Rainer S20398

Hankkeen toimenpiteillä edistetään romanien etenemistä kohti työelämää.

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.06.2015 – 31.01.2018 | Keski-Suomi

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Hanketta hallinnoi Jyväskylän kaupunki. Hankkeeseen sisältyy Jyväskylän ammattikorkeakoulun JAMK:in ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen KOSKE:n osahankkeet.

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan Sosiaalirahaston kautta.
EURA-tunnus: S20398
Toteuttajaorganisaatio: Jyväskylän kaupunki
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.06.2015
Lopetuspäivä: 31.01.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Rainer-hankkeen toimenpiteillä edistetään keskisuomalaisten romanien etenemistä kohti työelämää. Rainer-hankkeen tarkoituksena on keskisuomalaisten romanien koulutustason parantaminen. Lisäksi hankkeen toimenpitein tuotetaan lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin ja edistetään monialaisten palveluiden hyödyntämistä.

Hankkeen tavoitteena on tukea romanien kouluttautumista, ammatin hankkimista, työpaikkojen löytymistä sekä työssä menestymistä. Hankkeessa puretaan koulutukseen hakeutumiseen ja tutkintojen loppuun suorittamiseen liittyviä esteitä esimerkiksi tukihenkilötoiminnalla, perhetyöllä ja opiskelijoille räätälöidyllä valmennusohjelmalla. Koulutustason nostamisen avulla vahvistetaan työmarkkinoille pääsyä.

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen rooli hankkeessa on kytkeä romaniasiat sosiaalialan
osaamiskeskustoimintaan yhdeksi sen erityistehtäväksi. Tarkoituksena on luoda rakenne, joka mahdollistaa romanityössä hyvien käytäntöjen levittämisen ja juurruttamisen hyödyntäen niin sosiaalialan kuin moniammatillisia verkostojaan paikallisella, maakunnallisella ja valtakunnallisella tasolla. Valtakunnallisen osaamiskeskusverkoston mukaanotto romanityön rakenteeseen lisää pitkällä aikavälillä sosiaalialan ammattilaisten osaamista romanityössä. Tarkoituksena on parantaa romaniväestön saamia palveluita kuntien peruspalveluissa ja lisätä yhdenvertaisuutta.Tärkeällä sijalla tällaisen erityistehtävän hoidossa on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinointi.

Tulokset

Rainer-hankkeen toimenpiteillä edistettiin keskisuomalaisten romanien etenemistä kohti työelämää. Hankkeen tarkoituksena oli keskisuomalaisten romanien koulutustason parantaminen. Lisäksi hankkeen toimenpitein tuotetiin lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin ja edistettiin monialaisten palvelujen hyödyntämistä. Hankkeen tavoitteena oli tukea romanien kouluttautumista, ammatin hankkimista, työpaikkojen löytymistä sekä työssä menestymistä. Hankkeessa purettiin koulutukseen hakeutumiseen ja tutkintojen loppuun suorittamiseen liittyviä esteitä esimerkiksi tukihenkilötoiminnalla, perhetyöllä ja opiskelijoille räätälöidyllä valmennusohjelmalla. Hankkeen toimenpiteillä edistettiin romaniväestön koulutustason nostamista ja vahvistetiin osallistujien mahdollisuuksia työmarkkinoille pääsyyn tasavertaisena muun väestön kanssa. Rainer-hankkeessa tuettiin romanien osallistumista ja omatoimisuutta. Hankkeessa kehitettiin osallisuutta vahvistavana ja syrjäytymistä ehkäisevänä toimintamallina Tukea arkeen – valmennusryhmä. Ryhmässä tapahtuva valmennus toimii asiantuntijaohjauksen lisäksi vahvasti vertaistuen periaatteella. Hankkeessa edistettiin romanien valmiutta käyttää olemassa olevia palveluita (ml. sosiaali- ja terveys-, koulutus-, sekä työllisyyspalvelut, järjestöavustukset, harrastustoiminta) muun väestön tavoin.

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen rooli hankkeessa oli kytkeä romaniasiat sosiaalialan osaamiskeskustoimintaan yhdeksi sen erityistehtäväksi. Hankkeen aikana kartoitettiin romaniosaamista ja tehtiin yhteistyötä useiden eri romanitoimijoiden kanssa sekä tuotiin esille romanierityisten kysymysten käsittelyä sosiaalialan osaamiskeskusverkostossa. Lisäksi kartoitettiin uusia mahdollisia toimintamuotoja, jotka voisivat hyödyttää romaniasian osaamiskeskustoimintaa. Hankkeen loppupuolella, syksyllä 2017 saatiin sosiaali- ja terveysministeriöstä pitkään haettu erillisrahoitus romaniasian sosiaali- ja terveydenhuollon osaamiskeskuksen (ROMKE) työn suunnittelemiseksi. Näin ollen hanke täytti tavoitteensa Kosken osalta.

Rainer-hankkeelle EU-tason tunnustusta

Keski-Suomessa toimiva Rainer-hanke (2015–2018) on nostettu yhdeksi hyväksi käytännöksi kansallisten romanistrategioiden toimeenpanosta EU:n Komission vuosittain tekemässä arviossa. Perusteluina oli Rainer-hankkeen suuntautumineen vähälukuisiin romaniyhteisöihin, romaniväestön suureen tavoittamiseen ja palveluiden kehittämiseen. Tiedonannossa hankkeelle esitetään toimintamuodon jatkokehittämistä ja levittämistä suuremmalle alueelle ja muille paikkakunnille.

http://www.fonduri-ue.ro/images/files/transparenta/romi/04.07/Roma.report.2016.pdf

(Rainer-hankkeesta s. 28 ja Suomen kokonaisarviointi s. 52-53)

Ratkaisun kuvaus

Hankkeen kehittämistarpeiden lähtökohtana oli romanien koulutustason alhaisuus. Hankkeen taustalla oli ROMKO –romanien koulutustason esiselvityshankkeen tulokset. Kouluttautumiseen hakeutumisen esteenä olivat mm. huono opiskelumotivaatio, vähäinen usko omiin kykyihin, pelko kiusaamisesta ja syrjinnästä. Koulun loppuunsaattamisen esteitä olivat vähäinen usko omiin kykyihin, kirjallisten tehtävien vaikeus ja syrjintä sekä tuen puute opinnoista. Koulutukseen hakeutumisvaiheessa tarvitaan lisää tietoa hakuprosessista, toisten romaniopiskelijoiden vertaistuesta, perheen tukea, sekä tietoa romanikulttuurista.

A) Peruskoulussa annettava tuki auttoi monia romaninuoria saamaan peruskoulun päättötodistuksen. Osalla romaneista on haasteita peruskoulun suorittamisessa. Hankkeessa annettavan tuen avulla pystyimme myös estämään peruskoulun keskeytymisen. Tämä vaati moniammatillista yhteistyötä sekä hankkeen antamaa lisätukea oppilaalle. Perhetyön merkitys korostui ja vanhempien yhteistyö oli merkityksellistä. Tämän lisäksi monen nuoren peruskoulun arvosanoja saatiin korotettua hankkeen antaman tuen avulla. Tämä auttoi nuoria pääsemään toisen asteen opintoihin.

B) Romaniväestössä on henkilöitä, joilla puuttuu peruskoulun päättötodistus. Hankkeen aikana viisi romania suoritti kesken jääneen peruskoulun. Tukea arkeen -valmennusryhmän aikana syntyi kaikille näille viidelle osallistujalle ajatus peruskoulun uudelleen suorittamisesta. Romanit hyötyivät vertaisuudesta ja peruskoulua oli helpompi lähteä tekemään, kun mukaan lähti toinen romani. Toisen romaninuorten antamat mallit ja esimerkit auttoivat muita ryhmäläisiä. Valmennusryhmissä syntyi kannustava ja voimaannuttava ilmapiiri, joka tuki koulutusmyönteisyyttä.

B) Teoriaopintojen suorittamiseen liittyvät vaikeudet ovat yleensä syy opintojen keskeyttämiseen. Vaikeuksissa olevat opiskelijat eivät koe pärjäävänsä muiden joukossa. Hankkeessa tarjottiin apua teoriaopinnoissa toisen asteen koulutuksessa oleville opiskelijoille teoriaopinnoissa sekä opintojen jatkamisessa. Lisäksi vahvistettiin romaniopiskelijoiden itsetuntoa ja uskoa omiin kykyihin. Hankkeessa onnistuttiin erityisesti siinä, että romanit pääsivät jatko-opintoihin.

C) Hankkeen osallistujia autettiin oman alan löytämisessä ja peruskoulun jälkeisiin opintoihin hakemisessa. Osalla romaneista ei ole minkäänlaista kokemusta työelämästä. Heitä autettiin saamaan työelämän kokemuksia ja rakentamaan polkua työelämään. Tämä tapahtui mm. Työharjoittelujen ja työkokeilujen avulla. Hankkeen aikana kolmekymmentä romania hakeutui työharjoitteluun.

D) Hankkeessa tuotettiin lisäarvoa olemassa oleviin palveluihin sekä lisättiin työntekijöiden ja alan opiskelijoiden kulttuurintuntemusta esitelmien avulla. Lisäksi palveluissa ja verkostotapaamisissa romanityöntekijöiden läsnäolo lisäsi kulttuurisensitiivistä työotetta.

E) Hankkeessa lisättiin sosiaalialan osaamiskeskusten ja alan verkostojen tuntemusta romanien koulutustasosta ja sen nostamisen vaatimuksista. Hankkeen tavoitteena oli tukea romaneiden kouluttautumista, ammatin hankkimista, työpaikkojen löytymistä ja työssä menestymistä. Keskeistä oli ratkaista koulutukseen hakeutumiseen ja tutkintojen loppuun saattamiseen liittyviä esteitä, kuten tiedon puute koulutusmahdollisuuksista, heikko itsetunto ja syrjinnän pelko. Koulutustason nostamisen avulla oli tarkoitus auttaa työmarkkinoille pääsyä. Syrjinnän pelkoa oli tarkoitus vähentää lisäämällä tietoa romanikulttuurista.

Romaneiden kouluttautumista tuettiin antamalla tukea yli 15 –vuotiaille peruskoululaisille, jotta he saisivat sellaisen päättötodistuksen, jolla pääsee jatko-opintoihin. Peruskoulussa tuettiin myös sitä, etteivät opinnot keskeytyisi. Nuorille annettiin tietoa erilaisista koulutusmahdollisuuksista Tukea arkeen –valmennusohjelman avulla. Hankkeen aikana moni nuori sai peruskoulun päättötodistuksen ja he pääsivät opiskelemaan ammattiin. Jos väylä jatko-opintoihin ei avautunut, niin tällöin hankkeessa rakennettiin polku seuraaviin pääsykokeisiin ja autettiin nuorta hakeutumaan työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Hankkeessa tarjottiin apua ammattiin opiskeleville toisen asteen koulutuksessa oleville. Tämän lisäksi tarjosimme tukea tutkintojen loppuun saattamiseen. Joidenkin romaninuorten opinnoissa edistymisen esteenä oli motivaation puute alaa kohtaan. Näille nuorille rakennettiin väylä alan vaihtoon siten, etteivät opinnot kuitenkaan keskeydy. Teoriaopinoissa tulevat vaikeudet ovat yleensä syy opintojen keskeyttämiseen, silloin kun opiskelijat eivät koe  pärjäävänsä muiden joukossa. Tässä tuettiin oppilaita niin opinoissa kuin koulun käynnin jatkamisessa. Hankkeessa vahvistettiin myös romaniopiskelijoiden itsetuntoa ja uskoa omiin kykyihin. Romaneita motivointiin hakeutumaan koulutukseen. Moni romani kokee, ettei kannata opiskella, koska ei kuitenkaan voi työllistyä. Näitä asenteita ja ennakkoluuloja työstettiin erityisesti Tukea arkeen -valmennusryhmässä. Tämän lisäksi valmennusryhmässä vahvistettiin romaneiden itsetuntoa ja käsiteltiin syrjintään liittyviä asioita. Moni romani toi esille sen, että vertaistuki auttoi heitä näissä asioissa. Lisäksi romanityöntekijöiden tuki oli tärkeää. Hankkeessa autettiin hakemaan ja löytämään väyliä työelämään. Tietoa romanikulttuurista lisättiin kulttuuriesitelmien avulla oppilaitoksissa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lisäksi romanityöntekijöiden mukanaolo palavereissa auttoi lisäämään ymmärrystä romanikulttuurista. Monet työntekijät kertoivat, ettei heillä ole riittävää ymmärrystä romanikulttuurista. Lisäksi alan opiskelijat toivat esille, ettei romanitietoutta tule esille opintojen aikana. Sisällöllisesti merkityksellistä oli menetelmien monipuolisuus. Yksilötyö ei olisi ollut niin tehokasta, jos siihen ei olisi yhdistetty perhetyötä. Tämä auttoi erityisesti peruskoulun liittyvässä tuessa. Vanhempien kanssa luodut yhteiset pelisäännöt auttoivat nuorta opinnoissa. Lisäksi Tukea arkeen -valmennusryhmä yhdistettynä muuhun tukeen auttoi hankkeen tavoitteiden toteutumista. Vertaistuen avulla moni hakeutui ammatillisiin opintoihin ja tekemään kesken jääneitä peruskoulun opintoja loppuun. Ryhmissä korostui ”mennäänkö yhdessä” -asenne ja toisen tsemppaaminen. Valmennusryhmät koostuivat eri ikäisistä ryhmäläisistä. Tämä oli hyvä ratkaisu erityisesti nuorten kohdalla. Nuoret jakoivat kokemuksiaan muille ja kertoivat, miten itse saivat vaikeuksista huolimatta tehtyä peruskoulun päättötodistuksen loppuun. Pienemmillä paikkakunnilla oli yksi valmennusryhmä jokaisella paikkakunnalla. Tämä oli haaste, koska kulttuurisyiden vuoksi nuoremmat eivät puhuneet avoimesti asioistaan vanhempien romaneiden kuullen. Jämsässä ei käynnistynyt Tukea arkeen -valmennusryhmä. Jämsässä emme onnistuneet tavoittamaan hankkeen kohderyhmäläisiä. Ehkä vielä tiiviimpi yhteistyö viranomaisten kautta olisi voinut olla ratkaisu. Osassa paikkakunnista olisi tarvinnut kulttuurisyistä johtuen kaksi valmennusryhmää. Yksi valmennusryhmä ei tavoittanut riittävästi kohderyhmäläisiä. Tämän vuoksi  hankkeessa ei tavoitettu riittävästi kohderyhmäläisiä.

Hankkeessa onnistuttiin erityisesti alle 40 –vuotiainen romanien kanssa. Heille rakennettiin polkuja työelämään, mm. koulutuksen avulla ja luotiin uskoa tulevaisuuteen ja työllistymiseen. Vanhempien romanien kanssa koimme epäonnistumisia. Emme saaneet heitä mukaan toimintaan, vaan he toivoivat hankkeen tukea omille lapsilleen ja lasten lapsilleen. Heidän itseluottamuksensa oli alhainen työllistymisen suhteen. Osalle kuitenkin saimme kokemuksia työelämästä, esimerkiksi työkokeilujen avulla. Tämä on yksi syy, miksi hankkeessa ei saavutettu riittävästi romaneita.

Hankkeen horisontaalisia periaatteita on toteutettu suunnitelman tavoitteiden mukaan niin, että hankkeessa työskentelee osa-aikainen miestyöntekijä kulttuurisista syitä. Hankkeen toiminnassa on huomioitu sukupuolten tasa-arvo ja hankkeeseen on osallistunut sekä miehiä ja naisia. Hankkeessa on huomioitu sensitiivinen työskentely sukupuoleen liittyen ja siten mm. arkaluontoisia asioita käsitellään samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Näin voidaan saada luottamukselliset suhteet työntekijöiden ja kohderyhmän välille. Hankkeen toiminnassa on edistetty sukupuolten välistä tasa-arvoa tukemalla naisia kouluttautumaan perheen perustamisen jälkeen tai ennen. Romaninaisia on motivoitu peruskoulun jälkeen hakeutumaan opintoihin. Perhepalvelujen avulla kouluttautuminen on mahdollista, vaikka perheessä olisi pieniä lapsia. Hankkeessa on edistetty yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta siten, että hankkeen aikana on tuettu romaniväestöä koulutukseen ja sitä kautta kohti työelämää. Tämä lisää yhdenvertaisuutta pääväestön kanssa. Hankkeessa on välitetty kulttuuritietoutta, joka edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta sekä vähentää ennakkoluuloja.

 

Hyvät käytännöt

(JAMK)
Tukea arkeen -valmennusohjelma
Valmennusohjelman tavoitteena on vahvistaa romanien koulutus- ja työelämävalmiuksia.
Valmennusohjelma koostuu ryhmätapaamisista (6-8 krt) ja toteutuu hankkeeseen kuuluvissa kunnissa.
Valmennusohjelma pohjautuu osallisuuteen, vertaisuuteen, vastuullisuuteen ja voimaantumiseen.
Prosessin aikana määritellään jokaiset omat tavoitteet ja tuen tarpeet.

(KOSKE)
Osana Rainer-hanketta viedään eteenpäin ROMKO-esiselvityksessä jäsennettyä suunnitelmaa valtakunnallisen romaniasiain tutkimus- ja kehittämistyön käynnistämiseksi.
Organisointivaihtoehtoja ja resurssointimahdollisuuksia selvitetään osana Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (KOSKEN) perustyötä, jolloin erityistehtävä kytkeytyy olemassa olevaan osaamiskeskustoimintaan.

 

 

Hyvän käytännön siirtotapa

Tukea arkeen -valmennusohjelmaa viedään eteenpäin oppilaitosten ja kaupungin yhteistyönä hankkeen päättymisen jälkeen. Tämän toteutumista mahdollistetaan hanketoiminnalla.

Romaniasian sosiaali- ja terveydenhuollon osaamiskeskuksen (ROMKE) suunnitelmaa viedään eteenpäin sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä.  Kesäkuussa 2018 valmistuvan Romaniasioiden tutkimus – ja kehittämistoiminta sote-uudistuksessa  selvityksen (KOSKE, selvityshenkilö, VTT Päivi Gynther)  mukaan ROMKE esitetään sote- ja maakuntauudistuksen siirtymävaiheessa sijoitettavaksi Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteyteen. Mikäli uudistuksen edetessä sosiaalialan osaamiskeskustoiminta siirretään alueille perustettavien T&K-yksikköjen yhteyteen, siirtyy ROMKE emo-organisaationsa mukana Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymän rakenteisiin.

 

 

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Romanien koulutukseen hakeutumisen ja tutkintojen suorittamiseen liittyvien esteiden ja tuen tarpeen selkiytyminen.

Hankkeen aikana:

Romaniperheiden tukeminen ja perheiden kokonaisvaltainen kohtaaminen, jolloin kehittämistoimet suunnataan sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen laadun kehittämiseen.

 

Hankkeen jälkeen:

Pienten paikkakuntien vähälukuisten romaniyhteisöjen saaminen mukaan valmennusryhmiin.

Yli 40 vuotiaiden romanien  työllistymiseen liittyvän alhaisen itseluottamuksen kohottaminen.

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvien aikataulu- ym. muutosten vaikutus ROMKEN toteutumiseen.

 

Toimintatavat

Pienten paikkakuntien vähälukuisten romaniyhteisöjen saaminen mukaan valmennusryhmiin tai uudenlaisten tukitoimien piiriin niin, että eri-ikäisyyteen ja muihin kulttuurisiin syihin  liittyvät  piirteet otettaisiin paremmin huomioon toiminnassa eri paikkakuntien erot huomioiden.   Joillain paikkakunnilla kohderyhmän tavoitettavuutta voitaisiin parantaa myös tekemällä tiiviimpää yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa.

Yli 40 vuotiaiden romanien  työllistymiseen liittyvän alhaisen itseluottamuksen kohottaminen onnistumisen kokemusten kautta vaikeassa yleisessä työmarkkinatilanteessa.

ROMKEN toteutumista viedään eteenpäin yhdessä Keski-Suomen maakuntauudistuksen valmistelijoiden ja STM:n kanssa.  Koske ja Jyväskylän seudun romanityöryhmä osallistuvat valmistelutyöhön.

 

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikkö koordinoi hankkeen eri toimintoja ja vastasi hankkeen raportoinnista sekä talousarvion toteutumisesta. Projektipäällikkö toimi sillanrakentajana kaupungin sisäisessä verkostossa. Projektipäällikkö toimi myös ohjausryhmän sihteerinä.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Jyväskylän kaupunki suhtautuu myönteisesti hankkeiden kautta tapahtuvaan palvelujen kehittämistyöhön. Jyväskylän kaupunki toimi tässä hankkeessa myös osallisuuden mahdollistajana tarjoamalla kohderyhmälle harjoittelupaikkoja ja kehittämällä palvelujaan ja henkilöstöään kulttuurisensitiivisemmäksi yhdessä romaniväestön kanssa.

Kumppanit

Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK mahdollisti opetukseen liittyvällä erityisosaamisellaan valmennusryhmämallin kehittämisen. JAMK:n hankeosaaminen edisti hanketyötä käytännössä ja ohjausryhmätyöskentelyssä sekä tuki hankkeen hallinnointia.

Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus KOSKE vei vahvalla asiantuntemuksellaan ja päämäärätietoisesti valtakunnallista ROMKE:a eteenpäin. ROMKE:n toteutuminen vaikuttaa Suomen romaniväestön olojen paranemiseen sekä sosiaali- ja terveys palvelujen kehittymiseen. Lisäksi ROMKELLA on vaikutusta koulutuksen kehittymiseen sekä romaniväestöön liittyvän hanketoiminnan ja tutkimustiedon parempaan hyödyntämiseen sosiaali- ja terveysalan kehittämistyössä.

Rahoittaja

Keski-Suomen ELY-keskus mahdollisti hankkeessa tehtävän kehitystyön rahoituksellaan. Rahoittajan edustaja oli ratkaisevan tärkeä osallistuja ohjausryhmätyöskentelyssä.

Ohjausryhma

Ohjausryhmä arvioi hanketyötä aktiivisesti ja ohjasi tavoitteiden ja talouden toteutumisessa.
Ohjausryhmän jäsenet: Seija Kinnunen, Jyväskylän kaupunki, SOSKU-hanke, puheenjohtaja
Satu Florin, romaniyhteisö
Veikko Palmroos, romaniyhteisö
Gunnar Hedman, (Satu Florinin varajäsen) romaniyhteisö
Tanja Palmroos, (Veikko Palmroosin varajäsen) romaniyhteisö
Marja Heikkilä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE
Taja Kiiskilä, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, JAMK
Henna Huttu, STM, Romaniasiain neuvottelukunta RONK
Pirjo Koskela, Jyväskylän ammattiopisto, JAO
Anssi Niemelä, Jyväskylän kaupunki, Työllisyyspalvelut
Eeva Martikainen, Keski-Suomen ELY-keskus, pysyvä asiantuntija
Kirsi Florin, Rainer-hanke, pysyvä asiantuntija
Ritva Anttonen, Jyväskylän kaupunki, Aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut, ohjausryhmän sihteeri