Satakunnan VALO-valmennus

Ammatillisten tutkintojen osien suoritusmahdollisuuksia työpajavalmennuksella.

Toimintalinja 3 (ESR) | 16.02.2015 – 15.02.2018 | Keski-Suomi

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Kehittämispäällikkö Rebekka Ylén, 044 068 4997, rebekka.ylen@rskl.fi

Valmentaja Maija Kares, 044 068 4952, maija.kares@rskl.fi

Valmentaja, Arja Korventausta, 044 068 4926, arja.korventausta@rskl.fi

Valmentaja Katja Raittinen

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus
Toteuttajaorganisaatio: Rauman Seudun Katulähetys ry
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 16.02.2015
Lopetuspäivä: 15.02.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Hankkeessa toteutettiin valmennusmallia, joka mahdollisti ammatillisten tutkintojen osien suorittamisen työpajajakson aikana työvaltaisella menetelmällä. Hankkeessa mahdollistettiin kotityö- ja puhdistuspalvelualan sekä kiinteistöpalvelualan tutkintojen suorittaminen Rauman Seudun Katulähetys ry:n, Rauman, Euran ja Eurajoen työllistämistoiminnoissa.

Hanketyöntekijöinä työskenteli kolme valmentajaa, joista kaksi henkilöä valmentaa työttömiä työnhakijoita kotityö- ja puhdistuspalvelualan ja yksi henkilö kiinteistöpalvelualan tutkinnon osasuorituksiin.

Valo-valmennuksessa osaamisen kartoittaminen tutkintosuorituksien toteuttamiseksi tapahtui käytännönläheisesti tekemisen kautta ja kokonaisvaltaisella elämänhallinnan tuella. Osaaminen todennettiin ammatillisen koulutuksen järjestäjän toteuttamalla tutkintotilaisuudella, jolloin valmentautuja saa suorituksestaan ammatillisen koulutusjärjestelmän tutkintotodistuksen.

Koulutusalat valikoituivat sen mukaisesti, että ne tukevat henkilöiden työllistymistä.

Valmennusjakson päätavoitteena oli valmentautujien tutkintosuoritusten lisäksi jatko-ohjautuminen joko koko tutkinnon suorittamiseen tai työllistyminen tuetusti tai itsenäisesti työelämään.

Vuonna 2017 hanketoiminnan kohderyhmäksi on lisätty maahanmuuttajataustaiset työttömät työnhakijat. Hanketoiminnan toimenpiteenä ja tavoittena oli lisätä maahanmuuttajataistaisten henkilöiden koulutusmahdollisuuksia valmennuksen avulla. Valmennustoiminta kohdentui erityisesti sellaisiin maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin, joilla on riittävän hyvä Suomen kielen taito selviytyäkseen Suomenkielisessä valmennustoiminnassa. Tavoitteena oli lisätä ammattisanaston ja -käsitteistön kielitaitoa ammatillisten opintojen suorittamiseksi.

Lisäksi hanketoiminnan uutena toimenpiteenä oli vuonna 2017 sähköisten palvelujen käyttötaitojen parantaminen. Valmennusjaksolla hyödynnettiin lisäksi digitaalisen materiaalin tuottamista osana valmennustoimintaa. Näillä toimenpiteillä lisättiin hankeosallistujien tietoteknisiä taitoja.

 

Tulokset

Hanketoiminnan kehittämistarpeina ja tavoitteina olivat alueellisen yhteistyön lisääminen ja käytäntöjen kehittäminen, olemassa olevien toimintaympäristöjen hyödyntäminen valmennustoiminnassa, hankeosallistujien työllistymis- ja kouluttautumisedellytyksien edistäminen valmennuksen ja tutkintosuorituksien avulla sekä rahoitusväylien löytäminen valmentajien resurssin mahdollistamiseksi hanketoiminnan jälkeen.

Hanketoiminnan päätavoitteena oli luoda uusia yhteistyökäytänteitä Valo-valmennuksen mukaisen valmennustoiminnan toteuttamiseksi
uusissa toimintaympäristöissä. Tavoitteena oli hyödyntää olemassa olevia toimintaympäristöjä. Toimintaympäristöinä olivat Rauman Seudun Katulähetys ry:n työllistämistoiminta sekä Rauman, Euran ja Eurajoen kunnan nuorten työpajat ja eri toimipisteiden toimintaympäristöt. Hanketoiminnan aikana syntyi monipuolisesti paikkoja, joissa voidaan valmentautua Valo-mallin mukaisesti. Kuitenkin työpajojen sijaan opinnollistetut toimintaympäristöt painottuivat suurimmaksi osaksi kuntien eri toimipisteisiin, jossa opinnollistettiin useita ympäristöjä.

Hankkeen ensimmäisenä toimintavuonna opinnollistettiin Rauman nuorten työpajan puhdistuspalvelualan työllistämistoimintaa niin, että työpajan alan työllistämistoiminnassa oleva työntekijä työskenteli osana valmennustoiminnan toteutusta ja suoritti myös itse hanketoiminnan ulkopuolella kotityöpalvelujen ammattitutkinnon näytöillä. Näin tutkinto sekä toimintatapa tulivat tutuksi myös hänelle. Hanketoiminnan aikana todettiin kuitenkin, että valmennukseen tarvitaan hankevalmentajan työpanosta, jotta tutkintosuorituksia toteutuu. Lisäksi Raumalla opinnollistettiin kunnan toimipisteitä, joissa valmentautujat voivat suorittaa ammatillisten tutkintojen osia. Eurassa sekä Eurajoella opinnollistetut paikat olivat pääosin kunnan toimipisteitä. Kiinteistöpalvelualalla toteutettiin pääosin alan valmennustoimintaa työpajoilla niin, että hankevalmentaja työskenteli pajanuorten kanssa ulkopuolisissa työkohteissa tutkintosuorituksien toteuttamiseksi. Kotityö- ja puhdistuspalvelualalla saatiin aikaan toimivia käytänteitä yhteistyötahojen kanssa. Kiinteistöpalvelualan valmennustoiminnan toteuttamisessa oli sen sijaan haasteita niin ulkopuolisten työkohteiden kuin valmennustoiminnan toteuttamisessa. Alan valmennustoiminnassa ei vakiintunutkaan samankaltaisia vakiintuneita malleja kuin kotityö- ja puhdistuspalvelualan valmennustoiminnassa. Hankkeen aikana onnistuttiin luomaan uudenlaisia yhteistyökäytäntöjä eri organisaatioiden ohjaushenkilöstön välillä. Tällä tavoin pystyttiin ja pystytään tarjoamaan yhä joustavammin työttömille työnhakijoille monipuolisia tapoja ja reittejä suorittaa ammatillisia opintoja Valo-valmennus -toimintamallilla.

Valmennusmallia on pystytty juurruttamaan olemassa oleviin toimintoihin hyvin. Kuitenkin hankeaikana todettiin, että valmennustoiminta
edellyttää valmentajaresurssin, jonka tehtävänä on hankeosallistujan valmennusprosessin toteuttaminen ja tutkintosuoritusten mahdollistaminen. Ilman valmentajaresurssia eri toimintaympäristöissä tuskin toteutuu tutkintosuorituksia, jonka takia jalkautuva valmennustoiminta on
havaittu hankeaikana toimivaksi malliksi, jolla mahdollistetaan jakson aikaiset tutkintosuoritukset.

Hankkeeseen osallistui yhteensä 77 eri henkilöä, joista naisia oli 51 (66,2%). Hankeosallistujista alle 30-vuotiaita henkilöitä oli 29 (37,7%). Hankkeeseen osallistui pääosin yli 12 kuukautta työttömänä olleita henkilöitä (49 henkilöä, 63,6%). Hankeosallistujien koulutusasteena oli perusaste 35 (45,5%) osallistujalla, ammatillinen tutkinto 40 (51,9%) osallistujalla ja korkeakoulututkinto 2 (2,6%) osallistujalla.

Hankeosallistujista 12 (15,6%) on jatkanut opiskelemaan jaksonsa jälkeen, 23 (29,8%) jatkanut työhön (ml. palkkatuettu työ). 29 (37,7%) hankeosallistujaa on jäänyt jaksonsa jälkeen työttömäksi työnhakijaksi, 12 (15,6%) siirtynyt työnhakuun ja yksi (1,3%) työelämän ulkopuolelle. Kaikkiaan 35:lle (45,5%) hankeosallistujalle on onnistuttu räätälöimään positiivinen jatkopolku hankkeen jälkeen koulutukseen tai työhön ja siis ohjaamaan työllistämistoiminnoista eteenpäin. Eteenpäinohjaustavoite on haastava ja onnistumiseen vaikuttaa moni asia, muun muassa henkilön sen hetkinen työkyky, ammattitaito sekä motivaatio, työnhaun ajankohta, sen hetkinen koulutustarjonta sekä alueellinen työmarkkinoiden kysyntä. Valmennustoiminnan tärkeänä tavoitteena on löytää valmennukseen osallistuville henkilöille sopiva ja ajankohtainen palvelu tai toiminta, mutta aina tämä ei valitettavasti onnistu. Kuitenkin tärkeänä elementtinä korostetaan osallistujlle sitä, että autamme heitä aina tarvittaessa myös valmennusjakson jälkeen. On tärkeää, että tuki löytyy tarvittaessa ja puoleemme voi kääntyä. Kyseinen ideologia toteutuu koko järjestölähtöisessä palveluntuotannossamme, joten kykenemme hyödyntämään laajamittaisesti organisaation erilaisia palveluja ihmisten auttamisessa ja elämäntilanteen kohentamisessa.

Hanketoiminnan aikana tiivistettiin ja luotiin monipuolisesti yhteistyömalleja hanketoiminnassa mukana olleiden kunnan nuorten työpaja- ja työllistämistoiminnan kanssa ammatillisten tutkintojen suoritusmahdollisuuksien toteuttamiseksi. Hanketoiminnan aikana opinnollistettiin yhteensä 42 työpajan ja kuntien eri toimipisteiden toimintaympäristöä, joissa voidaan suorittaa eri ammatillisten tutkintojen osia. Hanketoiminnan aikana opinnollistetuissa toimintaympäristöissä voidaan toteuttaa ammatillisia tutkintosuorituksia myös hankeajan jälkeen. Tällä tavoin mahdollistetaan ja edistetään osaltaan työttömien työnhakijoiden kouluttautumis- ja työllistymisedellytyksiä vaihtoehtoisin valmennuskeinoin.

Hankeaikana suoritettiin yhteensä 135 ammatillisen tutkinnon osaa. Kotityö- ja puhdistuspalvelualan hanketyöntekijöiden hankeosallistujien suorituksia toteutui yhteensä 124 kappaletta (Eura 13, Eurajoki 35, Rauma 76), kiinteistöpalvelualan hanketyöntekijän hankeosallistujien suorituksia 11 kappaletta (Eura 5, Eurajoki 2, Rauma 4).

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto (toimitilahuoltaja), yhteensä 62 tutkinnon osasuoritusta.

Kotityöpalvelujen ammattitutkinto, yhteensä 33 tutkinnon osasuoritusta.

Laitoshuoltajan ammattitutkinto, yhteensä 16 tutkinnon osasuoritusta.

Kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto, yhteensä 3 tutkinnon osasuoritusta.

Kiinteistöpalvelujen perustutkinto, yhteensä 11 tutkinnon osasuoritusta.

Tutkintosuorituksia toteutui kiitettävästi. Hankeosallistujista kahdeksan henkilöä suoritti Valo-valmennuksessa koko tutkinnon.

 

 

Hyvät käytännöt

Hankkeen aikana saatiin konkreettisia hyviä kokemuksia jalkautuvasta valmennustyöstä, jossa valmentaja tukee hankeosallistujan valmentautumisprosessia toimintaympäristössä. Valmentajan tehtävänä on ollut arvioida valmentautujan osaamisen taso sekä tarvittavan osaamisen hankkiminen tutkinnon osien suorittamiseksi. Päivittäinen työskentely on tapahtunut toimintaympäristön henkilökunnan työvalmennuksessa ja valmentaja on yhteensovittanut valmentautujan työtehtävät osaamisen kerryttämiseksi, toiminut linkkinä oppilaitoksen suuntaan, järjestänyt tutkintotilaisuudet yhdessä oppilaitoksen kanssa sekä tukenut valmentautujaa tutkintosuorituksen toteuttamiseksi sekä jakson jälkeisen jatkopolun suunnittelemiseksi.

Hankkeessa laadittiin asiakasprosessikuvaus valmennustoiminnan tueksi sekä asiakasohjautuvuuden ja soveltuvuusarvioinnin tueksi. Valmennustoimintaa toteutetaan prosessin mukaisesti ja kuvaus on toiminut hyvänä työn tukena niin soveltuvuusarvioinnin kuin valmennuksen toteuttamisen suhteen. Asiakasprosessikuvaus toimii konkreettisena työn tukena ja valmennustoiminnan toteuttamisen välineenä.

 

 

Hyvän käytännön siirtotapa

Hanketoiminnan aikana on aikaansaatu toimivia yhteistyökäytänteitä eri työllistämispalveluiden valmennustoiminnassa. Tämä monipuolistaa työllistämistoimenpiteiden aikana tarjottavia palveluja työttömille työnhakijoille. Valo-valmennusmallin mukaista valmennustoimintaa on toteutettu hankeaikana monimuotoisesti hanketyöntekijöiden ja eri toimintaympäristöjen henkilöstön yhteistyönä. Hankkeen aikana on muodostunutta valmennuskäytäntöä jatketaan hankkeen jälkeen kotityö- ja puhdistuspalvelualalla. Hankkeen hallinnoija on pystynyt mahdollistamaan kotityö- ja puhdistuspalvelualan valmentajien toiminnan rahoituksen OKM:n nuorten työpaja-avustuksella sekä työllisyyspoliittisella avustuksella.
Nuorten työpaja-avustuksella mahdollistetaan kotityö- ja puhdistuspalvelualan valmentajan valmennustyö Raumalla ja työllisyyspoliittisella avustuksella osaltaan Eurassa ja Eurajoella toteutettu valmennustyö. Työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitetussa jalkautuvan valmentajan työssä hyödynnetään tämän hankkeen aikana opinnollistettuja toimintaympäristöjä valmennustyössä sekä laajennetaan hankkeen aikana saatuja hyviä jalkautuvan valmennustoiminnan käytänteitä uusien toimintaympäristöjen opinnollistamis- ja valmennustyössä.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Eri yksiköissä tapahtuvan valmennuksen käynnistäminen ja vakiinnuttaminen:

Hanketyöntekijöiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä yksiköiden henkilökunnan kanssa. Valmennusprosessin tavoitteet ja käytännöt sekä työntekijöiden roolit ovat oltava henkilöstön tiedossa, jotta toiminta voi juurtua osaksi pajatoimintaa.

Oppilaitosyhteistyön tiivistäminen tutkintosuoritusten mahdollistamiseksi:

Hankkeessa käydään yhteistyöneuvotteluja ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa, jotta tulevaisuudessa tutkintojen osasuorituksien rahoitusmahdollisuudet olisivat yhä moninaisemmat. Yhteistyöoppilaitoksia ovat Länsirannikon Koulutus Oy Winnova sekä Ammattioppilaitos Luovi.

Yritysyhteistyön tiivistäminen monipuolisten työtehtävien sekä jatkopolkujen mahdollistamiseksi:

Valmentajien tehtävänä on verkostoitua alueen yrittäjien kanssa osaamisen kerryttämistä palvelevien työkohteiden saamiseksi sekä jatkopolkujen mahdollistamiseksi.

Hankkeen aikana:

Hanketoiminta käynnistyi aiottua hitaammin. Toinen kotityö- ja puhdistuspalvelualan valmentaja aloitti hanketyöskentelyn 3,5 kk hanketoiminnan alkamisen jälkeen ja kiinteistöpalvelualan valmentaja 7,5 kk hanketoiminnan alkamisen jälkeen. rekrytointiprosessi vie aikansa, joten kotityö- ja puhdistuspalvelualan valmentaja aloitti siksi työskentelynsä vasta kesällä 2015. Kiinteistöpalvelualan osaajia löytyi niukasti ja hankkeeseen saatiin rekrytoitua kiinteistöpalvelualan valmentaja vasta toisella rekrytointikierroksella. Tämä viivästytti valmennustoiminnan toteuttamisen aloittamista. Toisaalta osaltaan hanketoiminnan hidas käynnistyminen mahdollisti kolmannen hanketoimintavuoden.

Ajoittain hankeosallistujien ohjautuminen hankkeeseen oli haastavaa. Tällöin hanketyöntekijät pitivät TE-toimistossa ja Työvoiman palvelukeskuksessa infotilaisuuksia henkilökunnalle asiakasohjautumisen tehostamiseksi. Myös työpajoilla toteutetut perehdytystilaisuudet tehostivat asiakasohjautuvuutta.

Kilpailutilanneriskiä muiden samankaltaista toimintaa toteuttavien tahojen kanssa ei syntynyt. Toimintamalli pysyi samanlaisena eri yksiköissä hanketyöntekijöiden tiiviin yhteistyön johdosta. Kuntayhteistyö sujui hyvin, riskejä ei syntynyt.
Hankehenkilöstö työskenteli hankkeessa kokohankeajan, joten henkilöstömuutoksista aiheutuvia riskejä ei syntynyt.

Hankkeen jälkeen:

Hankkeen jälkeen hyväksi havaittujen toimintamallien toteuttamisen jatkamisen mahdollistaminen on aina tärekintä. Hankkeen aikana toteutettuja hyviä toimintamalleja pystyttiin jatkamaan monikanavaisen rahoituksen turvin.

Kouluttautumisedellytyksien ja vaihtoehtoisten väylien mahdollistaminen laajemmassa mitassa on tulevaisuuden kehittämisen kohde. Valmennustoiminnalla on vaikuttavia tuloksia, joten haluamme olla kehittämässä ja mahdollistamassa laajemmin valmennusta työttömille työnhakijoille heidän kouluttautumis- ja työllistymisedellytyksiensä lisäämiseksi.

Toimintatavat

Hankkeen valmentajat työskentelevät käytännön ohjaustyössä ohjaten valmentatujien työskentelyä ja osaamisen kartoittamista jakson aikana.

Valmennuksen asiakasprosessi on mallinnettu kesällä 2014 tehdyn palvelumuotoilun avulla. 6kk jakso on jaettu Hakeutumis- ja perehdytysvaiheeseen (1-2kk), ammattitaidon hankkimisvaiheeseen (2-4kk) ja ammattitaidon osoittamis- ja jatko-ohjautumisvaiheeseen (4-6kk).

Hakeutumis- ja perehdytysvaiheessa valmentautuja ohjautuu Valoon. Valmentaja haastattelee ja keskustelee valmentautujan mahdollisesta valmennusjaksosta arvioiden palvelun sopivuuden osallistujalle. Valmennusjaksoon osallistumisen edellytyksenä on osallistujan oma motivaatio, työelämätaidot, kyky sitoutua läsnäoloon, työskentelyyn sekä tavoitteelliseen valmennusjaksoon. Valmentaja arvioi valmentautujan alalle soveltumista, työelämätaitoja ja osaamista jakson alkaessa. Valmentautuja perehtyy työskentelyn ohessa alan tutkintovaatimuksiin.

Ammattitaidon hankkimisvaiheessa suoritettava tutkinnon osa sekä valmentautujan osaaminen ohjaa jakson aikaista työskentelyä. Valmennuksen tavoitteena on harjoitella töitä, jotka kerryttävät juuri tavoitteena olevan tutkinnon osasuoritukseen vaadittavia taitoja.

Ammattitaidon osoittamis- ja jatko-ohjautumisvaiheessa valmentautuja suorittaa tutkinnon osan. Jakson lähestyessä loppua suunnitellaan henkilölle tarpeellisinta ja hyödyttävintä jatkopolkua. Valmennusjakson tavoitteena on ohjata valmentautuja hänen työllistymistä ja kouuttautumista edistävään toimintaan, mutta kuitenkin niin, että valmentautujan valmiudet otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Hankkeesta vastaavan henkilön tehtävänä on edistää esimiestasolla eri yksiköiden valmennustoiminnan käynnistämistä, toteuttamista ja juurruttamista ja siten edistää valmentajien käytännön valmennustyötä. Lisäksi oppilaitosyhteistyön edistäminen kuuluu hankkeesta vastaavan henkilön työtehtävään.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hankkeen toteuttajaorganisaation ydintehtävänä on lisätä alueellista hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Valo-valmennus mahdollistaa työvaltaisen ammatillisten opintojen suorittamisen haastavassa työmarkkina-asemassa olevalle kohderyhmälle. Alueellinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa on merkityksellistä monipuolisten polkujen mahdollistamisessa.

Kumppanit

Hankkeen yhteistyöyksiköt, Rauman nuorten työpaja, Eurajoen työpaja ja työllisyydenhoito sekä Euran työllisyydenhoito ovat ensisijaisessa asemssa valmennustoiminnan käynnistämisessä, toteuttamisessa ja juurtumisessa. Sitoutuminen valmennustoiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen on välttämätöntä valmennustoiminnan onnistumisessa.

Rahoittaja

Rahoittaja tuki hankkeen toteutusta, ohjasi ja neuvoi erinomaisesti hankeaikana toteutusta ja hankkeen hallinnointia.

Ohjausryhma

Ohjausryhmätyöskentely onnistui ja tuki hyvin hanketyöskentelyä. Ohjausryhmän kokoonpano oli moniammatillinen ja kattava ja jäsenten asiantuntijuus tuki erinomaisesti hankkeen toteuttamista.