Polku55

Matalan kynnyksen valmennus- ja tukipalvelua yli 55v pajatoiminnan keinon

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.09.2015 – 31.08.2018 | Pirkanmaa

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Elina Karppanen  Projektikoordinaattori

Kati Koskela Valmentaja

Anu Lavonen Työvalmentaja

Ville Väisänen Työvalmentaja

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus
EURA-tunnus: S20199
Toteuttajaorganisaatio: Kuntoutuspolku ry
Maakunta: Pirkanmaa
Aloituspäivä: 01.09.2015
Lopetuspäivä: 31.08.2018
Budjetti: 500000-1000000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Tampereen työttömyysprosentti on Pirkanmaan maakunnan suurin. Kesäkuun 2014 lopussa
Tampereella oli työttömiä 19 400, joista rakennetyöttömiä oli 11 800 ja pitkäaikaistyöttömiä 6 300.
Pelkästään vähintään 1 000 päivää työmarkkinatukea saaneita yli 55 -vuotiaita on 2 000. Tämän
lisäksi aktivointitoimenpiteistä poluttumattomat pudokkaat, osatyökykyiset eläkeläiset ja muut
työmarkkinoiden ulkopuolella olevat muodostavat merkittävän joukon. Kuntoutuspolku ry:n hanke
Polku 55 vastaa palveluvajeeseen kevyempien palveluiden (esim. kuntouttavan työtoiminnan
sosiaalisen kuntoutuksen ryhmien) ja vaativampien työllisyydenhoidon palveluiden välillä.
Kuntoutuspolku ry:n hankeella Polku 55 tarjoaa sosiaalityön viitekehyksessä matalan kynnyksen
valmennus- ja tukipalvelua yli 55 -vuotiaille yhteiskunnasta syrjään joutuneille tamperelaisille
pajatoiminnan keinoin. Toimintamallin tuottamaa muutosta tarkastellaan yksilön kohdalla
valtakunnallisten mittareiden avulla ja mallin toimivuutta eri palveluihin sijoittumista koskevina
tuloksina.
Pajalla olevien kohdalla täyttyy yksi tai useampi seuraavista tunnuspiirteistä:
– työnhaku on katkennut
– työttömyys ja toimettomuus ovat pitkittyneet
– tarpeenmukaisia palveluja ei ole järjestetty
– pajalaisella ei ole toteuttamiskelpoista suunnitelmaa
– pajalainen on pitkäaikaistoimeentulotukiasiakas
– pajalainen on vailla vakituista asuntoa
– pajalainen on asiakkaana päihde- ja/tai mielenterveyspalveluissa
Työttömät ja yhteiskunnasta syrjään joutuneet voivat hakeutua Polku 55:n toimintapajalle joko itse
tai muiden ohjaamina. Pajalla käyminen perustuu pajalaisen ja pajan henkilökunnan väliseen
sopimukseen eikä pajalla käymiseen tarvita TE-toimiston tai sosiaalityöntekijän päätöstä.
Pajatoiminnan tavoitteena on sekä ylläpitää että kasvattaa pajalaisten osallisuutta, sosiaalisia
valmiuksia ja työelämätaitoja ja näin tukea heidän siirtymistään heille hyödyllisten palveluiden
piiriin ja lähemmäs työelämää. Projektin työelämäyhteistyötahona on Tammerkosken yrittäjät ry,
joka toimii projektin linkkinä 1 300 eri tamperelaiseen yritykseen. Hankkeen kesto on kolme vuotta
(1.1.2015-31.12.2017) ja sen aikana pyritään tarjoamaan pajatoimintaa 200 henkilölle. Pajalaisten
pajajakson kestolle ei ole ennaltamäärättyä aikaa vaan eteneminen suunitellaan yksilöllisesti.

Tulokset

Hankke kehittää toimivan palveluketjun tamperelaisille työelämän ulkopuolisille yli 55 -vuotiaille yhteiskunnan palveluihin. Osallistujien aktiivisuus, osallisuus ja sosiaalisuus kasvavat sekä jatkopolut selkiytyvät. Elämänlaadun kasvu ja ohjautuminen tarpeellisiin palveluihin lisäävät osallistujan uskoa itseensä ja vähentävät ulkopuolisuudesta ja syrjäänjäämisestä nousevia riskejä.
1. Hanke tuottaa 20 pajatoimintapaikkaa
2. Hankkeeseen osallistuu vuosittain keskimäärin 66 pajalaista ja koko hankkeen asiakasmäärä tavoite on 200, joista naisia 2/5
3. Osallistujia ohjataan TE-toimiston ja Tampereen kaupungin työllisyyttä tukeviin palveluihin sekä tarvittaessa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluihin:
– Työmarkkinatuen piirissä olevat ohjataan ensisijaisesti työkokeiluihin – Työkokeilu ja muut työvoimapoliittiset palvelut
– Kuntouttava työtoiminta (sis. sosiaalinen kuntoutus)
– Muut kuntoutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut
– Joissain tapauksissa eläkeneuvonta tai mahdollisesti voimaantuleva yli 60-vuotiaiden palkkatuki jne.
4. Osallistujien valmiudet osallistua aktivointipalveluihin kasvavat ja osallistujia jatkopoluttuu niihin
5. Osallistujien riskit kohdata pitkittyneestä toimettomuudesta ja syrjään jäämisestä nousevia ongelmia vähenevät

 

Ratkaisun kuvaus

Hankeen toiminnallisuutta toteutetaan  uudella mallilla projektivetoisesti. Tämä tarkoittaa, että hankkeen aikana henkilökuntaa rekrytoidaan toteuttamaan erilaisia kursseja teemoilla, joihin kaikkiin sisältyy toiminnallista tekemistä esimerkiksi: mahdolliset työllistymisalat pajatoimintana (pääpainona pk-yritysten tarpeet), työelämävalmius, työllisyydenhoidon palvelut ja jatkopolut, työllisyyttä tukevat vierailut/tutustumiset, yrittäjyys, ATK, hyvinvointi ja ravinto.

Hyvät käytännöt

– Hankkeessa käytetään toiminnallisuutta välineenä saavuttaa asetetut tavoitteet
– Tätä tukee yksilöohjauksellinen työote, josta vastaava valmentaja vastaa
– Toiminta pajalla suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä osallistujien kesken lisäten kävijöiden osallisuutta
– toiminnallisia projekteja pyöritetään päällekkäin tarjoten näin enemmän vaihtoehtoja pajatoimintaan ja sitouttamalla pajalla kävijöitä
– Pajalaisia kannustetaan aktiiviseen osallistumiseen ja heidän kanssa käydään yksilökeskusteluja säännöllisesti
– Erilaisilla vierailuilla ja tutustumisilla kartoitetaan nykyistä palvelukenttää ja pajalla kävijöiden jatkopolkuja
– Yritysyhteistyötahon avulla selvitetään tamperelaisten yritysten mahdollisuuksia järjestää muun muassa
työkokeilupaikkoja pajan toimintaan osallistuville
– Hanketta varten vuokrataan tilat, jotka mahdollistavat monipuolisen toiminnan, henkisesti ja fyysisesti
mahdollisimman esteettömän ympäristön sekä ovat sijainniltaan hyvin tavoitettavissa julkisilla kulkuneuvoilla
– Hanketta ja hankkeen toimintaa mainostetaan mahdollisille osallistujia ohjaaville tahoille sekä muille yhteistyötahoille
– Hankeen tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten täyttymistä ja arviointia seurataan valtakunnallisia sekä Tampereen kaupungin mittareita käyttäen sekä jatkopolutuksia ja osallistumista seuraamalla (Työkykyindeksi, Toimia-tietokanta ja mahdollisesti myöhemmin Kuntaliiton nyt pilottivaiheessa oleva Työllisyyspalvelujen toimintakykymittari)
– Arviointi järjestetään täyttämällä kyselyt ennen ja jälkeen pajajaksoa, ja toimintaa kehitetään tuloksia perusteella.
– Palvelun vaikuttavuuden mittausta tehdään ESR-henkilö -palvelun kautta.
– Hanke esittelee toimintaansa ja tuloksiaan seminaarissa sekä hankkeen julkaisuissa

Hyvän käytännön siirtotapa

Hankkeen tarkoituksena on juurruttaa toimintamalli Tampereelle ja jatkaa toimintaa hankkeen päätyttyä. Hankkeen aikana käydään keskusteluja yhteistyö- ja rahoittajatahojen kanssa toiminnan jatkamisen edellytyksistä ja tavoista, jolla sitä jatkossa tullaan toteuttamaan. Haettu rahoitusmäärä on laskettu vastaamaan lähimpänä olevien palveluiden kustannustasoa (n.2/3) sekä toimintamalliin tehtävää kehitystyötä 1/3), jotta toiminnan jatkaminen projektin jälkeen olisi mahdollista.
Tuloksia ja kokemuksia jaetaan seminaarissa ja julkaisussa muille toimijoille. Tulokset ja kokemukset ovat osaltaan hyödynnettävissä toisenlaisestikin järjestettävässä pajatoiminnassa ja jo nyt olevissa eri palveluissa. Toiminnan tuloksilla ja kokemuksilla perustellaan vastaavan palveluvajeen täyttävän palvelun tarpeellisuutta hankkeen loputtua.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Kohderyhmän haasteena on ollut tarpeeksi osallistavan matalan kynnyksen palveluiden löytyminen sekä siirtymiset kevyemmästä palvelusta vaativampaan palveluun. Tästä on seurannut kevyemmästä palvelusta vaativampaan palveluun siirtyneiden tippumisia uudesta palvelusta sen haastavuuden ja joustamattomuuden johdosta tai esimerkiksi jatkopolutukset sosiaalisen kuntoutuksen ryhmästä toiseen sosiaalisen kuntoutuksen ryhmään, kun muuta palvelua ei ole pystytty tarjoamaan eikä eteenpäin menoa ole näin tapahtunut.
Jatkopolun löytymisen ongelmat sekä putoamiset vaativamman palvelun piiristä ovat johtaneet haasteisiin
toimeentulojärjestelyissä sekä aiheuttanut aktivointitoimien ulkopuolelle jäämistä.

 

 

Hankkeen aikana:

Osallistujien riittävyys
Toimintaan sitoutuminen
Jatkopoluttaminen
Osallistujat eivät kykene toimintakykynsä vuoksi  etenemään palveluihin

 

 

Hankkeen jälkeen:

Hyvissä käytännöissä on usein vahva kontekstisidonnaisuus aikaan, paikkaan ja toimintaympäristöön, mutta eivät ole sellaisenaan suoraan siirrettävissä.
Hankkeessa luodun hyvän käytännön ja toimintaa koskevan tiedon siirto
Hankkeen aikana toiminta on usein eri näkökulmien ja osapuolien
näkemysten yhteensovittamiseen ja ne ovat suhteessa johonkin aikaisempaan. Hankkeen toiminnan päättymisen jälkeen toiminta vaatisi tuekseen arviointi-, palaute – ja muuta dokumentointitietoa
, jonka perusteella ”hyvyys tai paremmuus” voidaan todentaa.

Toimintatavat

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Elina Karppanen

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Kuntoutuspolku ry

Kumppanit

Tampereen kaupunki
Tammerkosken Yrittäjät ry

Rahoittaja

Keski-Suomen ELY
Tampereen Kaupunki

Ohjausryhma

Ilona Huuhtanen, Johtava sosiaalityöntekijä, Tampereen kaupunki, työllisyydenhoidon palveluyksikkö
Mirva Rosholm, Palveluesimies, Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus
Timo Ruohola, Toimeentuloturvan päällikkö, Tampereen kaupunki
Jani Jokinen, puheenjohtaja, Tammerkosken yrittäjän ry
Maritta Närhi, Sosiaalipalvelupäällikkö, Tampereen kaupunki