TEKO – Tehostettu kotoutuminen

TEKO - Tehostettua kotoutumista Hervannassa

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.11.2016 – 31.10.2019 | Pirkanmaa

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Hankepäällikkö
Kirsi Popova
p. 040 804 8120
kirsi.popova@evl.fi

Yhteisökehittäjä (hanketyöntekijä)
Aku Hakulinen
p. 040 804 8121
aku.hakulinen@evl.fi

www.tekohervanta.fi
Facebook: TEKO-hanke

 

 

 

 

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
EURA-tunnus: S20775
Toteuttajaorganisaatio: Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymä
Maakunta: Pirkanmaa
Aloituspäivä: 01.11.2016
Lopetuspäivä: 31.10.2019
Budjetti: 500000-1000000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

TEKO – Tehostettu kotoutuminen -hankkeessa edistetään kahdensuuntaista kotoutumista Tampereen Hervannassa, jossa vieraskielisten osuus on noin 20% alueen väestöstä. Tavoitteena on luoda monialainen, tehostettujen toimenpiteiden ja osallisuuden kokemisen malli, jossa ’uudet tulijat’ yhdessä alueen muiden asukkaiden kanssa ovat aktiivisia toimijoita ja osa lähiyhteisöä.

Kulttuurien kohtaaminen ja vuorovaikutus nähdään prosessina, jossa avoimen dialogin kautta syntyy uudenlaista monimuotoista yhteisöllisyyttä. Vuorovaikutuksen keinoina ovat muun muassa yhteisökahvilatoiminta, erilaiset kulttuuritapahtumat, keskustelupiirit ja harrastustoiminta. Uusia tulijoita tuetaan suomen kielen ja kulttuurin oppimisessa tukihenkilötoimintaa kehittämällä. Aiemmin maahan muuttaneet toimivat kokemusasiantuntijoina.

Hankkeeseen osallistuvien elämänhallintaa vahvistetaan tarjoamalla matalan kynnyksen palveluneuvontaa Hervannan vapaa-aikakeskuksen Kototorilla. Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja Tampereen kaupungin maahanmuuttajien alkuvaiheen palveluista jalkautuvat Hervantaan kahtena päivänä viikossa, tiistaisin ja perjantaisin klo 9-15. Kototorilla on mahdollisuus saada neuvontaa omalla kielellä, muun muassa somaliksi, dariksi ja arabiaksi. Toimintamalli on sektori- ja organisaatiorajat ylittävää, ja siinä hyödynnetään alueella toimivien järjestöjen ja yhdistysten aktiiveja. Vapaaehtoisiksi rekrytoidaan niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajiakin.

TEKO-hankkeen toimintaa kehitetään jatkuvasti moniammatillisessa projektiryhmässä, jolloin hankkeesta muodostuu yhteisöllinen oppimisprosessi. Oppilaitosten puolelta saadaan viimeisintä tutkimustietoa ja siihen liittyvää valmennusta kentällä tapahtuvan työn tueksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on Tampereen yliopiston sosiaalityöntekijöille järjestämät työpajat, Praksis-kahvilat, joissa kehitetään jalkautuvan asiakastyön menetelmiä.

Tehostetun kotoutumisen varsinainen kohderyhmä on hiljattain oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat, kotoutumisensa alkuvaiheessa olevat kiintiöpakolaiset sekä muut työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajat. Hanketta koordinoi Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymä ja sen osatoteuttajia ovat Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto ja Tampereen Ammattikorkeakoulu.

 

 

Avainsanat:

Tulokset

Hankkeella on sen ensimmäisen toimintavuoden aikana ollut jo runsaasti tuloksellista toimintaa.

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Hankkeen taustalla on idea vahvistaa kahdensuuntaista kotoutumista alueella, jossa asuu keskimääräistä enemmän maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, mutta jossa heidän ja kantasuomalaisten välinen vuorovaikutus on verrattain vähäistä. Pyrkimyksenä on kehittää asukkaiden omista tarpeista lähtevää toimintaa, joka tuo yhteen kaikki hervantalaiset. Kun ihminen tuntee olevansa aktiivinen toimija ja osa lähiyhteisöä, ”meitä”, kotoutuminen tehostuu ja ongelmilta vältytään. Vuorovaikutuksen ja dialogin edistäminen eri taustoista tulevien ihmisten kanssa on hankkeen keskiössä.

Uusien tulijoiden kotoutumisprosessin tukemiseksi ja nopeuttamiseksi tarvitaan matalan kynnyksen neuvontapalveluita. Tarkoituksena on perustaa Hervantaan Kototori, johon Tampereen kaupungin sosiaalipalvelut jalkautuvat parina päivänä viikossa. Hankkeen kautta pyritään siis tavoittelemaan asiakkaita sen sijaan, että he joutuisivat etsimään palveluita. Yhden luukun periaatetta soveltaen Kototorilta saa neuvoja ja ohjausta arjen kaikkiin ongelmiin. Toimintamalli on sektori- ja organisaatiorajat ylittävää. Kototorin yhteisöön kuuluvat paitsi sosiaalialan ammattilaiset, myös alueen asukkaat, opiskelijat, seurakunnan työntekijät, vapaaehtoiset, kokemusasiantuntijat ja eri kolmannen sektorin toimijat. Tarvitaan enemmän osallistamista, jotta osallisuuden tunne voisi kasvaa ja oma elämänhallinta parantua.

Yhteisöllisyyden tukeminen ja vahvistaminen edellyttää moniammatillista työotetta. Hankkeesta muodostetaan yhteisöllinen oppimisprosessi, jossa myös ammattilaiset kehittävät omaa osaamistaan. Tarvitaan asennemuutosta ja avoimempaa suhtautumista uusiin työtapoihin, kuten jalkautuvaan sosiaalityöhön. Ymmärretään, että vanhat työtavat vaativat ravistelua. Tarvitaan myös työkaluja ja täydennyskoulutusta, jotta opitaan paremmin kohtaamaan eri maista ja kulttuureista tulevia ihmisiä. Myös digitalisaation tuomat mahdollisuudet tunnistetaan ja otetaan hankkeessa käyttöön.

Hanke pyrkii tavoittamaan reilut 100 osallistujaa vuosittain. Näistä suurin osa kuuluu työikäisten ryhmään (25-54 vuotiaat).

Toimintatavat

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikkö toimii koordinaattorina hankkeen neljän osatoteuttajan välillä ja pitää huolen siitä, että hanke etenee suunnitelman mukaisesti. Projektipäällikön rooli on keskeinen, sillä hän pitää langat käsissään ja ohjeistaa projektin henkilöstöä tarpeen vaatiessa. Lisäksi päällikkö toimii yhteyshenkilönä rahoittajaorganisaatioon päin, vaikka toki hankkeen osatoteuttajatkin voivat halutessaan kontaktoida rahoittajan edustajaa. Projektipäällikkö vastaa myös hankkeen viestinnästä ja arvioinnista, mutta molempien toteutukseen osallistuu koko projektiryhmä.

Koska kyseessä on pilottihanke, jonka tarkoituksena on edistää organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä, projektipäällikön yksi tärkeimmistä tehtävistä on kasvojen antaminen hankkeelle. Projektipäällikkö tekee aktiivista promootiotyötä jalkautumalla eri organisaatioihin ja verkostoitumalla eri toimijoiden kanssa. Keskiössä ovat ne julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat, jotka tekevät kotoutumis- ja maahanmuuttajatyötä.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Toteuttajaorganisaatio, Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymä, mahdollistaa hankkeen toiminnan ja tukee erityisesti projektipäällikköä ja hanketyöntekijää työssään. Hanke pystyy hyödyntämään seurakuntayhtymän laajan viestintäyksikön palveluita, kuten graafikon palveluita, valokuvaajaa ja Silta-lehden toimitusta. Hankkeen verkkosivut ovat seurakuntayhtymän palvelimella, jolloin niihin liittyvä tekninen ylläpito hoituu viestinnän kautta. Näin projektipäällikkö vastaa ainoastaan sivujen sisällön luomisesta ja päivityksestä. Hanke saa tarpeen mukaan tukea myös seurakuntayhtymän IT-palvelukeskuksesta.

Käytännön tuen lisäksi projektipäällikkö ja hanketyöntekijä saavat henkistä tukea työhönsä seurakuntayhtymän Diakonia- ja yhteiskuntavastuun yksiköstä. Yhteiset sparraustilaisuudet ja reflektoinnit voimaannuttavat, ja antavat inspiraatiota joskus vaativallekin hanketyölle. Henkilökohtaista työnohjausta hankehenkilöstö saa Tampereen hiippakunnan tuomiokapitulista.

Kumppanit

Yhteistyökumppanit ja verkostot ovat keskiössä hankkeessa, jonka tarkoitus on pilotoida alueellinen malli, mutta myös rohkaista organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä. Hanke on alusta asti pyrkinyt luomaan laajoja kontaktiverkostoja niin Hervannassa, missä hanke toteutetaan, mutta myös laajemmin Pirkanmaan alueella. Ollaan myös oltu yhteydessä muualla Suomessa meneillään oleviin maahanmuuttajahankkeisiin.

Tärkeimpänä yhteistyötahona on mainittava Martinus-säätiö, joka hoitaa hankkeen maksatukseen liittyvät hallinnolliset asiat. Tämän tuen ansiosta projektipäällikön ei tarvitse kuluttaa aikaansa hankebyrokratiaan, vaan hän voi keskittyä enemmän käytännön töihin ja viestinnän suunnitteluun.

Rahoittaja

Rahoittaja mahdollistaa hankkeen sujuvan toteuttamisen antamalla neuvontaa ja tukea kun sitä tarvitaan. Rahoittajan edustaja osallistuu hankkeen ohjausryhmän kokouksiin, mutta häntä voi konsultoida tarpeen mukaan hankkeen edetessä. Useimmista asioista voi sopia sähköpostitse ja vastaukset tulevat yleensä viipymättä. Yhteistyö hankkeen projektipäällikön ja rahoittajan edustajan välillä on mutkatonta ja helppoa, mikä madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä rahoittajaan.

Ohjausryhma

Hankkeen ohjausryhmällä on laajaa tietämystä niin hanke- kuin maahanmuuttajatyöstä, ja sen rooli on muodostunut enemmän kantaaottavaksi kuin ehkä hankkeissa yleensä on tapana. Ohjausryhmän tärkein tehtävä on seurata, että hanke etenee aikataulussa ja ennalta-asetetut tavoitteet saavutetaan. TEKO-hankkeessa ohjausryhmä on aktiivisesti ottanut kantaa asioihin ja tehnyt hyviä ehdotuksia, miten hanketta käytännössä tulisi viedä eteenpäin. Ohjausryhmän sihteeri on muun muassa vieraillut projektiryhmässä ja on viikoittain yhteydessä projektipäällikköön hankkeeseen liittyvissä asioissa. Projektipäällikkö on kokenut tämän toimintatavan myönteiseksi, koska se tukee paitsi omaa työtä myös hanketta.