Tesoman miähet – Työelämän ulkopuolella olevien miesten työ- ja toimintakyvyn parantamisen yhteishanke Pirkanmaalla

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.08.2015 – 31.03.2018 | Keski-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Irma Salokoski, projektipäällikkö, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu, irma.salokoski@tamk.fi
Jussi Savolainen, päätoiminen tuntiopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu
Anne Silvan. päätoiminen tuntiopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu (23.8.2016 -)
Heimo Outinen, lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu
Jukka Tukia, asiantuntija, Setlementti Tampere ry Miesten kansalaistalo Mattila
Arvi Philman, ohjaaja, Setlementti Tampere ry, Miesten kansalaistalo Mattila
Seija Nordback,terveydenhoitaja, Tampereen kaupunki
Mika Trofast, ohjaaja, Tampereen kaupunki

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keksi-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
EURA-tunnus: S20443
Toteuttajaorganisaatio: Tampereen ammattikorkeakoulu
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.08.2015
Lopetuspäivä: 31.03.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Tesoman miähet hankkeessa kartoitetaan yli 30-vuotiaiden yksinasuvien pitkäaikaistyöttömien miesten työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista osallisuutta sekä pyritään yhdessä osallistuvien miesten kanssa rakentamaan työttömien tarpeista lähteviä matalankynnyksen palvelumalleja ja toimintamuotoja. Hankkeen toimijoista muodostetaan yhteinen oppimisverkosto, jonka tavoitteena on edistää Tampereen Tesoman alueen toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta, tiedon jakamista, toisilta oppimista ja yhteistä palveluiden suunnittelun ja tuottamisen koordinointia yhdessä asiakkaiden kanssa.

Tulokset

Miehiä on saatu hankkeeseen yhä paremmin.
Mieslähtöisiä toimintoja on kehitetty ja tällä hetkellä jokaiselle on ollut tarjolla jotakin
Miesten osallisuus on lisääntynyt
Mieslähtöisyyttä monialaisesti verkoston toiminta käynnistynyt

Ratkaisun kuvaus

Kohderyhmän tavoittaminen on oout vaikeaa ja aikaanvievää, mutta ei mahdotonta.Viestintä ja hankkeen markkinointi on noussut keskeiseen osaan hankeessa. Jalkautuminen, ahkera ja sinnikäs osallistuminen esim. pihatapahtumien muodossa on tuottanut tulosta. Hyvät vuorovaikutustaidot; mm. tasavertainen kohtaaminen, kuuleminen, innostaminen ja innostuminen on on ollut avainasemassa miesten luottamuksen saamisessa.
Miesten kuulemisen kautta on saatu selville myös heidän toiveitaan ja täten saatu kehiteltyä heidän tarpeistaan lähtevää toimintaa.Tämä on auttanut myös toimintoihin sitoutumiseen.

Verkostoituminen alueen toimijoiden kanssa yhteisten toimintojen toteuttamiseksi;mm. Muotialan asuin- ja toimintakeskus Avoin Paja Inspis, Pispan palvelutalo,Tampereen AKilta, Kotipirttisäätiön Etsivä vanhustyöhanke, OmaTesoma-hanke, Respect Boxing Clubi. Informoitu toinen toistensa toiminnasta sekä osallistuttu/ järjestetty yhteistä toimintaa.

Mieslähtöisyyttä monialaisesti verkoston tapaamiset on järjestetty miesten asuialueen tiloissa. Tällä yritetty saada toimijoita lähemmäs asiakkaita, asiakkaiden reviirille. Miehet ovat osallistuneet tapaamisten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Verkostotapaamisiin on ollut vaikea saada osallistujia julkiselta puolelta (Tampereen kaupunki), mutta kolmannen sekstorin osallistumien on ollut kiitettävää. Julkisen puolen toimijat ovat lähteneet liikkeelle vasta kun heiltä on selkeästi pyydetty jokin heidän osaamisalueeseensa liittyvä puheenvuoro. Samalla on kuitenkin mahdollistunut keskustelu miesten kanssa puolueettomalla alueella.

Hyvät käytännöt

Toimivia toimintoja miehille heidän toiveistaan lähtien (osa totetutettu yhteistyökumppaneiden kanssa):
– Avoimet ovat (kolme eri paikkaa, jonne miehet voivat tulla seurustelemaan ja juomaan kahvia)
– Kokkikerho (miehet valmistavat halpoja ruokia yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa, tuloksena myös oman keittokirjan kokoaminen)
– Valokuvauskerho. Valokuvaus jatkuu kesällä. Mahdollisesti oma näyttely syksyllä ( valokuvauskerhon toivojia useampia, mutta toteutus ei ehkä ihan mennyt alkuperäisen suunnitelman mukaan, koska osa toivojista työllistyi kerhon aloituksen aikana)
– Kuntosaliharjoittelumahdollisuus kaksi kertaa viikossa
– Salibändi kerran viikossa
– Pyöränkorjaus-mahdollisuus
– Pilkkikisat
– Kuntonyrkkeily
– Saunominen kerran kuukaudessa
– Retket (erittäin suosittuja)
– Puutyöpaja
– Kukkalaatikoiden tekoa
– Uimaharrastuksen tukeminen (uimaliput)
– Mieslähtöisyyttä monialaisesti verkoston toimintaa osallistumien (tapaamisten suunnittelu ja aktiivinen osallsituminen verkoston toimintaan)

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Hankesuunnitelmaa oli työstetty pitkään Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen kaupungin sekä Setlementti Naapurin edustajien kanssa. Ensimmäinen hankehakemus jätettiin syksyllä 2014. Tämän ei kuitenkaan mennyt läpi ja hakemusta täsmennettiin rahoittajan toiveiden mukaisesti keväällä 2015. Viimeinen hankehakemus valmisteltiin Tampereen ammattikorkeakoulussa ja lähetettiin lausuntokierrokselle myös yhteistyökumppaneille. Lausuntokierros sattui touko- kesäkuulle. Kesän aikana Tampereen kaupungin hankkeen valmisteluun osallistuneet siirtyivät muihin tehtäviin. Tämä osittain asetti hankkeen käynnistymiseen viivettä uusien henkilöiden perehtymisen vuoksi. Opimme sen, miten merkittävää on pyrkiä selkokielistämään sitä esim. mihin hankkeessa pyritään, mikä on tämä uusi lähestymistapa jne.

Hankkeen aikana:

Osa hanketyöryhmän jäsenistä osallistui syksyllä 2015 Työterveyslaitoksen SOLMU-hankkeessa (sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimitakyvyn muutos) kehitteillä olevan Kykyviisari koulutukseen. Hanketyöryhmä päätti ottaa tämän mittarin käyttöön Tesoman miesten työ- ja toimintakyvyn ja sosiaalisen osallisuuden mittaamisessa keväällä 2016. Hanketoimijat saivat näin uutta näkökulmaa työ- ja toimintakykyyn ja sen mittaamiseen.
Mittaria on jonkin verran käytettykin. Tosin käyttö ei ole ollut ollenkaan siinä mitassa jota alussa kuvittelimme. Tämä taas johtuu siitä, että kohderyhmän luottamuksen aikaansaaminen on vienyt aikaa. Toisaalta ne, jotka ovat kaavakkeen täyttäneet, ovat itse olleet melko tyytyväisiä omaan tilanteeseensa. Pitää kuitenkin muistaa, että mittari kuvaa ihmisten omia ajatuksia tilanteestaan. Siihen ei esim. liity mitään mittauksia, joiden avulla voitaisiin mm. terveydentilasta saada tarkempaa tietoa. Lähinnä miesten omissa kuvauksissa on tullut esille fyysisen kunnon heikentyminen.Miehet kokevat kaavakkeiston myös pitkäksi.
Hankkeeseen perustettiin keväällä 2016 oppimisverkosto. Oppimisverkostoon kuuluu hanketyöryhmän jäsenten lisäksi kokemusasiantuntija, seurakunnan edustaja sekä Tesoman alueen kolmannen sektorin edustajia. Keväällä 2016 oppimisverkoston toiminta ei vastannut asetettuja tavoitteita. Edelleen toimintaamme ohjaa oma viitekehyksemme(sos.työ/terveydenhoitotyö/kolmas sektori).Ajattelunmme ja toimitamme on ammattikeskeistä. Toimintamme on lähinnä rinnakkain toimimista,vaikka olemme tietoisesti pyrkineet siitä pois. Osittain yhteistoimintaa on vaikeuttanut Tampereen kaupungin huono henkilöstötilanne aikuissosiaalityön puolella. Tästä johtuen hanketyöryhmään kuuluvan sosiaalityöntekijän työpanos on jäänyt vähäiseksi ja hän on ehtinyt tehdä vain välttämättömimmän.
Päätettiinkin syksyllä terästäytyä. Tässä auttoi myös se, että Tampereen kaupunki palkkasi sosiaaliohjaajan tekemään kenttätyötä.Valittiin myös oppimisverkostolle vastuuhenkilöt ja alettiin suunnitella yhteistä kutsuseminaaria ”mieslähtöisyyttä monialaisesti”.Tilaisuuden toteuttamisajankohdaksi valittiin 15.12.2016. Keskeistä koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa on tesomalaisten miesten mukanaolo ja heidän kokemuksensa työvoiman ulkopuolella olevien miesten palveluista. Toisaalta tavoitteena on työttömien miesten kanssa työskentelevien asiantuntijoiden ymmärryksen lisääminen siitä, millaisena nykyinen palveluverkosto näyttäytyy asiakkaalle ja miten palveluja voisi kehittää. Koulutus onnistui miesten näkökulmasta hyvin. He pääsivät keskustelemaan palvelujen tuottajien kanssa tasavertaisina. Toisaalta tämä palveluiden toteuttajien jalkautuminen lisäsi heidän ymmärrystään miesten tilanteesta ja palveluiden kriittisistä pisteitä. Tampereen kaupungilta ei kuitenkaan ollut osallistujia muuta kuin Työvoimapalveluista.Olemme yhä vakuuttuneempia siitä, että työntekijöiden jalkautuminen asiakkaiden elämän arkeen on ensisijaista asiakaskeskeisyyden vahvistamisessa. Mieslähtöisyyttä monialaiseti verkosto kokoontui keväällä 2017 kaksi kertaa.Sisältöinä on ollut Kelan uudet palvelut sekä konkreettinen tutustuminen työttömän polkuun sekä siinä olevien kriittisten pisteiden tunnistaminen. Edelleen miesten edustus on ollut vahva ja palveluverkoston heikompi. Etenkin julkisen sektorin osallistuminen on ollut heikkoa. Eli tämän puoleen mukaansaaminen on edelleen haaste.Tosin parannusta on tullut siihen, että heidän kauttaan on alettu ohjata edes asiakkaita meidän hankkeeseen.

Keväällä 2016 satiin valmiiksi hankkeen viestintäsuunnitelma. Hankkeesta viestittiin suoraan kohderyhmälle mm. jakamalla postiluukuista esitteitä, jalkautumalla kohderyhmän pariin mm. baareihin sekä sosiaalisen median kautta.Lisäksi hankkeesta tiedotettiin yhteistyökumppaneille,jotka ovat kohderyhmän kanssa tekemisissä. Lisäksi viestinnässä hyödynnettiin mediaa sekä OmaTesoma- hankeen viestintäkanavia. Solmimme yhteistyösopimukset Tampereen kaupungin työllistämispalveluiden, työttömien terveystarkastuksia tekevien terveydenhoitajien sekä sosiaalitoimen kanssa asiakkaiden saamiseksi hankkeeseen. Ainoastaan sos.toimi ilmoitteli meille hankeeseen halukkaita miehiä. Muilta ei tullut yhtään yhteydenottoa muistutuksista huolimatta.
Tampereen kaupungin terveydenhoitajille järjestettiin Solmu-hankkeen toimesta myös erillinen Kykyviisarikoulutus. Näillä keinoin Tesoman alueella kyllä tultiin tietoiseksi hankkeesta ja kiinostus hankketta kohtaan lisääntyi.
Harjun seurakunnan järjestämään työttömien ruokailuun on osallistuttu joka viikko. Sieltä on myös saatu joitain miehiä hankkeeseen.

Vaikeudeksi muodostui kuitenkin miesten varsinainen regrytointi/rekisteröinti hankkeeseen. Tämä taas johtui osittain ESR-hankeissa käytettävän aloituslomakkeen täyttättämisen haasteista. Toisaalta miehet kokivat, että kaikenlaisia toimijoita on ollut, tietoja kerätty, mutta mitään ei ole tapahtunut.
Hanketoimijoina opimmekin, että merkittävintä on ensin luottamuksen aikaansaaminen ja tämän jälkeen voi ottaa puheeksi erilaisten kaavakkeiden täytön.Luottamuksen aikaansaamisessa on tärkeää aito kohtaaminen ja kuuleminen. Mekittävää on myös se, että pidetään yhteyksiä niihin miehiin, jotka ovat hankkeeseen ilmoittautuneet. Opimme myös, että kohderyhmä on hyvin heterogeeninen eli he tulevat erilaisista lähtökohdista ja elävät hyvin erilaisissa tilanteissa. Osa liikkuu päivän aikana pitkiäkin matkoja ja osa ei lähde minnekään. Kaikilla ei voimavaroja ole riittävästi tuen hakemiseen (tarvittaisiin aikuisten ohjaajia). Ilmainen toiminta kiinnostaa, mutta ei haluta sitoutua mihinkään.Keppi/porkkana lähetymistavoista ei kumpikaan välttämättä toimi. Esimerkiksi sos.toimen kautta ilmoitettujen miesten tavoittaminen osoittautui todella haastavaksi.Tuntemattomasta numerosta tulevaan puheluun ei uskalleta vastata. Toisaalta jos he vastasivat, osoittivat voimakkaan kiinostumisensa, niin sovittuihin tapaamisiin ei kuitenkaan tultu. Tilannetta yritettiin helpottaa sillä, että miehille lähetettiin etukäteen kirje, jossa mainittiin, että seuraavalla viikolla soitettaisiin tuntemattomasta numerosta. Tälläkään menetelmällä heitä kaikkia tavoitettu. Toivottavati tiedotteet tapahtumista tavoittanee heidätkin sosiaalisen median kautta.

Kohderyhmän tavoittamisessa parhaimmaksi keinoksi on osoittautunut erilaiset tapahtumat, mutta toisaalta myös avainhenkilöiden tunnistaminen ja heidän innostamisensa mukaan. Avainhenkilöt tuovat nimittäin mukanaan myös muita. Tämä tuli huomattua konkreettisesti kevään 2016 lopulla ja elokuussa. Syksyllä 2016 miehiä alkoi tulla hankkeeseen. Tämä osittain johtui siitä, että olimme saaneet aikaan jo toimintoja, jotka miehiä kiinostivat.
Miesten vähäisyys hankkeessa aiheutti kuitenkin sen, että hankehakemukseemme tehtiin muutoshakemus ja se hyväksyttiin 17.1.2017. Tässä muutospäätöksessä budjetti pieneni 200000 euroa. Tämä saatiin aikaan toimijoiden määrää vähentämällä sekä hankeaikaa lyhentämällä.

Olemme oppineet myös, että miehet haluavat konkreettisia yhdessä tekemisen asioita; kuten kokkaamiskursseja, kuntosalitoimintaa, autojen korjauspaikkaa, yhteisiä kokoontumispaikkoja (ei välttämättä baareja),kitaransoiton opetusta, valokuvauskursseja ja yhteisiä tapahtumia esim. saunomista. Näiden toiveiden toteuttamiseksi on hankeessa jo ryhdytty toimenpiteisiin. Miehet toivoivat myös omaa kokoontumistilaa/kokoontumistiloja ja sellaset saatiinkin heti elokuussa 2016 kahden vuokratalon asukastiloista.
Hanketoimijat päivystävät molemmissa paikoissa kerran viikossa. Tämä onkin osoittautunut toimivaksi käytännöksi. Myös kokkauskurssi on toteutunut hyvin, kun yhdessä miesten kanssa on valmistettu kerran viikossa ruokaa. Samalla on suunniteltu yhteisiä toimintoja. Syyskuussa 2016 saatiin kaksi omaa kuntosalivuoroa Ikurin liikuntahallista. Samassa paikassa toteutuu torstai-illoin salibandi yhdessä Setlementtinaapurin Mattilan miesten kanssa. Kuntosalitoiminnan ohjaukseen on osallistunut Tampereen kaupungin liikuntatoimi.Rajaportin saunalla käydään kerran kuussa saunomassa.Miehille on tarjottu myös uintimahdollisuutta. Jääkiekkoseura Ilves lahjoitti lippuja heidän kotiotteluunsa. Pikkiryhmä on koottu. Valokuvauskerho käynnistyy helmikuussa 2017.
Yhteiseksi toimintana toteutettiin myös pyöränkorjausprojekti. Vuokratalosäätiön asukasisännöitsijä ilmoitti hankeelle, että eräässä heidän hallinnoimassan tilassa on paljon hylättyjä polkupyöriä. Hankkeen miehet saivat valita pyöristä itselleen kunnostettavan pyörän. Kunnostus onnistuu kyseisessä tilassa.Pyöränkorjaustarvikkeet maksetaan hankken budjetista. Lisäksi pyöristä valitaan 10 ns.korttelipyöriksi, jotka on tarkoitus laittaa kuntoon. Näiden pyörien korjaustarvikkeet maksaa Vuokratalosäätiö. Miehet, jotka varasivat itselleen oman pyörän lupasivat osallistua myös korttelipyörien kunnostukseen. Pyörien korjauksen jälkeen tila on tarkoitus remontoida mahdollisesti kuntosaliksi.
Pyörät luovutetettiin tammikuun lopussa Vuokratalosäätiön taloyhtiöille.
Asukasisännöistijä esitti myös osuukunnan perustamista,jotta meihiä voisi tarvittaessa tämän kautta työllistää. Hanketoimijat päättivät ottaa osuuskaunta-ajattelusta tarkemmin selvää ja osallistuvat Tampereen kaupungin tyollisyyspalveluiden järjestämään koulutukseen 13.10.2016.
Hankkeen miehet eivät uskaltaudu osuuskunta-asian toteutukseen vaikka ”pätkätyötkin” kiinostaisivat.
Keväällä 2017 sovittiin,että osuuskuntaneuvokja vierailee hankeessa 7.9.2017.

Oppimiseksi voidaan mainita teorian konkretisoituminen eli sosiaalisen osallisuuden lisäämisellä voidaan edistää myös työ- ja toimintakykyä parhaiten. Sosiaalinen osallisuus käsitteenä on myös selkiytynyt. Sosiaaliseen osallisuuteen vaaditaan riittävä toimeentulo, johonkin kuulumisen tunne sekä tunne siitä että on oman elämisensä toimija. Työelämän ulkopuolelle jääminen vie mukanaan toimeentulon, keskeisen sosiaalisen verkoston ja vaikuttaa yksilön minäkuvaan.
Hankkessa on pyritty mahdollistamaan miesten omat toiveet ja tarjoamaan heidän toiveistaan lähteviä toimintoja ja verkostoja. Toisaalta vuorovaikutuksen avulla pyritty kannustamaan heitä käyttämään jo olemassa olevia palveluja, ohjattu terveyteen liittyvissä asioissa ja kannustettu terveyttä edistävissä päätöksissä. Näillä kaikilla toiminnoilla on pyritty ehkäisemaan osalliuuden vastakohtana olevaa vieraantumista ja toisaalta edistää toimintakykyä. Työkykyyn liittyy olellisesti toimintakyky, mutta myös henkilön osaaminen. Hankkeen miehillä osaaminen rajoittuu pienelle alueelle ja tämä taas vaikeuttaa työllistymistä.Toisaalta heillä on paljon konkreettista arjen osaamista. Edelleen palveluiden hajanaisuus herättää ajatuksia työttömien prosessien selkiyttämisen tarpeesta. Hankkeen puitteissa käynnistyikin keväällä pinimuotoinen selvitys ”työttömän polusta” ja sen kriittisitä piseteistä miehen kokemana.

Toimintatavat

Olemme kokeilleet monia toimintatapoja kohderyhmän miesten saamiseksi hankkeeseen. Tällä hetkellä parhaimmat tulokset on saavutettu erilaisilla pihatapahtumilla, joihin on osallistunut muitakin kuin miehiä. Merkittävää on ollut miesten yksilöllinen kohtaaminen ja keskustelut heidän kanssaan tasavartaisina. Miesten toiveiden ja tarpeiden kartoituksessa on ollut hyviä myös paikat, jossa miehet kokoontuvat eli esim. huoltoasemien baarit, kauppakeskukset. Luottamuksen aikaansaaminen on vienyt aikaa, mutta kun se on saavutettu on hankkeeseen saatu myös lisää miehiä.
Hyväksi toiminnaksi on osoittautunut myös yhteisen tilan löytyminen. Ajan kanssa miehet pikkuhiljaa löytävät paikan, uskaltautuvat kaverin saattelemana paikalle. Yhteinen ruoka, kahvi jne. auttaa keskustelun alkuun ja toimintojen yhteiseen suunnitteluun. Kun toiminnot suunnitellaan yhdessä niin sitoutuminenkin on parempaa.
Huonoimmin ovat toimineet vierailut ravintoloissa, koska siellä on jo valmiita ryhmiä, joilla on jo yhteisöllistä toimintaa.
Miehet suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa seminaarin, johon osallistui työttömien kanssa työskenteleviä toimijoita. Miehet kokivat seminaarin erittäin hyvänä, koska he voivat oikeasti tuoda esille palveluketjusissa olevia puutteita. Seminaari toteutettin heidän asuinalueellaan ja tällä saatiin korostettua heidän elinpiiriään.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikkö vastaa hankkeen hallinnoinnista, taloudesta ja osallistuu aktiivisesti hankeen toteuttamiseen yhteistyössä hanketyöntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hän myös johtaa hanketta kohti hankkeen tavoitteita.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy on hankkeen päätoteuttaja.
Osatoteuttajina: Tampereen kaupunki, Setlementtiyhdistys Naapuri ry

Kumppanit

Harjun seurakunta

Ohjausryhma

Ilkka Hjerppe , diakonian ja yhteisvastuun johtaja, Tampereen ev. lut. seurakuntayhtymä

Tanja Koivumäki, projektijohtaja, Oma Tesoma-hanke, Tampereen kaupunki
Ilona Huuhtanen, sosiaalityöntekijä, Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut, Tampereen työtoiminta

Sari Torkkeli, apulaisylilääkäri, Tampereen kaupunki (varalla suunnittelija Satu Mäkinen)

Kristian Unkuri, vastaava sosiaali-isännöitsijä, VTS-kodit, Tampereen vuokratalosäätiö

Sami Wirkkula, toiminnanjohtaja, Setlementtiyhdistys Naapuri ry

Lea Yli-Koivisto, koulutusjohtaja, terveyspalvelut, Tampereen ammattikorkeakoulu
Rahoittajan edustajana Hans Rönnholm

Ohjausryhmän ensimmäinen kokous 9.2.2016