TEUVO

Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky, uudet liiketoimintamallit verkostoissa

Toimintalinja 2 (EAKR) | 01.01.2015 – 31.12.2017 | Satakunta

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Hankkeen vastuullisena johtajana toimii kehitysjohtaja Kimmo Laakso.

Hankkeessa työskentelee kolme kokoaikaista projektitutkijaa, suunnittelija sekä osa-aikaisesti projektisihteeri.

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Satakuntaliitto
EURA-tunnus: A70058
Toteuttajaorganisaatio: Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö (TuKKK) ja Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö (TTY)
Maakunta: Satakunta
Aloituspäivä: 01.01.2015
Lopetuspäivä: 31.12.2017
Budjetti: 500000-1000000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 2 (EAKR)
Erityistavoite: Uuden liiketoiminnan luominen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Kyseessä on yhteishanke, jossa päätoteuttajana on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö ja osatoteuttajana Tampereen teknillisen yliopiston Porin yksikkö.

Hankkeen tavoitteena on

1) Yritysverkostojen liiketoimintamallien kehittäminen,

2) Satakunnan älykkään erikoistumisen tilastollisen tietojärjestelmän kehittäminen,

3) hankkeen toteuttajaorganisaatioiden, yritysten ja muiden alueellisten toimijoiden välisen yhteistyön vahvistaminen.

Tulokset

Hankkeessa on kehitetty uudenlaista verkostomaista toimintatapaa laivanrakennuksessa ja tuettu sen käyttöönottoa case-verkostossa sekä levitetty tietoa mallista. Hankkeessa on myös toteutettu relationaalisia tekijöitä koskeva kirjallisuuskatsaus, jossa käytiin läpi noin 1200 tieteellistä paperia ja analysoitiin tarkemmin 203 paperia. Laadittuun kirjallisuuskatsaukseen pohjaten on rakennettu relationaalisen mittariston yritysten liiketoimintasuhteiden arviointiin, minkä perusteella suhteita voidan kehittää. Tämä puolestaan edesauttaa yrityskumppaneiden kesken tehtävää innovaatiotoimintaa sekä liiketoimintaprosessien tehostamista.

Hankkeen aikana syvennyttiin älykkään erikoistumisen teoreettiseen tarkasteluun ja älykkään erikoistumisen soveltamiseen Satakunnassa. Tähän liittyen on julkaistu useita artikkeleja mm. Satakunnan Talous -julkaisussa sekä luotu Satamittari.fi -sivustolle älykkään erikoistumisen osio, jossa on esitetty mittareita/indikaattoreita koskien esimerkiksi energiataloutta, elintarvikeketjua, valmistavaa teollisuutta, biotaloutta, uusiutuvaa energiaa, energiatehokkuutta, ihmiskeskeisiä ratkaisuja, automaatiota, ICT-alaa, innovatiivisuutta ja yrittäjyyttä.

Ratkaisun kuvaus

Verkostomaisen liiketoimintamallin kehittämiseksi hankehenkilöstö teki tiivistä yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa erityisesti pilottitoimintaympäristöksi valikoitunutta meriklusteriin kuuluvan Rauma Marine Constructions Oy:n ja sen laajan kumppaniverkoston kanssa. Tiivis yhteistyö mahdollisti luottamuksellisen ilmapiirin hanketoimijoiden ja yritysten välillä, joka oli välttämätön hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkkinä luottamuksellisesta yhteistyöstä on verkostomaisen liiketoimintamallin kehittämisessä sovellettu open book accounting -periaate, jonka soveltamisen mahdollisti ulkopuolisen, puolueettoman, eli tässä tapauksessa tukijan, läsnäolo.

Älykkään erikoistumisen tarkastelussa luodut mittarit ja indikaattorit tulevat maakunnan kehittämispanosten fokusointia. Tulosten käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä voitiin maksimoida tallettamalla ne osaksi maakunnassa hyvin tunnetua Satamittari.fi -sivustoa.

Hyvät käytännöt

Hankkeessa kehittämisen kohteena ollut verkostoliiketoimintamalli on verrattaen uusi käsite Suomessa. Hyväksi käytännöksi todettiin ensinnäkin se, että jo hankkeen suunnitteluvaiheessa voitiin löytää maakuntaohjelmassa painopisteeksi määritellyllä toimialalla potentiaalisia hanketoimijoita ja elinkeinoelämän yrityksiä. Näin onnistuttiin varmistamaan keskeisten yritysverkostoissa toimivien yritysten sitoutuminen hankkeen tavoitteisiin. Toiseksi todetaan, että hankkeen päätoteuttajan ja osatoteuttajan aiempi yhteistyö edesauttoi hankkeen aikana tarvittavan saumattoman tiedonkulun  ja mutkattoman yhteistyön. Molemmat edellä mainitut lisäsivät toimijoiden kesken me-henkeä ja sitoutumista jo suunnitteluvaiheesta lähtien.

Älykkään erikoistumisen osion toteutuksessa tärkeätä oli paneutua syvällisesti maakuntaohjelman tomeenpanosuunnitelmiin ja hankkeen edetessä ylläpitää tiivistä vuoropuhelua hanketoteuttajien ja maakuntaliiton välillä.

Hyvän käytännön siirtotapa

Verkostomaisen liiketoimintamallin kehittämisessä tehtyjä havaintoja on hankkeen aikana julkaistu mm. Satakunnan Talous -julkaisussa. Hankkeen aikana luotu liiketoimintamalli osa-alueineen sekä siihen liittyvää teoreettista pohdintaa julkaistaan osion loppuraportissa otsikolla XX, joka julkaistaan ja tallennetaan pdf-muodossa mm. Satamittari.fi -sivustolla. Hankkeen verkostomaisen liiteoiminatamalli -sosion tuloksista tiedotetaan osion loppuseminaarissa 17.9.2018. Tästä osiosta valmistetaan tuloksia esittelevä video.

Samoin älykkään erikoistumisen -osion tulokset julkaistiin jo hankkeen aikana edellä mainitussa Satakunnan Talous -julkaisussa ja Satamittari.fi -sivustolla, jossa ne ovat hankkeen päättymisen jälkeenkin saatavilla. Lisäksi myös tästä osiosta laadittiin oma loppuraporttinsa otsikolla ”Älykäs erikoistuminen Satakunnassa”, joka julkaistaan osion loppuseminaarissa 20.9.2018 ja tallennetaan pdf-muodossa mm. Satamittari.fi -sivustolle.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

MIKÄ ON MENNYT HYVIN?

Hanketoimijoita kutsuttiin  mukaan jo hankesuunniteluvaiheessa. Tämä lisäsi hankeväen me-henkeä ja sitoutumista jo suunnitteluvaiheesta lähtien.

Osatoteuttajan (TTY) kanssa oli jo aiempaa hankehistoriaa ja toimivaa yhteistyötä.

Hankkeella on ollut johdon erityisen vahva tuki alusta alkaen.

 

ESIIN TULLEITA HAASTEITA?

Hankkeissa, joissa korostuu hanketoteuttajan aiemmat kontaktit alueen elinkeinoelämään – tämä koettiin osittain haasteellisena.

Hankkeessa kehittämisen kohteena oleva verkostoliiketoimintamalli on verrattaen uusi käsite Suomessa. Eräänlaisena haasteena koettiin hankekumppaneiden sitouttaminen hankesuunnitelman tekovaiheessa.

Uusi rahoittajaviranomaisen käsittely- ja päätöksentekomalli Länsi-Suomen alueella.

Hankkeen aikana:

MIKÄ ON MENNYT HYVIN?

Ensimmäisen case-kohteen ”löytyminen” jo hankkeen alussa oli onnistunut asia.

Yhteistyö case-yritysverkostojen kanssa on ollut mutkatonta ja niiden liiketoimintaverkostojen tunnistaminen on sujunut hyvin.

Toimivan yhteistyön ansiosta hankkeen tulokset ylittivät hankkeelle asetetut tavoitteet.

 

ESIIN TULLEITA HAASTEITA?

Viive hankehakemuksesta päätökseen oli verrattain pitkä ja viivästytti hankkeen käynnistymistä

Avainhenkilöiden vaihtuvuus

Hankkeen jälkeen:

x

Toimintatavat

Yhteishankkeessa on hyvä luoda asiakirjojen ym. tallennusta varten toimintatapa (esim. yliopiston verkkolevy), johon jokainen hankkeessa mukana oleva toteuttajaorganisaatio pääsee vähintäänkin tallentamaan ja katsomaan muiden tuottamia tiedostoja (muistiot, työpaperit, esityskalvot, seminaarimateriaalit jne.)  Tämä voi parhaimmillaan lisätä hankekommunikaatiota, eikä materiaalia kasaannu esim. henkilökohtaisiin sähköposteihin.

Loppuraportin työstäminen tiivisti hankehenkilöstön yhteistyötä entisestään ja edesauttoi keskittymistä tulosten kannalta olennaiseen.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

x

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hankkeen toteuttajaorganisaatio on projektin alusta alkaen ollut sitoutunut toteuttamaan projektia tarjoten sille edellytykset onnistumiseen.

Kumppanit

Hankkeeseen sitoutunut toteutuskumppani on äärimmäisen tärkeä mahdollistamaan läheisen yhteistyön toteutumisen liike-elämään ja tuomaan käytännön yrityselämärelevanssia hankkeen tavoitteiden toteutumiseksi liike-elämää palvelevalla tavalla.

Rahoittaja

Rahoittajan kanssa on luotu hyvä keskusteluyhteys. Projektitiimi on tarvittaessa heti yhteydessä rahoittajan edustajaan.

Ohjausryhma

Ohjausryhmä on tukenut työskentelyä hankesuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamisessa aktiivisesti. Ohjausryhmätyöskentelyssä on hyödynnetty myös sähköisiä työvälineitä.