SataPolku

Toimintalinja 3 (ESR) | 01.06.2015 – 31.08.2018 | Satakunta

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Projektikoordinaattori Päivi Lankoski-Raitio

Projektisuunnittelija Pauliina Harrivaara 31.12.2017 saakka

Projektisuunnittelija Raija Vataja 5.2.-31.7.2018

Assistentti Kira Murto 16.11.2016 alkaen, osa-aikainen

sähköpostiosoite  etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

www.satapolku.fi

https://www.facebook.com/satapolku/

SataPolku-hankedokumentaatio

 

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus
EURA-tunnus: S20252
Toteuttajaorganisaatio: Satakunnan ELY-keskus
Maakunta: Satakunta
Aloituspäivä: 01.06.2015
Lopetuspäivä: 31.08.2018
Budjetti: 500000-1000000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

SataPolku -hankkeen tavoitteena oli parantaa viranomaisten ja välityömarkkinoiden vaikuttavuutta ja täten edistää rakennetyöttömyyden purkua Satakunnassa. Erityisesti haettiin malleja ja tehostettiin toimenpiteitä nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistyvyyden parantamiseksi. Projekti tuki viranomaisten ja toimijoiden rooleja muutoksessa ja toiminnan kehittämisessä. Tarkoituksena oli kolmannen sektorin ja välityömarkkinoiden tiivistäminen. Hankkeen tarkoituksena oli toimia välityömarkkinoiden viranomaisia ja toimijoita koskevana sateenvarjohankkeena.

Satakunnan ELY-keskuksen hankkeessa koottiin yhteen pitkään työttömänä olleiden, osatyökykyisten ja nuorten työllistymistä edistävät toimijat ja hankkeet. Lopputulemana oli työllistämisen toimintaympäristön osaamisen kasvu, yhteistyön edistäminen sekä asiakasprosessien laadun parantuminen.

Hanke etsii ja loi polkuja pitkään työttömänä olleiden ja nuorten työllistymiseksi yhteistyössä kehittämiskumppaneiden kanssa. Keskeisimpiä kehittämiskumppaneita olivat Satakunnan TE-toimisto, alueen kunnat, työvoiman palvelukeskukset, oppilaitokset, välityömarkkinoiden palveluntuottajat sekä muut työnantajat.  Edellä mainitut tahot olivat hankkeen ensisijainen kohderyhmä, mutta hankkeen lopullisina hyödynsaajina olivat heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt.

Avainsanat:

Tulokset

Hankkeen tuloksena syntyi uusia toimintamalleja työttömien työnhakijoiden työllistymisprosessin ohjaamiseksi.

Hankkeen lyhyen aikavälin vaikutuksena työllistymisen toimintaympäristössä: osaaminen ja ammatillisuus kasvoivat, yhteistyö laajeni, työnjako eri tahojen välillä hahmottui paremmin sekä asiakasprosessin laatu parani. Pitkän aikavälin vaikutuksena TE-hallinnon, kuntien, oppilaitosten ja muiden välityömarkkinoiden osaamisen ja yhteistyön tuloksena heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymismahdollisuudet paranivat laadukkaamman/oikea-aikaisemman palvelun ja ohjauksen myötä.

Konkreettisina tuloksina/tuotoksina hankkeessa on pilotoitiin viisi toimintamallia, järjestettiin 84 tapahtumaa, yli 700 henkilöä osallistui toimintaan sekä mukaan toimintaan tuli 95 yritystä tai organisaatiota.

Merkittävimmät konkreettiset tuotokset

Toimijoiden tiivistynyt yhteistyö:

Toimijoiden osaamisen lisääntyminen valmennusten ja koulutusten avulla; esimerkkeinä

– Seminaarit, tilaisuudet

– Työpaikkavalmentaja-valmennukset

– Typo-torstait

– Työpajojen teemaryhmät ja verkoston kehittäminen

– Välityömarkkinoiden toimintaedellytykset ja rahoitusmahdollisuudet –koulutuspaketti ja välityömarkkinoiden kehittäminen

– ESR-hankkeiden yhteistyötilaisuudet

– TYP-toimintaan liittyvät tilaisuudet

– Sote-palveluiden integraatio ja työttömien työkyvyn tukeminen

– Ratkaisukeskeinen työote asiakastyössä –kokonaisuus

– Hack the Work-tilaisuus

 

Palvelumallien kehittäminen

Uusien työllisyydenhoidon palvelumallien käyttöönotto: SataPolun pilotit osoittivat käytännön kautta, mikä toimii ja mikä ei, sekä kuinka eri organisaatioiden toimintamallit sopivat yksiin. Kokeiluilla harjoiteltiin tulevaa toimintaympäristöä, mahdollistettiin uusia kontakteja sekä luotiin markkinoita uusille palveluille.

Palvelumalleja:

  • Tulosperusteinen työnetsintä
  • Silpputyö
  • Pohjois-Satakunnan työllisyydenhoidon kehittämispilotti
  • Polku Nuorelle
  • Palvelumuotoilukokonaisuudet
    • Jobirinki
    • Satakunnan ALU verkoston vaikuttavuus
    • Porin kaupungin alueellisen työllisyyskokeiluun tehtävä muotoilu polutuksen alkuun
    • Sinko-palvelukokonaisuus Raumalle
    • Silpputyön tulosten palvelumuotoilu

Uusien hankkeiden kehittäminen

Ohjaamo –mallin toimintaa esiteltiin satakuntalaisille toimijoille, jotka saivat kipinän hakea omaa Ohjaamoa. ESR-rahoitteinen toiminta saatiin Satakuntaan keväällä 2017 Poriin, Raumalle ja Pomarkkuun. Lisätietoa Ohjaamosta mm. nettisivuilta https://www.pori.fi/tyo-ja-yrittaminen/tyollisyyspalvelut/ohjaamo-satakunta

Hanketta hyödynnettiin myös pohjana syyskuussa 2018 startanneelle INKA Satakunta – innovatiiviset kasvupalvelut Satakunnassa -hankkeelle.

Ratkaisun kuvaus

Ratkaisumallit kuvataan hankkeessa luodussa virtuaalikirjassa

https://virtuaalikirja.fi/satapolku-hanke/

Hyvät käytännöt

Hankkeessa luotuja hyviä käytäntöjä ovat muun muassa:

  • Hanke tavoitti laajan joukon henkilöitä ja organisaatioita sekä mahdollisti heille verkottumisen uusien tahojen kanssa. Tietoisuus, että saman asian äärellä oli muitakin ihmisiä, helpotti työtaakkaa ja alensi yhteydenottokynnystä.
  • Palvelumallien kehittämisellä myös asiakkaat pääsivät ääneen. Usein monet palvelut ovat kohdennettuja tietylle asiakassegmentille ja ne ovat tehty virkamiesvalmistelussa. Esimerkiksi palvelumuotoilussa asiakas pääsi kertomaan oman näkökulmansa palvelun kehittämiseen.
  • Asiakkaan kohtaamista eri tavoin kerrattiin mm. erilaisissa seminaareissa sekä ratkaisukeskeinen työote –koulutussarjassa.
  • Hanke hyödynsi innovatiivisesti erilaisia markkinointivälineitä toiminnassaan: mm. virtuaalikirjaa selaamalla pääsi hyvin sisään hankkeen toiminnoista ja TYPO-tv sekä Silpputyöstä tehty Youtube-video avasivat uudenlaisia keinoja tuoda hankkeen toiminta näkyväksi. Jopa hankkeen markkinointimateriaalin tuottamisessa hyödynnettiin paikallista kolmannen sektorin toimijaa, joka sai näkyvyyttä tällä tavoin.
  • Helpotettiin erityisesti pienyrittäjien kynnystä palkata ensimmäinen (vaikka osa-aikainenkin) työntekijä (Silpputyö) ja samalla edistettiin yritysten verkottumista.
  • Palveluntarjoajille mahdollistettiin kokeiluluonteisesti erilaisten pilottien vetäminen: näin heille tuli hyvää pohjaa ja osaamista tulevaan maakuntauudistukseen.
  • Parannettiin kolmannen sektorin osaamista ja yhteistyötä niin toistensa kuin yritysten välillä (Pohjois-Satakunnan työllisyydenhoidon kokeilu).
  • Tasavertaistettiin ja tehtiin näkyväksi eri toimijoiden välistä yhteistyötä, esimerkiksi Rauman Sinkokadun kokonaisuus ja Satakunnan ALU-verkoston (työpajat) yhteiset internet-sivut.
  • Hanketoiminta on edelleen hyvin pirstaleista: SataPolku mahdollisti hankkeiden välisen vuoropuhelun erilaisissa yhteistyöfoorumeissa ja ylimaakunnallisessa Hack the Work-tapahtumassa.
  • Nimensä mukaisesti SataPolku loi välillisesti tai välittömästi useita työmahdollisuuksia työnhakijalle, toimi kontaktipintana eri toimijoille ja näytti konkreettisesti, mikä toimi ja mikä ei – toiminnan ”sivutuloksena” saavutettiin myös työllistymisiä.

Hyvän käytännön siirtotapa

Hankkeessa luotiin virtuaalikirja, joka tekee näkyväksi hankkeen toimintaa.

Hankkeen toiminnasta tiedotettiin aktiivisesti alueen eri toimijoille. Hankkeessa hyödynnettiin uutiskirjettä, nettisivua www.satapolku.fi, sosiaalista mediaa (lähinnä Facebook) sekä suoria kontakteja.

Hankkeessa luodut hyvät käytännöt jäävät elämään uuden hankkeen, INKA Satakunta –toiminnan myötä.

 

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Satakunnassa on viime vuosina vastattu laajasti TEM:n maaliskuussa 2011 linjaamiin rakennetyöttömyyttä koskeviin kehittämisehdotuksiin mutta yleisen suhdannetilanteen heiketessä rakennetyöttömyys oli edelleen korkea, ja pohdittiin viranomaisten ja välityömarkkinoiden toimenpiteiden vaikuttavuutta asian parantamiseksi. Riittääkö nykyinen malli? Mikä olisi ratkaisu rakennetyöttömyyden vähentämiseksi Satakunnan alueella?

Kokonaisvaltainen nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien edistäminen, eri toimijoiden roolien selkeyttäminen ja muutoksessa tukeminen olivat lähtökohtia siihen, mitä tulevissa hankkeissa tulee kehittää edelleen, jotta työ ja tekijä kohtaisivat mahdollisimman joustavasti.

Hankkeen aikana:

SataPolku -hankkeen toiminta-alue ja toimijakenttä oli laaja. Se käsitti maakunnan eri viranomaiset, yhdistykset ja yritykset. Hanke toimi sateenvarjona monenlaiselle työllistämisen kattavalle toiminnalle, joten hankkeessa jouduttiin jatkuvasti priorisoimaan toimintaa, jolla saataisiin paras vaikuttavuus käytettävissä olevilla resursseilla.

Uudet toimintamallit ja rakennetyöttömyyden vähentäminen mm. erilaisten pilottien avulla vaativat rohkeaa pilotointia samalla, kun jouduttiin pohtimaan, mitkä tahot olisivat kiinnostuneita kehittämiskumppaneita jatkamaan hankkeessa hyviksi todettuja pilottitoimintoja.

Hankkeen jälkeen:

Hankkeen tuloksena syntyneitä uusia toimintamalleja hyödynnetään työnhakija-asiakkaiden työllistymisprosessien ohjaamiseksi. Hankkeen avulla kehitetty työllistämisen toimintaympäristössä tapahtuva osaaminen ja ammatillisuus kasvavat, havaitaan uusia yhteistyömahdollisuuksia, työnjako hahmottuu paremmin ja asiakasprosessien laatu paranee. Uudenlaisen yhteistyön tuloksena työllistymispolut selkenevät ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymismahdollisuudet paranevat oikea-aikaisemman ja paremmin kohdennetun palvelun ja ohjauksen myötä.

Toimintatavat

SataPolku-hankkeen tavoitteena oli parantaa viranomaistoiminnan ja välityömarkkinoiden vaikuttavuutta ja näin purkaa rakennetyöttömyyttä Satakunnassa. Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä olivat työllisyydenhoidon eri toimijat: viranomaiset, yritykset ja kolmas sektori. Lopullisia hyödynsaajia olivat kuitenkin nuoret ja pitkäaikaistyöttömät, joiden käyttämiä palveluita hankkeella pyrittiin kehittämään.

SataPolku-hankkeessa etsittiin toimivia malleja, jotka tarjosivat ratkaisuja rakennetyöttömyyden haasteisiin. Uusia malleja rakennettiin tiiviissä ja vuorovaikutteisessa yhteistyössä satakuntalaisten toimijoiden kanssa. Hyvänä esimerkkinä olivat työllisyydenhoitoon liittyvät pilotit mm. silpputyö tai tulosperusteinen työnetsintä. Tämän lisäksi hankkeen avulla levitettiin ja juurrutettiin myös olemassa olevia työllisyyden hoidon malleja ja tuettiin toimijoiden keskinäistä benchmarking –toimintaa niin maakunnan sisäisesti kuin maakuntien välillä (esimerkiksi Ohjaamo-toimintamallin saaminen Satakuntaan).

Välityömarkkinoiden kolmannen sektorin toimijoiden osaamisen kehittämistarpeet olivat SataPolku-hankkeen keskiössä. Hankkeessa järjestettiin seminaareja ja erilaisia koulutus- ja verkostoitumistapahtumia. Tilaisuuksien tavoitteena oli toimijoiden osaamisen kasvu ja verkostoitumisen lisääminen. Käytännön esimerkkinä yhteistyöstä yhdistysten ja yritysten välillä on Pohjois-Satakunnan työllisyydenhoitopilotti, jossa asiakkaita polutetaan kolmannelta sektorilta ja kunnalta yrityksiin.

Viranomaisten, järjestöjen ja muiden palveluntuottajien työllistymistavoitteiden kirkastuessa myös asiakkaan palveluprosessin laatu ja vaikuttavuus paranivat ja tekemätön työ ja tekijä kohtasivat. Seminaarit, infotilaisuudet, koulutukset ja muut foorumit avasivat uusia näkökulmia, joissa myös asiakkaan mielipide otettiin huomioon.

SataPolku-hanke järjesti kaksi kertaa vuodessa työllistämis- ja valmennuspalveluiden foorumin (välityömarkkinafoorumi). Tarkoituksena oli tiedottaa työllistämiseen ja valmennukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Jokaisessa foorumissa oli TE-toimiston puheenvuoro sekä muita teemallisia asiantuntijapuheenvuoroja.

Teemaryhmiä koottiin mm. työpajojen ja TYP-toiminnan kehittämiseksi. Työpajateemaryhmässä asiakkaat ja heidän palveluprosessinsa olivat keskiössä. TYP-teemaryhmässä oli edustettuina Satakunnan ja Rauman Seudun TYPien monialainen toiminta. TYPien tehtävät oli vastikään lakisääteistetty ja maakuntauudistuksen myötä TYPeiltä kadonnee lakiin perustuva tausta. Teemaryhmässä pohdittiin TYPin nykyisten käytäntöjen sujuvoittamista samoin kuin tulevaisuutta. Myös ylimaakunnallisen hanke- ja kehittämisyhteistyön taustalla oli TYP-toiminnan hyvien käytäntöjen levittäminen ja monialaisen yhteistyön tarpeellisuus myös jatkossa sekä keinot sen toteuttamiseksi.

SataPolku-hanke järjesti infotilaisuuksia maakunnan TYPO- ja ESR-toiminnasta TE-toimistojen asiantuntijoille sekä työpajoja muutosjohtajuuteen ja välityömarkkinoiden toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseen.

Asiakaspolkuseminaarin kohderyhmänä olivat TE-palveluiden, TYPin, aikuissosiaalityön, Kelan, yhdistysten ja yritysten edustajat. Ohjaustoiminnan ammatillisuutta edistivät myös esim. työpaikkavalmentajavalmennus, TYP-toiminnan kehittäminen ja hankkeiden infotilaisuudet.

Hanke kehitti uusia työllistämisen malleja yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa mm. palvelumuotoilun keinoin. Uusissa malleissa painotettiin mm. asiakaslähtöisyyttä ja palveluiden vaikuttavuutta. Esimerkkeinä kehitetyistä malleista olivat mm. Jobirinki, tulosperusteinen työnetsintä ja silpputyön kokoaminen.

Rahoituksiin liittyvät infot, yhteistyö toimijoiden välillä ym. koettiin hyväksi toiminnaksi, jotta eri tahojen osaamista ja ammatillisuutta voidaan lisätä. SataPolku-hanke mahdollisti mm. Ohjaamo benchmarkingmatkan ja hankehenkilöstö jakoi osaamistaan hankeideoinneissa.

Yritysyhteistyötä hanke teki mm. Satakunnan Yrittäjät ry:n ja henkilöstövuokrausyritysten kanssa.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Erilaisen taustan omaava projektitiimi vastasi hankkeen käytännön toteutuksesta, yhteistyön luomisesta, hankkeen raportoinnista ja taloushallinnosta sekä hankkeen toiminnasta tiedottamisesta.

Päävastuun hankkeen toteutumisesta kantoi projektikoordinaattori. Muut hankkeessa olevat työntekijät joko vaihtuivat tai työskentelivät osa-aikaisesti hankkeelle.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hankkeen toteuttajaorganisaatio antoi tietoa, neuvoa ja apua niin hankkeen tiedottamisessa, kontaktien luomisessa kuin osaamisessa hanketoiminnan saralla.

Toteuttajaorganisaatio huolehtii myös hankkeen taloushallinnosta sekä antoi tilat hankkeen toteutukselle.

Kumppanit

Hankkeella oli laaja kumppanuusverkosto. Keskeisiä toimijoita olivat mm. TE-palvelut, TYP-toiminta, kunnat, yritykset, välityömarkkinatoimijat, hankkeet Satakunnassa ja muut vastaavat hankkeet valtakunnallisesti sekä ulkoinen arvioija. Palvelujen käyttäjät olivat mukana teemaryhmien ja uudenlaisten toimintamallipilottien kautta. Palvelun käyttäjien eli työttömien ja palveluissa olevien asiakkaiden näkökulma oli tärkeää, jotta hankkeen toimenpiteiden vaikuttavuutta voitiin todentaa.

Rahoittaja

Rahoittaja mahdollisti hankkeen toteutuksen, sekä neuvoi ja opasti tarpeen mukaan toiminnassa.

Ohjausryhma

Ohjausryhmä välitti omien taustaorganisaatioidensa viestejä hankkeelle sekä vastavuoroisesti välitti tietoja hankkeen toiminnasta omalle toimijasektorilleen.

Ohjausryhmässä oli rahoittajan ja taustaorganisaation edustajien lisäksi edustus TE-toimistosta, kunnista, järjestöistä (ml. tutkimus), yrityksistä, oppilaitoksista ja Kelasta.