SUUNTA – Nuorten vanhempien suunta työuralle

Ryhmätoimintaa työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella oleville nuorille vanhemmille

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.08.2015 – 31.12.2017 | Keski-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

JAMK

Projektipäällikkö : asiantuntija Kaisa Malinen, JAMK (25.8.2017 asti projektiasiantuntija Taina Era, JAMK)

Asiantuntijat: yliopettaja Johanna Moilanen, tuntiopettaja Aino Alaverdyan, lehtori Riitta Ala-Luhtala

Nuorten ystävät:

Asiantuntija: kehittäjäsosiaalityöntekijä Tanja Tervanen

Jyvälän setlementti:

Asiantuntija: projektityöntekijä Sari Auhtola (30.6.2016 asti)

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: ESR (toimintalinja 5, Sosialinen osallisuus ja köyhyyden torjunta), JAMK, Nuorten Ystävät
EURA-tunnus: S20372
Toteuttajaorganisaatio: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyvälän Setlementti (30.6.2016 asti), Nuorten Ystävät - palvelut Oy
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.08.2015
Lopetuspäivä: 31.12.2017
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

SUUNTA-hankkeen erityistavoitteena oli työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevien, nuorten vanhempien työ- ja toimintakyvyn parantaminen. Hankkeen alatavoitteiksi määritettiin:

1 Ennaltaehkäistä pienten lasten vanhempien haasteita työllistymispoluilla ja ohjata osallistujia työelämään kehittämällä sosiaalisen kuntoutuksen ryhmämuotoista palvelua.

2 Kehittää nuorten vanhempien tarpeita vastaavia, toimijuutta ja osallisuutta vahvistavia ja vertaistukea hyödyntäviä ryhmämuotoisia palveluita työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen avoimen verkostotoiminnan avulla

3 Syventää asiantuntijoiden ja ohjaavien tahojen ymmärrystä nuorten vanhempien työ- ja toimintakyvyn erityiskysymyksistä.

Projekti toteutetaan Keski-Suomessa (Joutsa, Jyväskylä, Keuruu, Pihtipudas, Äänekoski).

 

Avainsanat:

Tulokset

  • Hankkeessa kehitettiin SUUNTA-ryhmätoimintamalli, joka on siirrettävissä kuntien, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden toteutettavaksi SUUNTA-oppaan ja Innokylän materiaalien avulla
  • Toteutuneet SUUNTA-ryhmät
    • Hankkeen aikana toteutui 8 SUUNTA-ryhmää Joutsassa, Jyväskylässä, Keuruulla, Pihtiputaalla ja Äänekoskella
    • Ryhmiin osallistui yhteensä 44 nuorta vanhempaa
    • Ryhmät kokoontuivat 12-18 kertaa, 3-5 kuukauden ajan
    • Ryhmätoiminnan päätyttyä hyödynnettiin somea vertaistoiminnan tukena
    • Lisäksi järjestettiin yhteensä kolme SUUNTA-miittiä ryhmiin aiemmin osallistuneille henkilöille
    • Uusia SUUNTA-ryhmiä on tarkoitus aloittaa keväällä 2018 ainakin Jyväskylässä, Joutsassa ja Äänekoskella.
  • Yhteistoiminnalliset Toimijuus-työpajat
    • Ryhmät toimintakyvyn tukena – kohti toimivaa ryhmää, 5.11.2015
      • paneelikeskustelu, jossa tunnetut ryhmätoiminnan osaajat pohtivat kokemuksiaan
    • Toimijuus ryhmässä  4.5.2016
      • toimijuus käsitteen pohdintaa ja SUUNTA-ryhmisskäytettyjen menetelmien esittelyä
    • Toimijuuden kehittyminen ryhmässä? 28.9. 2016
      • toimijuuden tarkastelua kognitiivis-analyyttisestä näkökulmasta
    • Toimijuuden esteitä ja mahdollisuuksia 3.11. 2016
      • toimijuuden tarkastelua kognitiivis-analyyttisestä näkökulmasta
    • Seksuaalisuus puheeksi 10.5.2017
  • SUUNTA-toimintaa on arvioitu Susanna Nummen opinnäytetyössä.
    • Ryhmiin osallistuneet vanhemmat kokivat ryhmät kiinteiksi, turvallisiksi ja avoimiksi.
    • Vanhemmat korostivat tärkeinä toimivien tilojen, lastenhoidon ja ruokailun
      merkitystä.
    • Ryhmätoiminnan sisällöt koettiin monipuolisiksi.
    • Monelle omat tulevaisuudennäkymät olivat ryhmätoiminnan aikana selkiytyneet. Vaikka osalle tulevaisuudennäkymät olivat vielä avoinna, oli ryhmätoiminta antanut luottamusta omaan osaamiseen, laajentanut omia koulutus- ja työmahdollisuusnäkymiä sekä antanut varmuutta toimia ryhmässä.
    • Vanhempien kokemuksia tarkastellessa voidaan todeta, että SUUNTA-

      ryhmäläiset saivat ryhmätoiminnasta tukea arkeen ja vanhemmuuteen, loivat
      uusia ihmissuhteita, tunnistivat omia vahvuuksiaan, saivat tietoa koulutus- ja
      työmahdollisuuksista sekä suuntaa omalle tulevaisuudelleen.
  • Hankkeen julkaisut
  • Hanke esillä mediassa

Ratkaisun kuvaus

Nuorten vanhempien näkökulmasta nykyisistä palveluista puuttuu vanhemmuuden ja työelämän yhdistäviä, integratiivisiä, laaja-alaisia ja kohderyhmän puolesta heterogeenisiä toimintatapoja. SUUNTA-ryhmätoimintamalli vastaa tähän tarpeeseen, sillä sen avulla tuetaan sekä osallistujien valmiuksia työ- ja opiskeluelämään että vanhemmuutta lapsi- ja perhelähtöisesti.

SUUNTA-toiminnan verkostomainen toimintamalli edistää toimijoiden ja sektoreiden välistä yhteistyötä, sillä sen toteutus perustuu monialaisen, kuten sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen tai järjestöjen työntekijöista muodostuva verkoston yhteistyölle. SUUNTA-ryhmätoiminta edellyttää eri toimijoiden (kunnat, järjestöt, yksityiset toimijat) aktiivista osallistumista suunnitteluun, asiakkaiden ryhmään ohjaamiseen, ryhmän
toteutukseen ja arviointiin sekä omiin toimintaympäristöihinsä soveltuvien toimintatapojen löytämiseen. Jo suunnitteluvaiheessa kunnissa on tärkeätä koota yhteen erilaisia toimijoita sosiaali-, sivistys- ja terveystoimesta, kuten sosiaalitoimen perhetyöstä, aikuissosiaalityöstä ja lastensuojelusta; vapaa-aikatoimesta ja etsivästä nuorisotyöstä sekä äitiys- ja lastenneuvolatyöstä ja mielenterveystyöstä. Yhteinen suunnittelu auttaa löytämään ratkaisuja käytännön asioihin, tunnistamaan kohderyhmän tarpeita ja löytämään asiantuntijoita ryhmän ohjaukseen. Erilaisten asiantuntijoiden hyödyntäminen ryhmätoiminnassa on tarkoituksenmukaista myös siksi, että näin osallistujat saavat käsitystä niin julkisen kuin kolmannen sektorin toiminnasta ja palveluista ja saavat mahdollisuuden tavata heitä kasvokkain

Nuorten vanhempien suuntaan: SUUNTA-ryhmään pääseminen ei edellytä viranomaisen tai ammattilaisen lähetettä tai diagnoosia, vaan ryhmä on avoin erilaisissa elämäntilanteissa oleville nuorille vanhemmille.

Hyvät käytännöt

SUUNTA – toimintamalli nuorten vanhempien työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen, osallisuuden lisäämiseen sekä vanhemmuuden tukemiseen:

  • Katso mallin kuvaus Innokylästä
  • Mallin vaiheet:
    • Ryhmään ohjautuminen
    • Yksilölliset alkukeskustelut
    • Ryhmäprosessi
    • Yksilölliset loppukeskustelut
    • Vertaistoiminnan tuki

 

 

Hyvän käytännön siirtotapa

SUUNTA-malli sopeutuu toteutettavaksi monenlaisissa verkostoissa kunnallisten ja yksityisten toimijoiden ja järjestöjen toimesta. Kohderyhmän osalta SUUNTA-malli muotoutuu eri vaiheissa ”työ- ja koulutuspolkuaan” oleville nuorille vanhemmille kulloisenkin ryhmän tarpeiden pohjalta.

SUUNTA-mallin levittämiseen työkaluksi on julkaistu Opas SUUNTA-ryhmän ohjaajalle, joka esittelee SUUNTA-ryhmätoimintamallia ja toimii oppaana mallin toteuttamiseen. Opasta voivat hyödyntää tukimateriaalina kaikki sosiaali-, kasvatus- ja terveysalan toimijat, jotka toimivat nuorten aikuisten sosiaalisen kuntoutuksen parissa ja ovat omassa työssään kiinnostuneita ryhmätoiminnan toteuttamisesta. Julkaisu on luonteeltaan pikemminkin ideoita tarjoava opaskirja kuin varsinainen manuaali.

SUUNTA-ryhmätoimintamalli on kuvattu Innokylässä. Innokylään lisätään myös ryhmän ohjaamisessa hyödynnettäväksi soveltuvia materiaaleja.

SUUNTA-mallia tullaan levittämään ja juurruttamaan Keski-Suomeen ESR-hankkeen päätyttyä osana KSLAPE-hanketta. SUUNTA-toiminnalle myönnettiin rahoitus osana KSLAPE-hanketta vuodelle 2018.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Nuorille vanhemmille suunnatut ohjausmenetelmät

Yhteistoiminnallinen kehittäminen

Alueellinen yhteistyö asiakkaiden tarpeiden tunnistamisessa ja ohjauksessa

Hankkeen aikana:

JAMK-suunta-esite-A5-20151025-vedos

Verkostoaamiaisia on järjestetty kaikissa kohdekunnissa. Sinne on kutsuttu nuorten kanssa toimivia asiantuntijoita ja projektitoimijoita sekä asiakkaita. Verkostoaamiaisella on kerrottu projektin toiminnasta ja kohderyhaamukahvit-1-12-2016img-20160120-wa0001mistä sekä pohdittuy yhdessä ryhmille järjestettävää toimintaa. Työntekijät ovat tuoneet myös asiakkaita mukanaan, jolloin he ovat voineet tutustua ryhmätoiminnan ohjaajiin ja kuulostella miten toiminta sopisi heille itselleen.

Verkostotapaamisen kutsu lähetetään verkostolle sähköpostin liitteenä ja sitä jaetaan samalla kun tavataan yhteistyökumppaneita. Ohessa tämän syksyn Jyväskylän verkostoaamiaisen kutsu.

 

 

 

 

Toimintatavat

  • Alueellinen, verkostomainen toteutustapa SUUNTA-mallin kaikissa vaiheissa
  • Some-ryhmien (WhatsApp) hyödyntäminen vertaistoiminnan tukena ryhmien aikana ja niiden jälkeen
  • Ryhmäprosessin sisältöjen suunnittelu alkuhaastatteluiden pohjalta ja yhdessä ryhmäläisten kanssa
  • Yksilölliset alku- ja loppuhaastattelut yksilöllisten prosessien tukemiseksi osana ryhmämuotoista toteutusta

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikkö: hankkeen toiminnan koordinointi, viestintä

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hankkeessa on kolme toteuttajaorganisaatiota, joilla on omat kehittämisvastuunsa:
JAMK: hankkeen hallinnointi, viestintä, toiminnan koordinointi ja ryhmätoiminnan mentelmällisen kehittämisen tukeminen, ryhmätoiminnan menetelmien ja ohjausprosessin kehittäminen, Äänekosken, Pihtiputaan ja Jyväskylän SUUNTA-ryhmät, SUUNTA-mallin levittäminen ja juurruttaminen
Nuorten Ystävät: Nuorten ryhmätoiminnan menetelmien ja ohjausprosessin kehittäminen, SUUNTA minusta -ryhmät, SUUNTA-mallin levittäminen ja juurruttaminen
Jyvälän Setlementti: Nuorten ryhmätoiminnan menetelmien ja ohjausprosessien kehittäminen, SUUNTA Jyvälästä -ryhmät

Kumppanit

Neuvolat, lastensuojelu ja jälkihuolto, nuorisotyö, perhetyön järjestöt, vanhemmuutta ja perhetyötä tukevat projektit, työllisyyttä edistävät projektit: SUUNTA-toiminnasta tiedottaminen, ryhmäläisten rekrytointi, SUUNTA-ryhmätoimintamallin yhteiskehittäminen

Rahoittaja

Euroopan sosiaalirahasto, JAMK, Nuorten Ystävät

Ohjausryhma

Ohjausryhmä:
Antti Hänninen, ESR-koordinaattori, ELY-keskus
Kimmo Jokinen, professori, Jyväskylän yliopisto
Janne Lehtimäki, tulosaluejohtaja, nuorten Ystävät -palvelut Oy
Eeva Mäntylä, nuoriso-ohjaaja, Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelut
Salla Toppinen-Tanner Salla, tutkija, Työterveyslaitos
Tuula Tuominen, terveydenhoitaja, Äänekosken terveyskeskus
Laura Vänttinen, esimies, Jyväskylän kaupungin lastensuojelun avopalvelut
Kare Norvapalo, ITK-päällikkö, Hyvinvointiyksikkö, JAMK
Tanja Tervanen, projektiasiantuntija, Nuorten Ystävät –palvelut Oy (varajäsen)

Hankkeen ohjaus, SUUNTA-mallin levittäminen