Preppaamo-hanke

Kulttuurialan työllistymishanke

Toimintalinja 3 (ESR) | 01.07.2015 – 31.05.2018 | Etelä-Pohjanmaa

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Petteri Lehtola

Projektipäällikkö

Selmu ry

petteri@selmu.fi

040 351 9982

Jaakko Rinne

Apulaisprojektipäällikkö

Selmu ry

jaakko.rinne@selmu.fi

0400 167 750

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Seinäjoen Kaupunki, Selmu ry
EURA-tunnus: S20341
Toteuttajaorganisaatio: Selmu ry
Maakunta: Etelä-Pohjanmaa
Aloituspäivä: 01.07.2015
Lopetuspäivä: 31.05.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Preppaamo keskittyy pitkäaikaistyöttömien, nuorten pitkäaikaistyöttömien, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmien aktivoimiseksi työelämään sekä oman elämänhallinnan parantamiseen.

Preppaamossa  kohderyhmä saa laaja-alaiset eväät tapahtuma- ja kulttuurialan eri tehtäviin sekä löytää mahdollisesti oman suunnan ammatillisen polkunsa löytämiseen. Preppaamossa pääasiallinen toiminta tapahtuu Rytmikorjaamolla, Seinäjoen elävän musiikin yhdistyksen ylläpitämällä elävän musiikin klubilla. Klubi tarjoaa innostavan, käytännönläheisen ja katu-uskottavan paikan kaikenlaisen kulttuurityön opetteluun.

Preppaamon toiminta-alueena ovat Seinäjoki, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kurikka ja Lapua.

Preppaamossa osallistujilla on mahdollisuus syventää osaamistaan myös ulkopuolisissa yrityksissä ja muiden alueellisten kulttuuritoimijoiden alaisuudessa. Preppauksen sisältö räätälöidään asiakkaan kanssa yhdessä.

Tulokset

Hankkeen aikana Preppaamoon haki yhteensä 163 hakijaa. Jokainen hakija haastateltiin, ja yhteensä seitsemään työkokeilun aloittaneeseen asiakasryhmään valikoitui 63 asiakasta. Hankkeeseen osallistuneista asiakkaista 19% on sijoittunut työkokeilun jälkeen opintoihin, 15,9% uuteen työkokeiluun tai palkkatuettuun työhön, 7,9% kokoaikatyöhön, 20,6% osa-aikatyöhön ja 36,5% on jatkanut työnhakijana. Sijoittumistuloksia on yleisesti pidetty varsin hyvinä.

Työkokeilujaksoilla asiakkaat ovat päässeet kokeilemaan monipuolisesti erilaisia heitä kiinnostavia työtehtäviä. Sen seurauksena on monille löytynyt vahvuusalueita, uusia kiinnostuksen kohteita tai toisaalta ehkä myös havainto siitä, että tavoitteena ollut ala ei ehkä olekaan itselle oikea. Työkokeilun aikana he ovat tutustuneet Selmun ja Rytmikorjaamo-klubin tarjoamaan työyhteisöön sekä monipuolisesti erilaisiin yhteistyötahoihin ja asiakkaisiin maakunnassa. Asiakkaille on pystytty tarjoamaan laadukkaita työprojekteja alalle vakiintuneiden toimijoiden kanssa. Mahdollisuuksien mukaan Preppaamon läpikäyneitä asiakkaita on käytetty seuraavien ryhmien kouluttajina, mikäli heidän osaamisensa on ollut riittävällä tasolla. Kouluttajina toimineet entiset asiakkaat (yhdeksän henkilöä) ovat saaneet työn kautta kokemusta ohjaustyöstä ja näkökulmaa esim. freelancerina toimimisen mahdollisuuteen. Entiset asiakkaat ovat antaneet koulutusta valokuvauksesta, äänisuunnittelusta, somistuksesta, videoeditoinnista, graafisista suunnitteluohjelmista ja valotekniikasta). Osa Preppaamoon valituista asiakkaista on ollut elämäntilanteessaan tai lähtökohdiltaan sellaisessa tilanteessa, että työllistyminen näyttäytyy vielä melko kaukaisena haaveena. Tällaisille asiakkaille Preppaamo on toiminut elämään suuntaa antavana paikkana ja tarpeellisten rutiinien tarjoajana. Hankkeen aikana on todettu, että Preppaamon toiminta soveltuu hyvin myös näille henkilöille, ja useiden kanssa on ollut ilahduttavaa seurata editymistä esim. vastuunotossa tai aktiivisuuden parantumisessa.

Alueellisesti Preppaamo on tarjonnut maakunnan työllistymistä edistäville tahoille paikan, johon ohjata kulttuuri- ja tapahtuma-alasta kiinnostuneita työttömiä työnhakijoita. Preppaamoon on ollut mahdollista ohjata sellaisia henkilöitä, joilla on tutkinto perinteisesti vaikeasti työllistyviltä aloilta. Tällaisia tutkintonimikkeitä ovat esim. kulttuurituottaja amk, media-assistentti ja graafinen suunnittelija. Toiminnan arvon merkityksestä kertoo omalta osaltaan se, että Seinäjoen kaupunki on mukana toimintaa jatkavassa Preppaamo 2-hankkeessa ulkopuolisen kuntarahan osuudella. Hankkeen aikana Selmu ry on päässyt mukaan varteenotettavana tekijänä työllistymistä edistävien tahojen verkostoon.

Hankkeen aikana on syntynyt toimintatapa, jolla Selmu ry:ssä toteutetaan työkokeiluja.

Ratkaisun kuvaus

Lähtökohta

Preppaamo-hanketta päädyttiin hakemaan siitä syystä, että ymmärrettiin Rytmikorjaamon ympäristön tarjoavan paljon käytännönläheistä työtä ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet kulttuurialasta ja alan eri työtehtävistä. Samaan aikaan alueellinen työttömyys ja nuorisotyöttömyys oli suurta.

Hankkeella haluttiin kokeilla intensiivisempää ja tavoitteellisempaa tekemistä Rytmikorjaamon ympäristössä sekä kulttuurialalla yleisesti. Hankkeen alussa vapaaehtoistyön tehtävät Rytmikorjaamolla olivat oleellinen osa Preppaamon ydinsisältöä, mutta matkan varrella ja hankkeen alkuvaiheessa työtehtäviä pyrittiin laajentamaan.

Alueellinen nuorisotyöttömyys oli myös yksi iso syy hankkeen käynnistämiseksi. Työttömyyttä oli alueellisesti paljon ja työttömistä oli nuorisoa suhteellisen iso osa. Koimme, että alueen erilaisten työpajatoimintojen sisällöt olivat kohtalaisen kapeat. Halusimme tuoda uuden ja katu-uskottavan paikan, jossa tarjottaisiin mahdollisuuksia kokeilla omaa osaamistaan käytännön työtehtävissä. Työtehtäväsisällöt hankkeessa linkittyivät kulttuurialaan ja alueelliseen tapahtumatuotantoon hyvin oleellisesti. Hankkeen toiminta ja sisältö suunniteltiin siten, että päivittäinen toiminta liittyisi jollain lailla oikeisiin projekteihin ja työtehtäviin. Tällä toiminnalla uskottiin olevan tärkeä osa asiakkaan sisäiseen motivaatioon. Kaikilla työtehtävillä oli tarkoitus ja niiden merkitys kävi asiakkaille helposti selväksi.

Miksi hanke oli hyvä ratkaisu tarttua ongelmaan tai kehittämiseen?

Preppaamossa mukana olleista asiakkaista n. 60 % löysi uutta tekemistä koulun, työn, työkokeilun tai jonkin muun toiminnan kautta, joten siinä mielessä asiakkaille hankkeen toiminnalla oli positiivisia vaikutuksia.

Hankkeen tavoitteet

Preppaamon tavoitteena oli löytää joustava toimintatapa ja -malli, jolla hankkeen kohderyhmät saadaan motivoitumaan oman elämänsä, työelämänsä ja koulutuspohjansa kehittämisestä ja haltuunotosta.

Joustavan toimintatavan ja -mallin löytäminen onnistui hyvin. Preppaamon toimintamalli, missä asiakkaat tekevät töitä oikeiden projektien parissa tuntui sopivan hyvin kohderyhmälle ja lisäävän sisäistä motivaatiota työtä kohtaan. Varsinkin työelämän yksilöllinen kehittäminen ja vastuunotto on onnistunut hankkeen aikana asiakkailla hyvin. Oman elämän kehittäminen on sen verran iso asia, että sitä on vaikea mitata, mutta mielestämme toimintamme tasa-arvoisuus ja avoimuus ovat antaneet lähtökohdat oman kehittämisen tielle.

Hankkeen aikana syntyi toimintamalli työkokeilun toteuttamiseksi Selmu ry:ssä. Malli pitää sisällään valintaprosessin, työkokeilujakson sekä jatko-ohjautumisen.

Toimintamalli on ollut erittäin joustava. Asiakkaiden kanssa käytiin alussa ja matkan varrella henkilökohtaisia keskusteluja tavoitteiden asettamisesta Preppaamon ajan työsisällöistä. Kaikille asiakkaille rakennettiin yksilöllinen oppimispolku aktiivijakson ajalle ja asiakkaan osaamistasoa pyrittiin mahdollisimman hyvin kartoittamaan etukäteen projektihenkilöstön toimesta. Tällaisen yksillöllisen polun rakentaminen ja kehittäminen on ollut kohtalaisen työlästä. Jokaiselle asiakkaalle on täytynyt löytää sopivasti haasteita ja riittävästi tekemistä, jotta mukana oleminen on mielekästä ja innostavaa. Yksilöllisen polun rakentaminen on kuitenkin ollut oleellista ja ilman tällaista toimintaa ei mielestämme Preppaamoa olisi olemassa. Se tekee mielestämme Preppaamosta sellaisen, mitä se tänään on.

Asiakastyö Preppaamossa

Kaikki hankkeeseen hakeneet asiakaat haastateltiin ja valinnat tehtiin haastattelujen perusteella. Työkokeilujaksot olivat kestoltaan n. neljä kuukautta. Ryhmämuotoisia työkokeilujaksoja oli yhteensä seitsemän kappaletta ja ryhmässä oli keskimäärin kahdeksan asiakasta kerrallaan. Työkokeilujakson aikana asiakakaat ovat työskennelleet projekteissa sekä yksin, että ryhmänä. Yksin tehtävät projektit ovat olleet esim. valokuvauskeikkoja, graafista suunnittelua tai äänisuunnittelua. Koko ryhmää työllistäviä projekteja ovat olleet esimerkiksi tapahtumatuotannot (MARS-festivaali, Provinssi). Lukumääräisesti projekteja oli lukuisia. Projektien koot ja kestot vaihtelivat suuresti hankkeen aikana.

Esimerkiksi Aalto Aesthetic -tapahtuman tuotannossa oli koko asiakasryhmä mukana. Tuotannossa asiakkaat suunnittelivat ja toteuttivat tapahtumateknistä tuotantoa, sisällöllistä tuotantoa, ravintolatuotantoa, tapahtumadokumentointia ja juoksevia työtehtäviä. Yhden päivän tapahtumaa varten töitä tehtiin kiihtyvällä tahdilla yli kahden kuukauden ajan. Tapahtuman jälkeen asiakkaiden tekemiä havaintoja ja kokemuksia käytiin yhdessä läpi. Sillä varmistettiin mahdollisimman kehittävä kokemus asiakkaille.

Projektien aikana asiakkaat ovat saaneet täsmäkoulutusta omien osaamistasojensa mukaisesti. Koulutusta järjestettiin esimerkiksi äänitekniikasta, valokuvauksesta ja videokuvauksesta. Äänikoulutus on voinut lähtä liikenteeseen alkeista, mutta osaamistason mukaan työkokeilujakson mukaan on saatettu ehtiä myös erittäin edistyksellisiin ja omatoimisen työskentelyn mahdollistamisen tasoihin.

Iso osa asiakkaista ohjautui hankkeeseen TE-palveluiden kautta. Preppaamo oli uusi työkalu työvoimavirkailijoille, koska kulttuurialan työssäoppimispaikkoja ei ole kovinkaan paljon alueellisesti ollut tarjolla. Työvoimatoimistolta saadun positiivisen palautteen myötä hankkeen toiminta koettiin myös heidän näkökulmasta erittäin toimivaksi.

Hankkeen asiakkaiden osaamiskirjo oli valtava. Osalla asiakkaista oli peruskoulut käytynä ja osalla asiakkaista oli taas yliopistotutkinto suoritettuna. Vaikka asiakkaiden lähtökohdat olivat varsin erilaisia, mielestämme onnistuimme rakentamaan pääsääntöisesti hyviä ja riittävän haastavia kokonaisuuksia, mistä asiakkaat saivat paljon irti.

Hankkeen onnistumisiin voidaan lukea asiakkaiden sijoittuminen hankkeen jälkeen. Iso osa (n. 20 %) asiakkaista lähti opiskelemaan, mutta osa löysi myös osa-aikaisia töitä sekä pidempiaikaisia töitä tai muuta työllistymistä tukevia ratkaisuja.

Toimintamalli on hioutunut jatkuvasti Preppaamon toiminnan aikana. Alkuvaiheessa toimintamallia pyrittiin tekemään ehkä liiankin kaavamaiseksi, mutta hyvin pian ensimmäisten asiakkaiden tultua toimintaan tilanne selkeni ja toiminnan sisällön suunnittelemisesta pitkälle aikavälille luovuttiin. Suunnittelua tehtiin asiakaslähtöisesti, mutta huomioon otettiin myös mahdolliset projektit ja selvillä olevat työtehtävät. Alkuvaiheessa toiminta oli keskittynyt lähinnä Rytmikorjaamolle, mutta toiminnan edetessä haimme avoimesti yhteistyökumppaneita, joilla olisi ulkopuolisia tuotantoja. Tarkoitus oli löytää mahdollisia tapahtumajärjestäjiä talon ulkopuolelta, jotka tarvitsisivat apuvoimaa tuotantoihinsa ja joihin Preppaamon asiakkaat voisivat osaamistaan tarjota. Hankkeen edetessä kyselyjä Rytmikorjaamon ulkopuolelta tulikin oikein mukavasti ja välillä kyselyihin piti vastata kieltävästi. Nämä ulkopuoliset tuotannot antoivat asiakkaille hyvät näyttöpaikat omasta osaamisestaan sekä hienoja kokemuksia tuntemattomien ns. tilaajien kanssa toimimisesta. Muutamat ulkopuoliset tuotannot poikivatkin asiakkaille jatkopolkuja Preppaamon jälkeiselle ajalle.

Rytmikorjaamon ulkopuolisissa tuotannoissa oli myös haasteita. Jotkut tuotannot olivat ehkä osalle asiakkaista liian haastavia ja projektihenkilöstö joutui jonkin verran paikkaamaan tilannetta omalla osaamisellaan. Joihinkin tuotantoihin päätimme Preppaamolla myös osallistua, vaikka emme tienneet minkälaisia osaajia saisimme mukaan. Pienellä riskillä otimme osaa tapahtumiin ja projekteihin, vaikka emme tienneet miten asiakkaat niistä käytännössä selviäisivät. Toisaalta taas projektien olemassaolo ja pyörittäminen antoi toiminnalle hyvät raamit ja selkeät tavoitteet.

Hyvät käytännöt

Hankkeen aikana on syntynyt tapa toteuttaa työkokeiluja Selmu ry:ssä. Se on kuvattu toimintamalliksi. Syntynyttä toimintatapaa voidaan hyödyntää myös sellaisiin työkokeilijoihin, jotka eivät tule suoraan Preppaamon asiakkaiksi. Hankkeen aikana Selmu ry ja Rytmikorjaamo-klubi ovat tulleet kaupungin sosiaali- ja nuorisotyön tekijöille sekä työllisyyspalveluille tutuksi toimintakumppaniksi paitsi Preppaamon kautta, myös esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan järjestäjänä. Paikkana, johon on mahdollista ohjata paitsi kulttuuri- ja tapahtuma-alasta kiinnostuneita, myös esim. ravintola-alasta kiinnostuneita.

Preppaamo -hankkeen aikana käytiin keskustelua siitä, olisiko ainakin osa tarjolla olevista työtehtävistä mahdollista opinnollistaa. Mikäli Preppaamossa tehty työ voitaisiin myöhemmin hyväksilukea alaan liittyviin opintoihin, saattaisi sillä olla positiivinen vaikutus työkokeilijoiden suuntautumiseen alan opintojen pariin Preppaamojakson jälkeen. Hankkeen aikana käytiin alustavia keskusteluja opinnollistamisen mahdollisuuksista Step On -ESR hankkeen kanssa.

Toiminnan jatkossa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, millaista ennakkotietoa asiakkaista on mahdollista saada ennen työkokeilujakson aloittamista. Yksi keino tähän voi olla laajempi ennakkohaastattelu asiakkaaksi hakeneille. Tärkeää on myös tiivis yhteistyö potentiaaliset asiakkaat tuntevien tahojen kesken, kuten esim. työllistymispalvelut, etsivä nuorisotyö tai toiset työllistymistä edistävät hankkeet. Laadukkaammat lähtötiedot helpottavat asiakkaan työkokeilun räätälöintiä mielekkääksi ja tavoitteita palvelevaksi heti alusta alkaen.

Hankkeen tavoitteena ollutta toiminnan pysyväksi tekemistä ei saavutettu. Työkokeilutoiminnan jatkaminen ei ole mahdollista ilman jatkorahoitusta. Hankkeen aikaan syntyneet yhteisyökuviot ja verkostot jäävät elämään joka tapauksessa.

Hyvän käytännön siirtotapa

Preppaamon toimintamallia pyritään jalostamaan ja mahdollisuuksien mukaan levittämään tietoa toiminnan sisällöstä ja vaikuttavuuksista kansallisesti. Preppaamon nettisivuilta käy karkeasti ilmi mitä ja miten asioita on tehty, mutta olemme olleet näkyvästi esillä työsisältöjen kautta alueellisissa medioissa.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Hanke oli sisällöltään uudenlaista toimintaa Selmu ry:lle, joten haasteita oli sosiaalialan yleisten säännösten sekä käytäntöjen kanssa.

Hankkeen aikana:

Hankkeen aikana kohdatut ongelmat

Hankkeen alkuvaiheessa törmäsimme haasteisiin, joita emme olleet etukäteen osanneet kartoittaa. Haasteet liittyivät hankkeen asiakkaisiin ja tiettyjen asiakkaiden heikompiin valmiuksiin tehdä töitä ja olla mukana päivittäisessä toiminnassa. Tällaisiin hieman haastavampiin asiakkaisiin jouduttiin käyttämään paljon resursseja ja tähän emme osanneet etukäteen kovin hyvin varautua. Toimintamme ytimen oli ajateltu olevan kuitenkin konkreettisten töiden tekeminen ja kiinnostavien projektien läpivieminen, ei niinkään sosiaalisen työn sisällössä. Vaikka tällaiset hieman haastavammat asiakkaat veivät paljon resurssia ja aiheuttivat pohdintaa toiminnan sisällöstä, antoivat he myös uskoa siitä, että Preppaamon toiminta on hyvää ja mielenkiintoista. Joidenkin haastavampien asiakkaiden kohdalla näimme hienoja edistysaskelia ja uskoa siitä, että päivittäisellä toiminnalla voi olla ennaltaehkäiseviä vaikutuksia kun ajatellaan mahdollista syrjäytymistä tai pitkäaikaistyöttömyyttä. Tällaisille asiakkaille olisi ollut hyvä tarjota toimintaa hieman kevyemmällä tuntimäärällä sekä vaativuudella, esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan merkeissä. Tällaiselle palvelumallille olisi kysyntää mielestämme alueellisesti.

Hankkeen aikana kohdattiin erilaisia ongelmia ja niitä pyrittiin ratkaisemaan erilaisin tavoin. Yksi kohderyhmään liittyvä ongelma oli haastavampien asiakkaiden kanssa työskenteleminen. Haastavammalla asiakkaalla tarkoitetaan tässä tapauksessa henkilökohtaisten ongelmien kanssa painivia asiakkaita, joilla on arjen hallinnassa ja/tai henkisen tilan kanssa sen verran isoja ongelmia, että ne asettavat kyseiselle henkilölle haasteita päästä työpaikalla ja suoriutua annetuista tehtävistä. Tällaisia henkilöitä oli hankekauden aikana useita ja periaatteessa jokaisesta Preppaamoryhmästä löytyi tällaisia yksilöitä. Syy ongelman muodostumiseen oli yksinkertaisesti hanketyöntekijöiden riittämättömät resurssit ja osaltaan myös sosiaalityön ammattitaidon puute. Haastavammat asiakkaat tarvitsevat paljon enemmän tukea ja ohjausta, joten heidän mukanaolo söi paljon energiaa ja työaikaa. Tällaisiin asiakkaisiin emme osanneet etukäteen varautua, mutta toisaalta taas nämä asiakkaat antoivat uskoa tekemisen tärkeydelle.

Osa asiakkaista sai selvästi energiaa ja rutiinia arkeen Preppaamosta ja se on tärkeä huomioida hankkeen tuloksena. Osa asiakkaista oli etsivän nuorisotyön asiakkaita ja etsivän nuorisotyön työntekijöiden kanssa asiakkaista pystyttiin keskustelemaan avoimesti ja heiltä välillä myös saatiin tukea sekä apua asiakkaan kanssa toimimiseen. Joidenkin asiakkaiden kanssa mietittiin erilaisia hoitomuotoja ja apukeinoja tilanteen helpottamiseen. Vaikkakin näiden haastavampien asiakkaiden kanssa työskenteleminen oli haastavaa, niin silti se antoi kokemusta työn sisällöstä sekä tällaisen asiakasryhmän kanssa toimimisesta. Hankkeen työntekijöiden kokemus karttui kovasti ja ammattitaito myös karttui.

Hankkeen aikana kohdattiin myös taloudellisia haasteita. Hankkeeseen budjetoituja muita kustannuksia jouduttiin suurentamaan kohtalaisen paljon hankkeen loppuvaiheessa. Kokonaisbudjetti saatiin pysymään suunnitelluissa raameissa, mutta muiden kustannusten (sis. kalustohankinnat, ohjelmistohankinnat, pienostot) osalta budjetoitu summa piti melkein tuplata. Tähän vaikutti suuresti asiakkaiden tarpeet ja toiminnan sisältö. Erilaiset ohjelmistot, tietokoneet, kuvauskalustot ja muut käytännön työkalut ovat tärkeitä elementtejä työn tekemiseen, joten niitä hankittiin hankkeen aikana aika paljon. Näihin kaikkiin työkalutarpeisiin ei osattu etukäteen varautua. Budjetoitu raha saatiin riittämään kustannuslajien muutoksilla, sillä muissa kustannuslajeissa oli hieman ylimääräistä rahaa, joita sitten siirrettiin kyseiseen momenttiin.

Hanketyöntekijöiden resurssien riittävyys oli aika-ajoin haastavaa. Hankkeen aikana oli hetkiä, jolloin mentiin nopealla tahdilla eteen päin ja asiakkaiden ohjaus sekä riittävä huomioiminen saattoi kärsiä. Toiminnan muotoa säädettiin hankkeen aikana kohtalaisen paljon. Toiminnan muoto kuitenkin oli jokaisen ryhmän kanssa vähän erilainen ja siitä syystä ei valmista sekä täydellistä sapluunaa hankkeen aikana löydetty. Suuressa kuvassa toiminta löysi alkuvaiheen jälkeen kohtalaisen nopeasti kuitenkin muotonsa ja hankekauden aikana selkeä linja toiminnalle rakentui.

Toiminnan aikana myös TE-palveluiden toiminta muuttui ja joihinkin asioihin hanketyöntekijöiden tuli varata myös työaikaa. Hanketyöntekijöiden vastuulle tuli asiakkaiden jatkosuunnitelmien päivitys TE-palveluiden oma asiointi -sivuille, mikä alkuihmettelyn jälkeen sujui kuitenkin kohtalaisen vaivattomasti. TE-palveluiden kanssa toiminta oli mutkantonta ja sieltä saimme tarvittavat lisäselvitykset, mikäli semmoisia olimme vailla.

Hankkeen jälkeen:

Hankkeen jälkeen suurimmat haasteet olivat toiminnan jatkamiseen liityvät haasteet. Haimme jatkohankkeelle rahoitusta ja saimmekin sen toisella yrittämällä. Haasteena on löytää toiminnalle jatkuvuus, joka ei ole riippuvainen hankerahoituksesta.

Toimintatavat

Käytännön toiminta Preppaamossa on ollut työpajatoiminnan ja koulutuksen välimuoto. Asiakkaille toiminnalla on ollut koulutukseen verrattava vaikutus. Preppaamossa töitä on tehty käytännön projektien parissa ja täsmäkoulutuksia on järjestetty asiakkaiden tarpeiden mukaan. Asiakkaat ovat olleet Preppaamossa työkokeilussa, joten aloittaneiden työvoimapoliittiinen status on ollut työtön työnhakija. Preppaamon asiakkailla on ollut mahdollisuus suuntautua työkokeilujaksonsa aikana esim. ääni- ja valotekniikkaan, valo- ja videokuvaukseen, tapahtumatuottamiseen, tiedottamiseen ja markkinointiin, somistukseen, ravintola-alaan, soitonopetukseen sekä artistimanagerointiin. Työkokonaisuus räätälöitiin aina asiakkaan kiinnostuksen kohteiden mukaan.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Hankkeen aikana Preppaamossa toimi kaksi projektipäällikköä. Pekko Hokkanen toimi pitkään ja menestyksekkäästi projektipäällikkönä reilun kahden vuoden ajan, jonka jälkeen Petteri Lehtola otti projektipäällikön tittelin vastaan hankkeen loppuajalle.

Projektipäälliköt ovat tapahtuma-alan kokeneita tekijöitä, joten erilaiset tapahtumatuotannon osa-alueet olivat heille tuttuja ja tästä tietotaidosta on ollut erittäin oleellinen apu hankkeen toiminnan aikana.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Selmu ry on alueellinen tapahtumajärjestäjä, jolta löytyy hyvät verkostot tapahtuma-alan tekijöihin. Tästä on ollut suuri apu alan työpaikkojen metsästykseen ja asiakkaiden näyttöpaikkojen haalimiseen.

Kumppanit

Kumppaneiksi voidaan ajatella lukuisat yhteistyötahot, joiden kanssa tehtiin erilaisia projekteja asiakkaiden kanssa. Kumppanit osasivat suhtautua hyvin asiakkaiden tietotasoon ja ymmärsivät mistä Preppaamossa on kyse. Kumppaneilla on ollut arvokas rooli hankkeen toteutuksessa.

Rahoittaja

Rahoittaja on toiminut hyvin ja jakanut tietoa sekä ohjeistusta tarvittaessa. Rahoittajan kanssa yhteistyö on mennyt hienosti.

Ohjausryhma

Ohjausryhmä tuki Preppaamon toimintaa erinomaisesti. Ohjausryhmässä oli edustajia alueen sosiaalipalveluista, työllisyyspalveluista, kulttuurialan kentältä ja nuorisopalveluilta. Kaikilla ohjausryhmäläisillä on ollut hyvä ja kannustava rooli hankkeen toteuttamisessa.