Turun Ohjaamo

Alle 30-vuotiaille nuorille suunnattu matalan kynnyksen moniammatillinen palvelu

Toimintalinja 3 (ESR) | 01.03.2015 – 28.02.2018 | Varsinais-Suomi

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

•Hankevetäjä (Jussi Rantalainen ja kolme asiakastyöhön osallistuvaa hankekoordinaattoria; hankekoordinaattori (Hanna Hyytiä), työelämäkoordinaattori (Minna Koivumäki), koulutuskoordinaattori (Ilona Ojala, syksystä 2017 Arttu Koivisto)
•Turun kaupungin työllisyyspalvelukeskus
•Turun kaupungin nuorisopalvelut
•Varsinais-Suomen Te-toimisto

Kumppanuus
•pop-up toimijat
•Yritykset
•Nuorten verkosto
•3. sektorin järjestöt
• KELA

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen ELY (75%) Turun Kaupunki (25%)-
EURA-tunnus: S20148
Toteuttajaorganisaatio: Turun Kaupunki
Maakunta: Varsinais-Suomi
Aloituspäivä: 01.03.2015
Lopetuspäivä: 28.02.2018
Budjetti: 500000-1000000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Turun Ohjaamo (S20148) on hanke, joka on kehittänyt nuorten alle 30-vuotiaiden nuorten palveluita Turussa.
Hankkeen tavoitteena oli luoda nuorille suunnattu matalan kynnyksen palvelupaikka Turun keskustaan, josta nuoret
löytävät helposti valtaosan nuorille suunnatuista palveluista samasta paikasta.

Ohjaamo toimi peruspalveluiden alustana, johon uudet avaukset juurrutettiin. Turun Ohjaamossa toimivat hankeaikana myös
syvennetyt monialaiset palvelut, jotka tähtäsivät kuntoutukseen työmarkkinoille, koulutukseen ja työllistymiseen.
Syvennetyt palvelut toteutetiin yhteistyössä Turun kaupungin, Varsinais-Suomen TE-toimiston ja
Kansaneläkelaitoksen kanssa.

Keskeisenä hankkeen tavoitteena oli myös työllisyyden hoidon kumppanuusverkoston jäntevöittäminen ja palveluiden
vaikuttavuuden tehostaminen. Ajatuksena on jatkuva vuorovaikutteinen palvelumuotoilu ja kuntalaisten osallistaminen
palveluiden kehittämiseen.

Turun Ohjaamossa  nuoria asiakkaita palveltiin molemmilla kotimaisilla kielillä.

Turun Ohjaamossa työskentelivät

•hankevetäjä
•hankekoordinaattori , työelämäkoordinaattori ja koulutuskoordinaattori
•Turun kaupungin Työllisyyspalvelukeskuksen KOHO-toiminta (4 urasuunnittelijaa, syvennetyt palvelut)
•Nuorten tieto-ja neuvontapalvelu NuortenTurku (2 tietopalveluohjaajaa)
•Terveydenhoitajan palvelut ajanvarauksella Ohjaamon asiakkaille (1 terveydenhoitaja) kokeilu 2016
•Nuorten seksuaalineuvoja ajanvarauksella 1krt/vko (kaikille turkulaisille nuorille)
•Nuorten päihdesairaanhoitaja ajanvarauksella (alaikäiset nuoret) 1krt/vk (Vamos/Ohjaamo) /kokeilu 2015
•Varsinais-Suomen Työ- ja elinkeinotoimisto /asiantuntija nuorten palvelut (tieto, neuvonta, ohjaus, tuki kouluttautumiseen/ työllistymiseen
•psykiatrisesti suuntautunut sairaanhoitaja (Turun kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut) 1krt/vk ajanvarauksella
•asumisneuvonta /pop-up toiminta (Turun seudun Nuorisoasunnot ry)
•yhteistyöoppilaitokset /pop up-toimintaLisäksi tiiviinä toimijana Kela (Ohjaamolle osoitettu yhteyshenkilö, muu konsultointi etänä, lync-yhteys valmistelussa)

Tulokset

Turun Ohjaamo-hankkeen lähtökohtana ja perusteluna oli se, että nuorten käyttämät palvelut olivat vuonna 2014 hajallaan eri sektoreilla ja sijoittuneet sirpaleisesti eri puolille kaupunkia. Palvelut eivät tavoittaneet tarpeeksi tehokkaasti kohderyhmää. Palvelusta toiseen ohjaaminen johti usein siihen, että nuori putosi palvelupolulta nivelvaiheiden aikana. Kun mahdollisuus tuli hakea hanketta haluttiin kaupungissa panostaa nuorten palveluihin yhteistyössä niin, että hankkeen myötä saataisiin kaupunkiin perustettua palvelupaikka nuorille, josta he saisivat palvelut matalalla kynnyksellä yhden luukun periaatteella. Ohjaus ja palvelu Ohjaamossa suunniteltiin moniammatilliseksi ja hallintorajat ylittäväksi. Palveluiden keskittämisen tavoitteena oli helpottaa nuorten siirtymistä koulutukseen ja työelämään ja vähentää syrjäytymistä.

Kehittämiskohde huomioiden Turun Ohjaamo kehitti hankevuosina ratkaisuja mm. palveluiden yhteensovittamiseen, matalaan kynnykseen, erityistä tukea tarvitsevien nuorten huomioimiseen, nuorten osallistamiseen palveluiden kehittämisessä ja verkoston yhteistyöhön Ohjaamon toimiessa kehittämisalustana.

Ohjaamo-hankkeessa Turun ydinkeskustaan on vuosina 2015 – 2018 kehitetty monipuolinen matalan kynnyksen palvelupaikka alle 30-vuotiaille nuorille. Ohjaamosta nuori saa koulutuksen- ja työnhakuun, asumiseen sekä elämänhallintaan ja hyvinvointiin liittyviä palveluita saman katon alta yhden luukun periaatteella. Hankkeen myötä palveluiden tavoitettavuus lisääntyi ja nuorten ohjaus tehostui kokonaisvaltaisen palvelumallin mukaisesti. Nuorilta ja yhteistyökumppaneilta tuli runsaasti palautetta ohjaamo-mallin toimivuudesta. Yhdellä käynnillä nuori sai monta asiaa hoidettua. Ohjaamon palvelumallia pilotoitiin ja testattiin hankkeen aikana ja kehitystyön tuloksena saatiin luotua selkeä nuoren asiakkaan palvelukuvaus. Tämä on yksi tärkeimmistä hankkeen tuloksista.

Keskeisenä hankkeen tavoitteena oli myös työllisyyden hoidon kumppanuusverkoston jäntevöittäminen ja palveluiden vaikuttavuuden tehostaminen. Työllisyyden hoitoon on panostettu koko Ohjaamon toiminnan ajan. Nuoret saivat Ohjaamosta hankkeen aikana merkittävän osan kaupungin työllistymiseen liittyvistä palveluista. Työllistymiseen liittyvien palveluiden kokonaisuutta voi pitää yhtenä Turun Ohjaamon onnistumisista. Onnistumisen perustana oli vankka osaaminen työllisyyteen liittyvistä asioista, mahdollisuus käyttää nuorten työllistämiseen kaupungin työllisyysmäärärahaa ja Ohjaamon kehittämät työllistämispalvelut ja tapahtumat, jotka kokonaisuutena tukivat nuoren polkua kohti työelämää. Ohjaamossa toimivilla ammattilaisilla on ollut myös mahdollisuus Ohjaamo-ideologian mukaisesti konsultoida toisiaan ja jakaa osaamistaan. Tämä on joustavoittanut selkeästi asiakkaan palveluprosesseja.

Ohjaamon perustamisen myötä kaupungin nuorten työllisyyspalveluita keskitettiin laajasti Ohjaamoon. Turun kaupungin Työllisyyspalvelukeskuksen KOHO-toiminta aloitti Ohjaamossa maaliskuussa 2015. KOHO oli palvellut nuoria työttömiä työnhakijoita Turussa jo kahden vuosikymmenen ajan. Ohjaamo-hankkeen alkaessa saman katon alle saatiin heti myös nuorisopalveluiden nuorten tieto-ja neuvontapalvelu NuortenTurku, jolla taas oli vuosien ajalta vahvaa osaamista työnhaun ohjauksesta mm. opiskelijoiden ja alaikäisten nuorten kohdalla. Ohjaamossa toimi koko hankekauden ajan hankkeeseen palkattu työelämävalmentaja/koutsi, joka koordinoi Ohjaamon työelämäpalveluja. Kun Ohjaamossa aloitti vakituinen TE-toimiston asiantuntija syyskuussa 2015, saatiin Ohjaamon työelämäpalveluiden kokonaisuus täydennettyä myös TE-toimiston palveluvalikolla.

Turussa on ollut paljon toimivia työllisyyspalveluja, ja yhteistyötä TE-toimiston ja muiden toimijoiden kanssa on tehty pitkään. Ohjaamon tavoitteena työelämäpalvelujen osalta oli koota toimijoita entistä tiiviimmin yhteen. Ohjaamo tarjosikin eri toimijoille yhteistyöalustan, jossa järjestettiin yhteisiä tilaisuuksia ja kehitettiin paikallisia palveluita toimivimmiksi. Hankkeen kehitystyön tuloksena myös Ohjaamon sisälle luotiin malli, jonka kautta saatiin palveluprosessit joustaviksi, ajanvaraukset sujuviksi ja työntekijöiden osaaminen entistä paremmin hyödynnettyä.

Turun kaupungin työllisyyspalvelukeskuksessa oli jo luotu omaa yritysyhteistyötä vuodesta 2014, ja koska Ohjaamo-hanke toimi saman organisaation alaisuudessa, ei päällekkäisen työn aloittamista koettu järkeväksi. Yritystiimi hallinnoi myös kaupungin ostamia työnetsijäpalveluja, joihin nuoria työnhakijoita voitiin ohjata. Ohjaamo-hankkeen ja yritystiimin yhteistyönä käynnistettiin Työnhaun Speed Date-tapahtumat vuonna 2015 sekä pyrittiin löytämään tukityöllistetyille jatkopolkuja yrityksistä. Ohjaamossa on järjestetty työhaastattelutilaisuuksia, erilaisia työnhakutapahtumia sekä Duunikahvit-iltapäiviä yhdessä eri yritysten kanssa. Ohjaamon työelämäkoordinaattorilla on ollut myös pääsy yritystiimin käyttämään tietojärjestelmään katsomaan avoimia työllistymismahdollisuuksia, joten nuori on saanut yhdellä käynnillä tiedon näistäkin paikoista. Työnetsijäpalveluja on myös hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan Ohjaamon kävijöiden kohdalla. Ohjaamon työntekijät ovat tehneet yritysyhteistyötä tarpeen mukaan, jos ja kun nuorelle on etsitty työkokeilu- tai työpaikkaa.

Ohjaamossa oli mahdollisuus käyttää kaupungin työllisyysmäärärahaa nuorten työllistymisen tukemiseksi. Hanketyöntekijät ja työllisyyspalvelukeskuksen urasuunnittelijat osallistuivat palkkatuella työllistämiseen. Hankkeen aikana yli 600 nuorta työllistyi palkkatuen avulla. Palkkatuella työllistämisen prosessi hiottiin Turun Ohjaamossa selkeämmäksi niin, että nuoren oli helppo Ohjaamossa hoitaa työllistämisasioitaan. Ohjaamosta sai suuren osan työnhakuun liittyvistä palveluista saman katon alta. Ohjaamossa nuori sai työhakemuksen ja CV:n kuntoon ja työhaussa häntä neuvottiin ja ohjattiin monin eri tavoin. Ohjaukseen kiinnitettiin erityistä huomiota erityisesti osatyökykyisten nuorten kohdalla. Ohjaamossa oli palveluun erikoistunut työntekijä, jolla oli osaamista osatyökykyisten nuorten tukemisesta. Myös työelämävalmentaja sekä TE-toimiston asiantuntija olivat osaajia osatyökykyisten palveluissa. Hankkeen avulla osatyökykyisiä nuoria työllistettiin erilaisiin avustaviin töihin niin kaupungille kuin edelleen sijoitettuina yrityksiin, joten he saivat ensimmäisen kosketuksen työelämään juuri hankkeen kautta.

Määrällisillä mittareilla laskettuna Ohjaamossa tehty työllistäminen kaupungin työllisyysmäärärahalla ja palkkatuella on ollut tehokasta, sillä vuonna 2016 työllisyyspalvelukeskuksen tiimijako siirsi puolet urasuunnittelijoista pois työllistämistoiminannasta Typ-työhön. Toimintaympäristön muutoksista huolimatta Ohjaamo pystyi uusien toimintamallien avulla edelleen vastaamaan työllistämistarpeisiin.

Työllistämiseen liittyviä palveluita tarjottiin myös paljon nuorille, jotka eivät olleet työttöminä työnhakijoina. Ohjaamo palveli myös mm. määräaikaisesti keskeyttäneitä oppilaitoksen kirjoilla olevia nuoria, opiskelijoita ja sairaslomalla tai kuntoutusrahalla olevia nuoria. Näiden nuorten palveluihin Ohjaamo toi kaupungissa selkeän lisäarvon, koska he eivät kuuluneet perinteisten työllistämispalveluiden asiakaskuntaan ja jäivät tästä syystä usein palvelun ulkopuolelle ilman tukea. Työssä käyvät nuoret, jotka esimerkiksi miettivät alanvaihtoa tai muun työn hakua, eivät ole välttämättä voineet asioida TE-toimistossa. Vaikka nämä ei-työttömät nuoret ovatkin työnhaun merkeissä pieni osa kävijöistä, tarvetta palvelulle selkeästi on. Lisäksi työelämäkoordinaattori on saattanut neuvoa työssä olevia nuoria esimerkiksi työsuhdeasioissa tai etuusasioissa. Tärkeä osa Ohjaamon matalan kynnyksen työnhakupalvelua on ollut Nuorten tieto-ja neuvontapalvelu NuortenTurku, joka palveli nuoria perusneuvonnan lisäksi mm. kesätöiden ja työnhaun asiakirjojen parissa. Ohjaamoon muodostuikin toimiva työnhakuklinikka, jossa saattoi harjoitella työhaastattelua ja saada hakemukset ja CV:t kuntoon.

Ohjaamon palveluiden kehittämisessä on käytetty apuna jatkuvaa vuorovaikutteista palvelumuotoilua ja kuntalaisten osallistamista palveluiden kehittämiseen. Tämä on tarkoittanut sitä, että nuoret ja yhteistyökumppanit otettiin mukaan heti alusta lähtien. Humakin opiskelijat tuotteistivat Ohjaamon kaikki palvelut syksyllä 2015. Mukana tuotteistamisessa olivat myös nuorten yrittäjyyspajan nuoret, jotka muotoilivat uudelleen Ohjaamon markkinointia ja kehittivät uusia tapoja viestiä nuorille Ohjaamon palveluista. Nuorten työpaja Fendarin nuoret olivat myös aktiivisesti mukana Ohjaamon kehittämisessä. Nuoret otettiin mukaan mm. tilojen sisustuksen suunnitteluun. Yhteistyökumppaneilta pyydetiin palautetta Ohjaamon toiminnasta hankkeen aikana heidät otettiin mukaan kehittämään palveluita. Toimintaa kehittivät myös Ohjaamoon työllistetyt nuoret bloggarit, jotka antoivat palautetta siitä, miten nuoret kokevat Ohjaamon palvelut ja miten palveluiden kuuluisi näkyä. Nuorten ääntä kuunneltiin myös ottamalla kaupungin nuorisovaltuutettuja mukaan Ohjaamon ohjausryhmään. Nuoret otettiin mukaan myös järjestämään tapahtumia mm. Raiteille-tapahtumaan Ylen kanssa, jossa nuoret tekivät mediaa ja haastoivat kansanedustajia nuoria koskettavista asioista.

Alueen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö oli hankkeen koulutuskoordinaattorin vastuualueena koko hankeen ajan. Koulutusneuvontaa tehtiin yhteistyössä oppilaitosten kanssa esim. pop-uppina toteutettavassa Ohjaamon aikuiskoulutusneuvonnassa. Koulutuskoordinaattori oli jatkuvassa yhteydessä oppilaitoksiin niin asiakasasioissa kuin yhteistyön tekemisessä esim. Ohjaamon koulutustapahtumien osalta. Yhteistyön tuloksena mietittiin uusia polkuja Ohjaamon kautta mm. määräaikaisesti keskeyttäneille nuorille.

Kolmas sektori oli edustettuna osana Ohjaamon palveluita. Tästä hyvänä esimerkkinä on Nuorisoasuntoliiton (NAL) järjestämä Walk-In asumisneuvonta nuorille Ohjaamossa. Yhteistyötä tehtiin laajan kolmannen sektorin verkoston kanssa. Yliopistonkadulla Ohjaamon läheisyydessä toimii monia nuorille suunnattuja palveluita, joiden kaikkien kanssa tehtiin yhteistyötä niin asiakasasioissa kuin yhteisten tapahtumien järjestämisessä. Yhtenä tärkeimmistä yhteistyökumppaneista voidaan mainita Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-toiminta, jonka kanssa Ohjaamo haki tilat samasta rakennuksesta. Ohjaamon ja Vamoksen yhteistyöhön panostettiin, koska se oli myös kaupungin tahtotila. Työntekijät tapasivat yhteisissä palavereissa kuukausittain. Näin asiakasohjaus saatiin toimimaan saumattomasti nuoren etua palvellen.

LUKUJA: Nuorille tehtiin kaupungin työllisyysmäärärahalla Ohjaamossa yhteensä 608 sopimusta. Työllistetyistä 76% sijoittui töihin Turun kaupungin yksikköön 23% edelleen sijoitettuna yritykseen töihin 1% sijoittui yhdistykseen. Merkittävä osa näistä työsuhteista on tehty erityistä tukea tarvitseville nuorille, joiden väylä työelämään on tehokkaasti ”polutettu” joustavasti Ohjaamon työntekijöiden yhteistyöllä. Ohjaamon järjestämien tukitöiden kautta avoimille markkinoille sijoittui 104 nuorta. Tämän lisäksi nuoria sijoittui töihin suoraan yrityksien rekrytointitapahtumien kautta. TE-toimiston työkokeiluja on tehty hankeaikana 338 nuorelle. Tämän lisäksi Ohjaamossa keskityttiin nuorten kesätyönhakuun. Ohjaamossa hoidettiin nuorten kesätyösetelit vuosina 2015 ja 2016. Kesätyöseteleitä toteutui näinä vuosina yhteensä 207 nuorelle. Tämän lisäksi kaupungin toimialojen kesätöitä (vuonna 2015) järjesteltiin 310 nuorelle.

Oppilaitoksista määräaikaisilla keskeytyksillä oleville nuorille tehtiin kaupungin rahalla joustavia työharjoittelusopimuksia oman alansa paikkoihin ja samalla tuettiin heidän kouluun palaamistaan. Harjoittelusopimuksia tehtiin hankeaikana Ohjaamossa 106 nuorelle.

Ohjaamossa oli mahdollisuus saada myös apua, jos polku työelämään on vaikeutunut mm. kuntouttavan työtoiminnan, TE-toimiston kuntoutuspalveluiden, ammatinvalinnanohjauksen ja psykiatrisen sairaanhoitajan tuen avulla. Ohjaamossa (syvennetyt palvelut) nuorille on tehty kuntouttavan työtoiminnan sopimuksia hankeaikana 875 kappaletta. Psykiatrisen sairaanhoitajan palveluita (toimi Ohjaamossa ajalla 3.11.2016 – 28.2.2018) käytti 50 nuorta. Käyntikertoja oli 110. Lähes kaikki asiakkaat ohjattiin jatkohoitoon eteenpäin (aikuispsykiatria, psykologiyksikkö, MP-tiimi, päiväosasto, tsemppitalo, A-klinikka, Vamos). Psykiatrinen sairaanhoitaja myös varmisti, että nuori tavoitti sovitun jatkohoitopaikan, ja sai avun sitä kautta. Tämä kertoo siitä, että Ohjaamossa annettu psykiatrisesti suuntautuneen sairaanhoitajan palvelu on ollut tarpeellinen matalan kynnyksen väylä nuoren psykiatrisen avun hoitoketjussa.

Ohjaamon palvelut auttoivat nuoria myös muissa elämän haasteissa asunnon hankinnasta seksuaalisuuteen liittyviin kysymyksiin. Turun Seudun Nuorisoasunnot ry:n toiminnan tarkoituksena oli tukea erityisesti asunnon saamisessa ja asumisen onnistumisessa tukea tarvitsevia nuoria, joten Ohjaamon Walk-in neuvontaan ajautui ja ohjattiin pääasiassa jo asumisessaan vaikeuksiin tai asunnottomaksi ajautuneita nuoria. Toinen iso ryhmä olivat nuoret, joiden oli vaikea saada asuntoa. Tähän ryhmään saattoi kuulua esimerkiksi vierasperäisen sukunimen tai maksuhäiriömerkinnän omanneita, ilman työ- tai opiskelupaikkaa olleita, vailla lähiyhteisön tukea sinnitelleitä sekä asiointitaidoiltaan heikkoja nuoria. Ohjaamossa kerran kuukaudessa palvelevan asumisneuvonnan (NAL) avulla asunnon sai 46 nuorta ja käyntikertoja vastaanotolla oli 200.

Ohjaamossa palvelleella nuorten seksuaalineuvojalla palvelun toiminta-ajatuksena oli tarjota turkulaisille alle 30-vuotiaille nuorille matalan kynnyksen terveyttä edistävää terveydenhoitoa kerran viikossa. Turun kaupungin hyvinvointitoimialan työntekijän työpanos siirrettiin ehkäisyneuvolasta Ohjaamossa tapahtuvaksi. Yhteensä seksuaalineuvojalla oli Ohjaamossa 467 asiakaskäyntiä.

Hankeen tavoitteeksi oli määritelty, että noin tuhannelle nuorelle vuosittain saadaan palveluratkaisu, joka tähtää koulutuksen hankkimiseen, kuntoutukseen työmarkkinoille tai työllistymiseen. Edellisten Ohjaamon palveluiden yhdistelmällä tuo tavoite täyttyy. Toiminnan vaikuttavuuden arviointi siihen tilanteeseen verrattuna, kun palvelut olivat vielä erillään, vaatisi oman tutkimuksen, sillä nuorten palveluiden toimintaympäristö ja nuorten työllisyystilanne muuttui kaupungissa toimintavuosienkin aikana oleellisesti. Yleisen taloustilanteen, merkittävien alueen suurten työnantajien rekrytointien ja kaupungin ja valtion työllisyystoimien yhteisvaikutuksen ansiosta nuorten työttömyys laski merkittävästi. Vuonna 2015 alle 25-vuotiaiden työttömyysprosentti oli 15.5 % ja hankkeen loputtua 10,9 %(lähde: Toimiala online).

Ratkaisun kuvaus

Ohjaamo-hankkeen (2015 – 2018) kehittämät palvelukokonaisuudet ja toimintamallit ovat pitkälti käytössä myös uudessa Ohjaamossa 2.0. Hankkeessa toimineita palveluita jatkaa Ohjaamon tiloissa ja osana toimintaa. Tämän lisäksi Turun kaupunki resursoi hankkeessa toimineen koordinaattorin vakanssin uudelle Ohjaamolle varmistamaan hyvien käytäntöjen siirtymisen tulevaan toimintaan. Näin tulokset ja onnistuneet toimintamallit siirtyvät saattaen/vaihtaen osaksi palvelua. Turun kaupunki tarjoaa Ohjaamo-toiminnalle myös tilat.

Hankkeessa tuotettu kirjallinen materiaali ja tuotteistetut palvelukokonaisuudet sekä tapahtumakonseptit antavat mahdollisuuden hyödyntää hankkeessa saatuja kokemuksia. Tämän lisäksi Ohjaamon kokoama laaja verkosto nuorten parissa toimivia yhteistyökumppaneita jatkaa kumppanuuksia ja on mukana uuden palvelun kehittämisessä.

Turun Ohjaamon palveluprosessi (2015-2018) klikkaa suuremmaksi

 

Hyvät käytännöt

Palveluja kokoava toimija ja yhden luukun periaate

Turun Ohjaamon tavoitteena ei ole luoda hanketta vain hankkeen luomisen takia. Organisaation toimijat on koottu peruspalveluista, ja kaikilla työntekijöillä on vahva kokemus ja ammattitaito kohderyhmän parissa toimimisesta. Turussa on laaja nuorten verkosto, jonka Ohjaamon työntekijät tuntevat.

Alle 30-vuotiaille nuorille on luotu aidosti matalan kynnyksen palvelupaikka.

Palvelua on kehitetty siten, että Ohjaamo-hankkeen työntekijät päivystävät tieto- ja neuvontapalvelun aukioloaikoina. Näin ollen nuori pääsee keskustelemaan asioistaan kahden kesken työntekijän kanssa. Mikäli hänelle varataan aika, se pyritään tarjoamaan viikon sisällä yhteydenotosta.

Turun Ohjaamo otti käyttöön palvelupuhelimen, johon vastaa hanketyöntekijä, tai heidän ollessa varattuina toimistotyöntekijä. Näin ei nuoren eikä yhteistyökumppanin tarvitse miettiä kenelle pitäisi soittaa. Käytössä oli myös yleinen sähköpostiosoite sekä Facebookin messenger.

Nuoren tilanne kartoitettiin avoimesti keskustelemalla ja hänelle tarjottiin palveluja, joita hän oikeasti tarvitsee. Nuorelle tarjottiin myös mahdollisuus keskustella asioistaan nimettömänä. Hanketyöntekijä toimi tarvittaessa yhteistyössä nuoren kanssa niin pitkään, kunnes hän kiinnittyi johonkin muuhun palveluun.

Nuoren alkutilanne kartoitettiin mahdollisimman pitkälle Ohjaamossa; mm. Te-palvelujen tilanne, sosiaalipalvelujen tarve, terveydentila, etuudet. Turun Ohjaamossa tilanne saadaan aidosti kartoitettua yhden luukun periaatteella.

Turun Ohjaamoon koottiin säännöllisen toiminnan lisäksi myös erilaisia pop up-toimijoita.

Hyvän käytännön siirtotapa

Kuvattu yllä. Ohjaamo-toiminta jatkaa hallituksen päätöksellä (vuodet 2018 – 2021) TEM:n rahoituksen turvin Varsinais-Suomen TE-toimiston ja Turun kaupungin kanssa yhteistyönä.

Ohjaamo-hankkeen loppuvaiheessa Ohjaamon hyviä käytäntöjä ja malleja alettiin juurruttaa osaksi uuden tulevan Ohjaamon palveluita. Järjestettiin juurrutusseminaari Ohjaamo2021, jossa Ohjaamon asiakasprosessi ja tuotteet tuotiin päättäjien tietoon ja jaettiin hyviä käytäntöjä uuden Ohjaamon siemeniksi.
Turun kaupunki tarjoaa Ohjaamolle tilat. Ohjaamon verkostot ja hankkeen aikaiset ohjaamotoimijat ovat jatkaneet yhteistyötä.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Turun Ohjaamo-hankkeen lähtökohtana ja perusteluna oli se, että nuorten käyttämät palvelut olivat vuonna 2014 hajallaan eri sektoreilla ja sijoittuneet sirpaleisesti eri puolille kaupunkia. Palvelut eivät tavoittaneet tarpeeksi tehokkaasti kohderyhmää. Palvelusta toiseen ohjaaminen johti usein siihen, että nuori putosi palvelupolulta nivelvaiheiden aikana. Kun mahdollisuus tuli hakea hanketta haluttiin kaupungissa panostaa nuorten palveluihin yhteistyössä niin, että hankkeen myötä saataisiin kaupunkiin perustettua palvelupaikka nuorille, josta he saisivat palvelut matalalla kynnyksellä yhden luukun periaatteella. Ohjaus ja palvelu Ohjaamossa suunniteltiin moniammatilliseksi ja hallintorajat ylittäväksi. Palveluiden keskittämisen tavoitteena oli helpottaa nuorten siirtymistä koulutukseen ja työelämään ja vähentää syrjäytymistä.

Haasteita suunnitteluvaiheessa:
1. Eri toimijoiden sitoutuminen hankkeeseen
2. Eri organisaatioiden toimintojen ja toimintamallien yhteensovittaminen.
3.  Monialaisen yhteistyön hyödyntäminen ja palveluprosessien kehittäminen Turun Ohjaamon sisällä.
4. Turun Ohjaamon uuden palveluprosessin lanseeraus ja markkinointi nuorille.

Hankkeen aikana:

Hankkeen aikana haasteita koettiin eniten toimintaympäristön nopeista muutoksista johtuen. Hankkeen suunnitteluvaiheessa vuonna 2014 kaupungissa vaikutti vielä omalla palvelumallillaan toimiva KOHO-toiminta osana nuorten työllisyyspalveluita. Hankkeen alkaessa tämä toimintamalli siirrettiin osaksi Ohjaamoa. Kuitenkin toimintaympäristö muuttui niin, että Ohjaamon syvennettyihin palveluihin siirtynyt KOHO tiimiytettiin vuonna 2016, ja elokuusta 2017 nämä tiimit tulivat osalliseksi kunnallista työllisyyskokeilua. Toimintaympäristön muutos aiheutti sekä asiakaskuntaan että Ohjaamon syvennettyihin palveluihin selkeitä muutoksia. Hanke pyrki toimimaan muutoksen mukana ja selkeyttämään palveluita ja tiedottamaan. Hanke laati muutosten aikana asiakasmäärien seurantaan valvontasuunnitelman, joka toimi apuna muutosten keskellä. Asiakasohjauksen muuttuminen kunnallisen työllisyyskokeilun aikana olikin sitten jo niin iso muutos, että hankkeen mahdollisuudet reagoida siihen olivat rajalliset. Ohjaamon asema matalan kynnyksen vapaaehtoisena palveluna tilanteessa, jossa suuri osa asiakaskunnasta ohjattiin kokeiluun, olisi vaatinut täydellistä palveluiden uusimista, eikä siihen pystytty vastaamaan enää hankkeen loppuvaiheessa.

Samansuuntainen palveluiden muutos koettiin myös Ohjaamon tieto-ja neuvontapalvelun toiminnoissa. Tieto- ja neuvontapalveluiden hallinnoimat nuorten kesätyösetelit ja toimialojen kesätyöt siirtyivät pois Ohjaamosta hankkeen aikana. Tämä vaikutti Nuorten tieto-ja neuvontapalvelun asiakasmääriin kesätyönhakijoiden kohdalla. Tilanteeseen etsittiin ratkaisua kehittämällä uusia toimintamuotoja esim. kulttuuri ja vapaa-ajan toimintojen (museoretket) sekä nuorten CV-kuvausten lanseeraamisella mukaan Ohjaamon kokonaisuuteen.

Hankkeen tila, joka valittiin Vamoksen kanssa yhdessä tuottamaan synergiaa ja helpottamaan asiakasohjausta todettiin yhdeksi ennakoiduksi riskiksi sen esteellisyyden vuoksi. Vuonna 2015 kaupungin keskustassa ei kuitenkaan ollut muuta sopivaa tilaa, ja yhteisellä päätöksellä tila vuokrattiin sen muiden hyvien ominaisuuksien vuoksi. Tilan esteellisyys pyrittiin tuomaan esille heti hankkeen alkuvaiheesta lähtien niin, että Ohjaamoon lanseerattiin seinätön Ohjaamo-palvelu, joka perustui jalkautumiseen ja lähellä olevien esteettömien tilojen käyttöön. Vaikka esteellisyyden ja Ohjaamon sijainnin neljännessä kerroksessa ei koettu edistävän matalan kynnyksen palvelua, se ei kuitenkaan ole vaikuttanut suoritetujen kyselyjen perusteella nuorten kokemuksiin Ohjaamosta.

Hankkeen jälkeen:

Haasteita:
Eri organisaatioiden välisen yhteisen seurantajärjestelmän luominen. Tilastoinnin kehittäminen siten, ettei päällekkäistä tilastointia tapahtuisi. Ohjaamon moniammattillisen palvelun hyötyjen esiin tuominen ja todentaminen.
Hankkeen asiakasmäärien tilastoinnissa pyrittiin luomaan yhteisiä mittaustapoja asiakastapahtumien mittaamiseen ja vaikuttavuuden toteamiseen. Mittareiden kehittämisen osalla hanke ei saavuttanut tavoitetta. Ohjaamossa toimivien tahojen erilaisten järjestelmien ja mittaustapojen yhteensovittaminen oli erityisen vaativaa. Hankkeessa kokeiltiin typpi-järjestelmän käyttöä, mutta siitä luovuttiin ja tilalle otettiin koko Ohjaamoon Nuti-tilastointi. Monien eri tietojärjestelmien viidakosta tehty asiakasmäärien tilastointi ei toiminut, ja siinä riittää kehitettävää jatkossakin.

Reaaliaikaisen palautejärjestelmän kehittäminen olisi tarpeen. Nykyaikaisilla välineillä toteutettu palautekysely voitaisiin toteuttaa vaikka nuorten omien älypuhelinten avulla.

Toimintatavat

Hyviä toimintatapoja ovat:

  • yhden luukun periaate
  • nuoren luvalla toimiminen
  • nuorilähtöisyys
  • yhteisen arvopohjan luominen työyhteisöön; arvot elävät arjessa
  • työyhteisön jatkuva kehittäminen -Turun ohjaamossa toimijat kokoontuivat joka viikko yhteiseen palveriin

Nuorten osallistaminen:
Nuoria osallistettiin toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja tuotteistamiseen.

Tiedottaminen:

Suoraan nuorille tiedottaminen on ollut haastavampaa kun odotettiin. 15 – 29 -vuotiaat nuoret tuovat oman haasteellisuutensa kohderyhmänä, sillä he ovat niin sanottuja some- ja diginatiiveja. He ovat myös hyvin ailahtelevainen ryhmä, joka menee uusimpien virtausten mukana helposti ja vaihtaa medioita sujuvasti. Koska Ohjaamo-hankkeen tavoitteena on myös osallistaa nuoria, otimme nuoret suunnittelemaan ja arvioimaan markkinointia heti hankkeen alusta lähtien. Tiedotuksen ja markkinoinnin lähtökohtana ovat olleet myös nuorilta saadut palautteet ja ideat.

Ohjaamon markkinoinnissa ja tiedotuksessa nuoret mukana seuraavasti:

  1. Käytettiin ”nuorisoagentteja”, jotka viestivät hankehenkilöille siitä mikä toimii. Nuorisoagentit myös tekivät sissimarkkinointia eli jakoivat flyereita ja markkinoivat mm tapahtumista nuorille suoraan. Nuorisoagentteina toimivat myös Ohjaamon harjoittelijat ja työllistetyt.
  2. Järjestettiin tuotteistamispaja Humakin kanssa yhteistyössä. Nuoret tuotteistivat Ohjaamon palvelut ja valmistivat myös markkinointimateriaaleja. Hienoa oli myös se, että nuoret ”antoivat kasvot” Ohjaamolle mm. markkinointijulisteeseen.
  3. Yrittäjäpajan nuoret otettiin mukaan suunnittelemaan markkinointia ja antamaan vinkkejä erilaisiin tempauksiin.
  4. Nuoret olivat mukana tapahtumissa tekijöinä. Nuorisopalveluiden Mediapajan nuoret ovat olleet mukana aktiivisesti koko hankkeen ajan erilaisissa tapahtumissa. (Esim. Raiteille-tapahtuma, CV-kuvaukset yms.)
  5. Ohjaamossa toimi hankkeen aikana kaksi nuorta bloggaria, jotka kirjoittivat tekstejä nuorten maailmasta ja elämästä.

Nuorten lisäksi kohderyhmänä markkinoinnissa ja tiedotuksessa olivat myös kaikki nuoriin liittyvät verkostot sekä luonnollisesti nuorten vanhemmat. Yhteistyöverkostoille suunniteltiin heti alusta lähtien tiedottaminen sekä verkostokirjeen että facebookin välityksellä. Nuorten vanhemmille viestittiin kohdennetuilla ja maksullisilla some-mainoksilla sekä kaupungin nettisivujen ja tapahtumien kautta.

Yksi tehokkaimmista markkinointitavoista on ollut bussimainonta (bussin penkkien selkämykset) sekä kohdistettu some-markkinointi. Nuorille tiedotettiin paljon myös kutsumalla nuorten ryhmiä ja koululuokkia Ohjaamoon. Some-markkinointi on ollut alusta asti laajaa ja siihen on käytetty paljon työaikaa.

Turun Ohjaamossa tärkeää oli näkyä julkisuudessa myös nuorten puolestapuhujina. Ohjaamo nosti esiin julkisuudessa monia teemoja liittyen mm. nuorten syrjäytymiseen, työllisyyteen ja asumiseen. Ohjaamon kautta myös nuoret pääsivät kertoman omista kokemuksistaan ja nostamaan esille julkisuuteen heitä koskettavia asioita.

 

 

Eri tahojen merkitys

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Ohjaamo on ollut hankkeena erityislaatuinen, koska siinä luotiin uusi hallintorajat ylittävä moniammatillinen palvelupaikka nuorille. Hankkeen sisällön mukaista osaamista Turun kaupungille tuli erityisesti yhteistyön tekemisestä ja palveluiden kehittämisestä eri ohjaamotoimijoiden ja laajan verkoston kesken. Saman katon alla toimiminen ja eri hallintokulttuurien yhteensovittaminen on kartuttanut uudenlaista hanketyöosaamista Ohjaamon kaltaisessa yhteistyöhankkeessa. Uudenlainen toimintamalli vaati paljon tietotaitoa erilaisten kokeiluiden pilotoinnissa erityisesti nuorten osallisuuden teemaan, nuorille markkinointiin ja palveluiden muotoiluun liittyen.

Hankkeen katto-organisaationa toimineessa Turun kaupungin työllisyyspalvelukeskuksessa on toiminut samaan aikaan useita hankkeita. Turun kaupunki ja työllisyyspalvelukeskus ovat toteuttaneet erilaisia hankkeita jo rakennerahastojen alkuaikojen hankekausilta lähtien. Ohjaamo-hanke on tehnyt yhteistyötä työllisyyspalvelukeskuksen muiden hankkeiden kanssa ja vaihtanut hyviä käytänteitä niin sisällöllisiin teemoihin kuin hanketyöhönkin liittyen.

Rahoittaja

Rahoittajan tuki on ollut tärkeä osa hankkeen läpivientiä.

Ohjausryhma

Ohjausryhmässä oli vakituinen edustus Varsinais-suomen TE-toimistosta/ELY, Kelasta, Turun kaupungin työllisyyspalveluista/Konsernihallinto, Turun kaupungin nuorisopalveluista, Turun kaupugin hyvinvointitoimialalta, Nuorisovaltuustosta ja Vamos Turusta.
Ohjausryhmässä myös rahoittajan edustus Keski-Suomen Ely-keskuksesta.