Sosiaalinen kampus – yksilöllisiä polkuja kohti yhteisöllistä oppimista

Yksilöllisiä polkuja kohti yhteisöllistä oppimista

Toimintalinja 4 (ESR) | 02.02.2015 – 31.01.2017 | Satakunta

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Tomi Kuusimäki, Saija Mustaniemi, Mikko Lehtonen, Mari Raukola, Petri Tyrkkö, Susanna Kyösti, Kaarina Ketola, Marja Kallioniemi, Jaana Koivisto-Virtanen

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
EURA-tunnus: S20086
Toteuttajaorganisaatio: Satakunnan ammattikorkeakoulu
Maakunta: Satakunta
Aloituspäivä: 02.02.2015
Lopetuspäivä: 31.01.2017
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 4 (ESR)
Erityistavoite: Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Sosiaalisen kampuksen tavoitteena on koulutuksesta työelämään siirtymisen nopeuttaminen kehittämällä uudenlainen palvelumanagerointiverkosto toimijoiden välillä. Palvelumanageroinnin näkökulma on oppilaitostasosta ja organisaatiorajoista riippumaton. Manageroinnin pääperiaatteena on asiakas- ja tarvelähtöisyyden huomioiminen niin yksittäisen henkilön kuin yritysten näkökulmasta.

Sosiaalisen kampuksen tavoitteena on koulutuksen ja kehittämistoiminnan työelämälähtöisyyden parantaminen. Työelämälähtöisyyden kehittämistä toteutetaan erityisesti verkoston toimijoiden, yritysten ja 3. sektorin yhteisillä projektioppimisympäristöillä. Projektioppimisympäristöjen avulla käytännön tieto siirtyy suoraan yritysten, 3.sektorin ja oppilaitosten välillä.

Tulokset

Välittömänä tuloksena on mallinnettu palvelumanagerointiverkosto. Palvelumanageritapaamisia oli jokaisessa oppimisympäristössä vähintään kolme eli kokonaismäärä oli 45 ja tavoite oli 20. Palvelumanageriverkostoon kuului SAMK Kankaanpäästä kaksi henkilöä, SAMK Huittinen yksi henkilö, Sataedu Kankaanpää kaksi henkilöä, Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskus Oy kaksi henkilöä, Kankaanpään Opisto kaksi henkilöä. Yhteensä palvelumanagerointia teki yhdeksän henkilöä, kun tavoitteena oli viisi.

Palvelumanagerointimalli on yksinkertaistettuna, että alueellinen elinkeinoelämän kehittämisyhtiö, ammattikorkeakoulu ja kaksi toisen asteen ammatillista oppilaitosta muodostavat ruohonjuuritason yhteistyömallin, missä jokaisessa organisaatiossa on yksi tai useampi palvelumanageri, jonka tehtäviin kuuluu alueen tarpeista/ilmiöistä kumpuavan toimeksiannon projektointi kunkin organisaation normaaliin toimintaan eli osaksi opintojaksoja. Palvelumanagerimallin yksi tärkeimmistä ulottuvuuksista on myös se, että organisaatioiden johto on sitoutunut toimintaan ja Sosiaalisen kampuksen malli on osana alueellisia strategioita. Vastaavaa mallia emme löytäneet Suomesta, joten Sosiaalinen kampus teki sitä kautta uraa uurtavaa työtä.

Hankkeen tuloksena pystyttiin uudistamaan koulutuksen sisältöjä enemmän käytännönläheisemmiksi ja sitä kautta tarvevastaavuus parantui aiemmasta. Esimerkkeinä uudistetuista kokonaisuuksista on erityisesti Sataedun liiketoimintaosaamiseen liittyvä koulutus sekä sähkö ja automaatioon liittyvä koulutus. SAMKin taiteen opetusta pystyttiin viemään myös enemmän moniammattillisempaan suuntaan ja näin uudistamaan koulutusta aiemmasta, mikä on keskittynyt vain taiteen sisältöihin.

Osallistujat kokivat osaamisen lisääntyneen erityisesti monialaisessa työryhmässä toimimisen osalta.

Hankkeen arvioituja tuloksena oli työllistymisen parantuminen erityisesti vastavalmistuneiden osalta, mutta sitä ei saatu luotettavasti mitattua, koska erityisesti hankkeen toiminnan vaikutukset työllistymiseen oli vaikea tunnistaa.

Oppimisympäristöjen tuloksena aloitettiin viisi uutta kehittämisprojektia, joiden yhteenlaskettu rahoitus oli noin 700 000 euroa. Näiden rahoitusten avulla on jatkotyöllistynyt useampi alueen henkilö. Projektien pääasiallisena tavoitteena on osaamisen kehittäminen.

Sosiaalisen kampuksen malli on kirjattu myös alueellisten strategioiden sisältöihin. Sosiaalisen kampuksen kohderyhmästä Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategiaan nostettiin erityisesti nuorten työllistäminen edistäminen. Kankaanpään kaupungin strategiassa yhdeksi toimintamalliksi jatkotyöskentelyyn valittiin Sosiaalisen kampuksen malli.

Koulutusten tuloksena osallistujien tietämys erityisesti yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä asenteesta lisääntyi.

Ratkaisun kuvaus

Palvelumanageriverkosto. Ruohonjuuritason toimijat paikallisesta kehittämisorganisaatiosta, toisen asteen ammattillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakoulusta toimivat moniammattillisessa työryhmässä ja edistävät alueen toimijoilta esiin nousevia kehittämisideoita.

Projektioppimisympäristö. Moniammatillisissa eri koulutusaloja yhdistävissä oppimisympäristöissä toteutetaan yhdessä työelämän edustajien kanssa pieniä ja isoja toimeksiantoja.

Strategia. Sosiaalisen kampuksen toimintamalli on osana alueellisia strategioita.

Hyvät käytännöt

Sosiaalisen kampuksen palvelumanagerointimalli, jonka muodostavat alueellinen kehittämisyhtiö, ammattikorkeakoulu ja kaksi ammatillista toisen asteen oppilaitosta. Verkosto toimii yhteistyössä moniammatillisesti ja tehtävänä on toteuttaa alueen yrityksiltä nousevia ideoita projektioppimisympäristöissä.

Hyvän käytännön siirtotapa

Sosiaalisen kampuksen toiminnasta on tehty julkaisu ja se on osa alueellisia strategioita. Sosiaalisen kampuksen oppimisympäristöissä nousseita ideoita toteutetaan viidessä uudessa kehittämishankkeessa.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Uudenlaisen verkoston luominen, missä tärkeässä osassa kehittäjäorganisaatio ja oppilaitokset.

Hankkeen aikana:

Viiden eri organisaation vuosikellojen rytmittäminen.

Hankkeen jälkeen:

Strategiatason tavoitteiden toiminnallistaminen arkeen.

Toimintatavat

Verkostoyhteistyö. Projektioppiminen.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Tomi Kuusimäki, Saija Mustaniemi, Mikko Lehtonen, Mari Raukola, Petri Tyrkkö, Susanna Kyösti, Kaarina Ketola, Marja Kallioniemi, Jaana Koivisto-Virtanen

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Satakunnan ammattikorkeakoulu

Kumppanit

Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy, Sataedu, Kankaanpään Opisto

Rahoittaja

Keski-Suomen ELY-keskus

Ohjausryhma

Tuula Rouhiainen-Valo, Marko Rajamäki, Hannu Mansikkakorpi, Marja Kallioniemi, Päivi Lepistö, Eila Törmä