SERPA

Nuorten työllisyyden edistäminen osallistavalla kokeilukulttuurilla

Toimintalinja 3 (ESR) | 01.01.2015 – 31.12.2016 | Keski-Suomi

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Janne Laitinen, projektijohtaja (JAMK)                                                                                                                                                                                                                                        Carita Hännivirta, valmennuspäällikkö (NUKSU)

Suvi Salminen (JAMK)

Katja Raitio (JAMK)

Tuulia Korpela (NUKSU)

Matti Hirvonen (Äänekoski)

Toni Mikkonen (Äänekoski)

Eeva Lyytikäinen, projektipäällikkö (NUKSU)

Laura Sairanen, projektipäällikkö (Äänekoski)

Ville Leppänen, projektipäällikkö (Jyväskylän kaupunki/ Nuorten Taidetyöpaja)

Hanna Tuikkala, projektipäällikkö (NUKSU)

Oona Laiho, projektipäällikkö (Äänekoski)

Jussi Liimatainen, projektipäällikkö (Jyväskylän kaupunki/ Nuorten Taidetyöpaja)

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus
EURA-tunnus: S20005
Toteuttajaorganisaatio: Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.01.2015
Lopetuspäivä: 31.12.2016
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Projektin päätavoitteena on osallistaa keskisuomalaisia nuoria ratkaisemaan koulutukseen ja työelämään liittyviä ongelmia itse ja tukea näin nuoria opiskelun sekä työelämän suuntaan. Projektin osatoteuttajina mukana ovat Nuorten Keski-Suomi ry, Äänekosken kaupunki ja kaupungin työpaja sekä Jyväskylän kaupunki ja Nuorten Taidetyöpaja.
Nuoret projektipäälliköt kokoavat osatoteuttajaorganisaatioiden tuella ympärilleen nuorten ryhmät ja he lähtevät yhdessä tunnistamaan sekä rajaamaan omalle ryhmälle yhteisiä ongelmia. Kussakin ryhmässä rakennetaan ratkaisuja näihin ryhmässä tunnistettuihin ongelmiin ja ratkaisuja testataan nopeasti omassa toimintaympäristössä. Tämä pilottitoiminta on matalan kynnyksen kokeilukulttuuria. Ryhmässä toimimisen myötä opitaan myös ns. 2000-luvun työelämätaitoja.

Avainsanat:

Tulokset

A) Toimintamallin kuvaus ja hyvien käytäntöjen tunnistaminen nuorten omaehtoisessa ryhmätoiminnassa, toimintamalli

B) 2000-luvun työelämätaitojen kehittyminen, seuranta tekstarikyselyin (eGroupCoach)

1) co-operation eli ryhmässä toimiminen (esim. fiilis, jaksaminen, stressaavuus, hyöty)

2) communication eli kuinka ilmaisee itseään ja mielipiteitään, sekä kuuntelee muita (vuorovaikutus- ja viestintätaidot)

Ohessa linkki Avoimeen oppimateriaaliin, jonne olemme koostaneet ”toimintamallia”, täytyy muistaa, että jokainen ryhmä on ainutlaatuinen. Tekeminen ja toiminta lähtee nuorista itsestään! https://oppimateriaalit.jamk.fi/serpa/

Meillä oli kahdeksan Serpa-ryhmää, joissa kussakin oli eri vertaisohjaaja. Vertaisohjaajat organisoivat ryhmien toimintaa Jyväskylässä ja Äänekoskella. Kestoltaan ryhmät olivat 3-6 kuukautta ja ryhmät tapasivat kahdesti viikossa. Ryhmiin osallistui yli 60 nuorta ja toistakymmentä nuorta kävi muutaman kerran testaamassa. Nuoret kokivat Serpa-ryhmät mielekkäiksi, he pääsivät keskustelemaan muiden nuorten kanssa koulutuksesta, työstä ja elämästä. Kokeilemaan eri asiaoita, etsimään sitä omaa juttua, tekemään ja toimimaan itse. Valtaosa nuorista siirtyi ryhmien päätyttyä elämässään eteenpäin, koulutukseen, töihin, työvoimapolittiisiin toimiin.

Ratkaisun kuvaus

Kaikki toiminta lähtee nuorista itsestään!

Ryhmässä toimiminen vaatii aikaa, jotta luottamus ryhmän jäsenten kesken kehittyy. Kahvittelua, rentoa keskustelua, avoimia kysymyksiä, malttia kuunnella myös.

Ryhdytään tekemään yhdessä asioita, joista opitaan koko ajan uutta. Tarvittaessa vertaisohjaaja ”sanoittaa” mitä ollaan tehty, 2000-luvun työelämätaitoihin peilaten. Kaikki tekeminen myös dokumentoidaan.

Hyvät käytännöt

  • Inspiroivat olosuhteet: ensivaikutelma on tärkeä, tavatkaa uusissa paikoissa, hyvät tarjoilut (mielellään yhdessä tehden), hyödyntäkää mahdollisimman paljon vierailuja ja tapahtumia.

  • Pieni provokaatio voi olla tarpeen, jotta saadaan ryhmä hereille. Vahvoja ja avoimia kysymyksiä, mitä miltä sinä olet tästä asiasta… Monipuolisesti mediaa seuraamalla löytää sopivia uutisia virittämään ryhmän tunnelmaan.

  • Ryhmän yksilöissä on herätettävä riittävän vahva sisäinen motivaatio, jotta nuoret kokevat ryhmätoiminnan mielekkäänä. Ryhmäytymiseen uusia juttuja, kuluneet leikit on jo leikitty! Me käytimme trendinmukaisesti Escape room´ja.

  • Monipuolinen tiedonhaku ja tiedon jakaminen. Kukaan ei jaksa päämäärätöntä kahvittelua! Nuorilla on jo vahvoja ennakkokäsityksiä työelämästä ja näitä ennakkokäsityksiä haastoimme mm. henkilöstöpalveluyritysten suhteen.
  • Konkreettinen tekeminen. Kokeilkaa eri juttuja, tehkää yhdessä asioita. Usein vertaisohjaajan on sanoitettava tekeminen, miten ne ”pienet kokeilut” liittyvät työelämään. Etenkin ryhmätoiminnan alussa eläimet toimivat jäänsärkijöinä esim. tallikäynnit koettiin mielekkäinä ja elokuvissa käyntiin voi liittää paljon muutakin kuin popkornit (yritysvierailun, teemallista havainnontia ja refklektiokeskustelut)!

Hyvän käytännön siirtotapa

-Pilottien havainnoista keskustellaan ohjausryhmässä ja jäsenet viestivät omissa organisaatioissaan

-Osatoteuttajien kanssa on keskusteltu serpamaisen toimintatavan juurruttamisesta perustoimintaan

-Nuoret viestiä työllistymisen haasteista on viety verkostoissa eteenpäin, mm. TEM:n selvityshenkilö Maria-Kaisa Aulan audienssi 29.2.2016

-Serpa-hankkeesta on tehty animaatiovideo, joka on YouTubessa ja videota on levitetty verkostossa

-Serpan toimintamallista on kirjoitettu artikkeli UAS-julkaisuun 3/2016 (Ammattikorkeakoulujen yhteinen julkaisu, teemanumeroon Kokeilukultturi)

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

-Välttämättömyysehdot; osatoteuttajaorganisaatioiden tarjoamien mahdollisuuksien (tilat, välineet, valmennustuki) tunnistaminen, projektipäälliköiden rekrytointikriteerit (avoimuus, itseohjautuvuus, rohkeus), yhteinen viitekehys (koulutus- ja työelämä) ja tavoite toiminnalle (oman jutun löytyminen, työllistyminen).

 

 

Hankkeen aikana:

-Ryhmän kokoaminen ja rakenne; organisaatioiden yhteistyöverkostot hyötykäyttöön, osallistumisen hyödyt tuotava nuorille esiin (toiminnan vapaaehtoisuus, sisäinen motivaatio), ryhmätoiminnan markkinointi ja viestintä (f-to-f, FB, flayer), nuorten ohjaaminen ryhmätoimintaan (yhteistyö Jyväskylän Ohjaamon kanssa), mahdollimman heterogeeninen ryhmä, ryhmäläisten sitoutuminen (sääntökeskustelut)

-Ryhmän toiminta; yhteinen starttipäivä on ehdottoman tärkeä, ryhmien ryhmäytyminen (room escape -mahdollisuudet), ryhmien/ yksilöiden vastuuttaminen toimintaan, toiminnan tavoitteellisuus, käytetyt menetelmät ja prosessit, ryhmän sisäinen viestintä, ryhmän kontaktien määrä viikossa, tekstarikysely, välitavoitteet, tutustumismatkat, riittävät resurssit (aika, matkat)

-Projektin taustatiimin yhteistyö: riittävä perehdytys toimintalinjan viitekehykseen, yhteinen visio toiminnan tavoitteista, ryhmien kanssa käytettävien osallistavien menelmien perehdytys, täsmäkoulutukset, projektipäälliköiden ja valmennuspäällikön kuukausitapaamiset (teemoitetut, työnohjaus), hyvien toimintatapojen jakaminen projektipäälliköiden kesken (tiimioppiminen)

Hankkeen jälkeen:

-Hyvien toimintatapojen tunnistaminen ja toimintamallin kuvaaminen, havaintoja piloteista (n=8):

*ryhmäläisen on koettava vapaaehtoisuuteen perustuvat tapaamiset mielekkääksi itselleen (itsetuntemus, mitä toiminnalta haluaa)

*ryhmäytyminen tärkeää, yhdessä tekeminen ja yhteisen tavoiteen mukaisien työtehtävien jako

*tutussa ympäristössä on mukava tavata, mutta suurin eGroup-mobillikyselyin varmennettu ”hyöty” saatiin vieraalujen ja  retkien myötä

*vapaus luo myös vastuuta ja tästä yhtälöstä kannattaa ottaa kaikki irti (mm. bloggaus)

*rohkeus kokeilla vastuunottamista ja tehdä valintoja

Toimintatavat

-Kokeilukulttuuri: nuoret tunnistavat koulutukseen ja/tai työelämään liittyviä ongelmia, etsivät niistä lisätietoa ja rajaavat ongelmia, ideoivat osaratkaisuja ja kokeilevat niiden toimivuutta

-Ryhmätoiminta: yhteistyö ja viestintä

-2000-luvun työelämätaidot: yhteistyö, viestintä, kriittinen ajattelu ja luovuus

 

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektijohtajaja janne.laitinen(a)jamk.fi

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kumppanit

Jyväskylän ammattikorkeakoulu: projektijohtaja, projektisihteeri, projektiasiantuntija (eGroup)

Jyväskylän kaupunki/ Nuorten taidetyöpaja: projektipäällikkö, nuorten ryhmä

Nuorten Keski-Suomi ry: valmennuspäällikkö, projektipäällikkö, nuorten ryhmä

Äänekosken kaupunki/ työpaja: projektipäällikkö, nuorten ryhmä

Rahoittaja

Keski-Suomen ELY

Ohjausryhma

Jyväskylän ammattikorkeakoulu: Suvi Salminen
Jyväskylän kaupunki: Anna-Kaarina Autere
Keski-Suomen ELY: Lea Goyal, puheenjohtaja
(Keski-Suomen ELY: Antti Hänninen)
Nuorten Keski-Suomi ry: Eeva-Liisa Tilkanen
Äänekosken kaupunki: Auli Savolainen
*nuoria kutsutaan mukaan ohjausryhmän kokouksiin