Polku X -hanke

Polku X oli 17-29-vuotiaille nuorille suunnattu työllisyyshanke.

Toimintalinja 3 (ESR) | 01.10.2015 – 30.11.2017 | Pirkanmaa

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Lisätietoja

Merja Kerttula

p. 050 592 7366

merja.kerttula@martinus.fi

 

 

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: ESR, Martinus-säätiö, Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä ja Tampereen kaupunki
EURA-tunnus: S20460
Toteuttajaorganisaatio: Martinus-säätiö ja Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä
Maakunta: Pirkanmaa
Aloituspäivä: 01.10.2015
Lopetuspäivä: 30.11.2017
Budjetti: 500000-1000000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Polku X -hanke edisti heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työllistymistä Tampereella ja seutukunnissa. Hankkeen toteuttivat Martinus-säätiö ja Tampereen ev.lut.seurakuntayhtymä. Rahoittajina toimivat ESR, toteuttajatahot ja Tampereen kaupunki. Hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluivat Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän eri toiminnot, pirkanmaalaiset yritykset ja järjestöt.

Hankkeessa luotiin uudenlaisia työmahdollisuuksia alkuvaiheen nuorten palveluiden ja työllistymisen ja koulutuksen väliin. Nuoret ohjautuivat hankkeeseen te-toimiston ja useiden nuorten palveluiden kautta. Nuoret saivat hankkeen työhönvalmentajan, ohjaajien sekä työpaikan yhteyshenkilöiden tukea, työelämätaitojen koulutusta ja erilaisia korttikoulutuksia. Hankkeessa luotiin ja kuvattiin asiakasprosessi, jonka mukaan nuoret etenivät yksilöllisen polkunsa mukaan. Nuoret olivat usein ensin työkokeilussa hankkeen käynnistämällä kädentaito-, media-, auto-, logistiikka tai keittiöverstaalla, seurakunnan yksiköissä tai yrityksissä. Prosessi eteni usein työ- tai opiskelupaikan hakuun.

Hankkeessa vaikutettiin työnantajien asenteisiin työpaikoilla ja saatiin erilaiset yritykset ja seurakunnan yksiköt olemaan entistä valmiimpia ottamaan vastaan vaikeasti työllistyviä nuoria hankkeen jälkeenkin.

Hankkeessa luotiin toimijoille sopiva työhönvalmennuksen malli.

 

Avainsanat:

Tulokset

Hankkeessa oli asiakkaina 211 nuorta, joille hanke on toiminut osana polkua, jossa elämäntilanne on selkiytynyt, tulevaisuuden visio ja ammattiala on löytynyt. Nuorista 47 %:n kanssa päästiin posoitiiviseen lopputulokseen eli koulutukseen tai työhön hankejakson päätyttyä. Hankkeen tukemana alkoi 7 oppisopimusta. Hanke toteutti ns. Kesäpolku-”alihankkeen”, jonka seurauksena 12 nuorta sai kesätyöpaikan seurakunnalta.

Hankkeessa tehtiin yhteistyötä 50 yrityksen tai muun työnantajan ja 15 seurakunnan yksikön/ palvelun kanssa. Seurakunnan osalta monet uudet yksiköt innostuivat mukaan toimintaan (esim. mikrotuki, aulapalvelut ja viestintä) ja vaikutuksia voidaan ajatella olleen myös ihmisten asenteisiin, vaikka sitä ei hankkeessa erikseen mitattu. Yhteistyötahoiksi luettiin vain sellaiset toimijat, joilla oli Polku X nuori mukana työkokeilussa tai työssä.

Nuorten palautetta hankkeesta kerättiin Webropol-kyselyllä ja nuorten kokemukset hankkeesta olivat erittäin positiivisia. Esimerkiksi työhönvalmennuksen koki hyödyllisenä 59 henkilöä, kun vastaajia oli 61.

Hankkeen jälkeen toiminta jatkuu Tampereen ev.lut.seurakuntien ja Martinus-säätiön voimin Polku X -toimintana.

 

 

 

 

Ratkaisun kuvaus

Hankkeeseen mukaan lähtevien nuorten tilanne kartoitetaan ja luodaan yhdessä nuoren kanssa suunnitelma, miten tilanteessa edetään. Suunnitelma on yksilöllinen, ja nuorelle annetaan tukea sen toteuttamiseen, mutta myös nuoren omaa aktiivista toimijuutta rohkaistaan. Useimpien nuorten kanssa etsitään työkokeilupaikkaa, jonka kautta on mahdollista pohtia alavalintaa ennen opiskelemaan hakeutumista tai edetä pidemmän tauon jälkeen työelämään. Työkokeilupaikka voi nuoren tilanteen mukaan olla omilla verstailla, seurakunnan eri yksiköissä tai yrityksissä. Tähän liitetään valmennusta kohti seuraavaa askelta. Käytännössä valmennus voi sisältää esimerkiksi opiskeluvaihtoehtopohdintoja, tutustumiskäyntejä oppilaitoksiin, lyhytkestoista koulutusta, cv:n hiomista tai potentiaalisten työnantajien kontaktointia.

Työhönvalmentajat pyrkivät tekemään tiivistä työnantajayhteistyötä etsien nuorten työllistämiseen ja harjoittelupaikkojen tarjoamiseen avoimesti suhtautuvia toimijoita. Toinen puoli työnantajayhteistyötä on käytännön avun antaminen työantajalle esimerkiksi lomakkeiden täyttämiseen tai vaikkapa ongelmatilanteisiin liittyen. Seurakunnan yksiköistä ja yrityksistä on löytynyt yhteyshenkilöitä, jotka ovat olleet valmiita antamaan tilaisuuden vaikeastakin lähtökohdasta ponnistavalle nuorelle. Yhteyshenkilöille on järjestetty myös koulutusta, joka tukee heidän toimintaansa nuorten kanssa.

 

Hyvät käytännöt

Hankkeen aikana seurakunnan työntekijät oppivat ammattimaista työhönvalmennusta työkokeilijen tueksi.

Hankkeessa löytyi toteuttajille sopiva tapa toimia nuorten hyväksi. Seurakunnan eri yksiköissä on paljon ihmisiä, jotka löysivät keinon olla mukana toiminnassa, vaikka se ei suoraan liity heidän työhönsä.

Verstaat nuoren työllistymis- ja urapolun osana. Opinnollistamisprosessin aloitus verstailla.

Hyvän käytännön siirtotapa

Kolmen Tampereen ev.lut.seurakunnan diakonian ja yhteiskuntavastuun työntekijän työnkuvaan sisältyy työhönvalmennusta.

Hankkeen verstaista auto-, logistiikka – ja keittiö jatkavat toimintaansa seurakunnan ja Martinus-säätiön omana toimintana.  Logistiikkaverstaalla aloitti hankkeen jälkeen kaksi nuorta opiskelun eli opinnollistamista tehdään jo käytännössä.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Hankkeen käynnistämisen taustalla on työttömien nuorten korkea määrä Pirkanmaalla ja erityisesti Tampereen kaupunkiseudulla. Pirkanmaalla on n. 10 000 alle 30-vuotiasta työtöntä keväällä 2016. Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä oli Martinus-säätiön rinnalla hankkeessa mukana, koska se haluaa kehittyä vailla työtä tai koulutuspaikkaa olevien nuorten auttamisessa.

Hankkeen on tarkoitus erottautua työllisyydenhoidon kentällä olevista kuntouttavan työtoiminnan toimijoista. Pääasiallisena toimintamuotona onkin kuntouttavan työtoiminnan ja yksilöohjauksen sijaan työkokeilut ja työhönvalmennus.

 

 

Hankkeen aikana:

Yksi hankkeen haastekohdista on ollut rajankäynti siitä, minkälaisia nuoria hankkeeseen otetaan mukaan. Kaikkien nuorten elämäntilanne ja terveys eivät ole olleet niin tasapainossa, että kyseisellä hetkellä olisi mahdollista edetä kohti työtä tai koulutusta. Matkan varrella on tullut ilmi, että osalla nuorista voimavarat eivät riitä työkokeiluun ja sitä myötä on esimerkiksi paljon poissaoloja. Terveyspalveluiden ja kuntouttavan työtoiminnan rajapinnalla olevat nuoret sitovat hankehenkilöstön aikaa suhteessa paljon. On ollut myös huoli siitä, vaikeuttaako väärin ajoitettu työllisyyspalvelu asiakkaan tilannetta. Toisaalta tällaiset, esimerkiksi työkokeilussa ilmi tulevat, asiat ovat tärkeää tietoa, jonka avulla voidaan suunnitella tilanteeseen paremmin soveltuvaa ratkaisua. Hankkeessa tällaisia asiakkaita on ohjattu muun muassa kuntouttavaan työtoimintaan.

Seurakunnan työkokeilupaikkojen haasteena on työn pirstaloituiminen eri paikkoihin. Nuoren pitäisi pystyä esimerkiksi vaihtamaan fyysistä työpaikkaa päivän aikana. Seurakunnilla on kuitenkin paljon työmahdollisuuksia ja nuorten määrä tullee kasvamaan yksiköiden kontaktoinnin lisääntyessä.

Hankkeen jälkeen:

Varsinaisen hankkeen jälkeen haasteena on toiminnan pysyvyyden varmistaminen. Päätökset toiminnan jatkosta tehtiin ja tarvetta työlle on, koska nuoria on asiakkaiksi tullut heti hankkeen jälkeenkin. Työhönvalmentajille Polku X -työ on kuitenkin vain osa heidän toimenkuvaansa ja ajankäytöllisiä ongelmia voi tulla.

Toimintatavat

Hankkeessa on tunnistettu seuraavia asioita hyödyllisiksi:

  • Monen nuoren tilannetta auttaa se, että hänelle annetaan käytännöllistä apua myös ensimmäisellä askelmalla, eli esimerkiksi työkokeilupaikan etsimisessä, ei vain työpaikan.
  • Työnantajan käytännöllinen neuvonta (vaikkapa työkokeilulomakkeen täyttöön liittyen) ja auttaminen (esimerkiksi nuoreen liittyvissä pulmissa).
  • Kuntarajat ylittävä yhteistyö työllisyydenhoidossa.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Hankkeen projektipäällikkö oli osa-aikainen (60 %). Hankkeessa haluttiin kohdentaa pääosa resursseista asiakastyöhön nuorten hyväksi. Koska hankkeessa oli kuitenkin useita työntekijöitä, oli tärkeää, että heillä oli selkeä esimies.

Projektipäällikkö toimi äänitorvena ja lobbaajana seurakunnan johdolle ja luottamushenkilöille hankkeen työstä. Hän hoiti hankkeen hallinnoinnin ja raportoinnin yhdessä eri henkilöiden kanssa. Martinus-säätiön assistentti ja seurakunnan taloushallinnon henkilöiden kanssa valmisteltiin maksatushakemukset.

Hankkeen toiminnalle oli eduksi projektipäällikön hankekokemus ja se, että hän oli itse mukana suunnittelemassa hankkeen sisältöä hankehakemusvaiheessa.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Martinus-säätiö on ketterä hanketoimija, jonka henkilöstöllä on kokemusta hyvin eri tyyppisistä hankkeista. Taloudellisesti hanke oli pienelle säätiölle raskas, koska maksatukset tulevat kuukausien, usein puolen vuoden viiveellä, kulujen synnystä.

Kumppanit

Yhteistyö TE-toimiston sekä muiden työllisyyttä hoitavien ja nuorten kanssa työtä tekevien tahojen kanssa on ollut keskeisessä roolissa. Hankkeessa hyödynnetään te-palveluita, ja valtaosa hankkeen asiakkaista oli myös TE-hallinnon asiakkaita. Toisaalta oli olennaista, että hankkeeseen virtaa asiakkaita tasaisesti, ja heitä on ohjautunut nimenomaan muista työllisyyttä ja nuorten kanssa tekevistä palveluista.

Hankkeelle löytyi tärkeitä yrityskumppaneita ja seurakunnan yksiköitä, joiden avun ansiosta nuoria on voitu jatkopoluttaa eteenpäin.

Rahoittaja

Elyn rahoitusasiantuntijan kanssa yhteistyö sujui erittäin hyvin. Alun vaikeat tilakysymykset ja muut projektisuunnitelman muutokset hän hoiti hienosti ohjeistaen ja nopeasti toimien.

Ohjausryhma

Ohjausryhmä oli hyvä tuki hankkeen työlle. Käytännön yhteistyön tasolle päästiin ohjausryhmän puheenjohtajan kanssa, kun hän rakensi väyliä yrittäjäjärjestöön ja otti myös omaan yritykseensä nuoria töihin.