihin aktiviteetteihin.