Työnuoli – Työtä liikuntaseuroissa

Hanke tukee liikuntaseurojen työllistämistä ja kehittää niiden toimintaa.

Toimintalinja 3 (ESR) | 01.01.2015 – 31.12.2016 | Keski-Suomi

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Projektipäällikkö Petri Jussila, JAMK +358 40 542 0685, etunimi.sukunimi@jamk.fi

Projektiasiantuntija Laura Härkönen, Keski-Suomen Liikunta  +358 50 339 0459, etunimi.sukunimi@kesli.fi

Projektiasiantuntija Janne Laitinen, JAMK +358 400 976751, etunimi.sukunimi@jamk.fi

Projektiasiantuntija Petri Lehtoranta, Keski-Suomen Liikunta +358 50 533 3858 etunimi.sukunimi@kesli.

Projektiasiantuntija Anu Myllyharju-Puikkonen, etunimi.sukunimi@jamk.fi

Projektiasiantuntija Pekka Natunen, JAMK, etunimi.sukunimi@jamk.fi

Projektisihteeri Heidi Ratinen, JAMK, etunimi.sukunimi@jamk.fi

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus
EURA-tunnus: 100219
Toteuttajaorganisaatio: Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.01.2015
Lopetuspäivä: 31.12.2016
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Työnuoli – Työtä liikuntaseuroissa – hankkeen päätavoitteena on lisätä keskisuomalaisten liikuntaseurojen työnantajaosaamista sekä kiinnostusta tarjota työtä ja työpaikkoja. Hankkeen toteuttavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Keski-Suomen Liikunta, ja siinä on mukana kymmenen liikuntaseuraa, joiden lajitaustat ovat erilaiset. Lisätietoja hankkeesta saa täältä http://www.kesli.fi/seuratoiminta/hankkeet-ja-kampanjat/tyonuoli/

Avainsanat:

Tulokset

Työnuoli-hankkeen päätavoitteena on lisätä keskisuomalaisten liikuntaseurojen työnantajaosaamista sekä kiinnostusta tarjota työtä ja työpaikkoja.  Tämä päätavoite jakautuu seuraaviin alatavoitteisiin, joissa on toistaiseksi saatu aikaan seuraavia tuloksia.

  • Hankkeessa mukana olevat liikuntaseurojen avainhenkilöt tunnistavat erilaisia työtehtäviä liikuntaseuroista. / Tätä tavoitetta on viety eteenpäin hankkeen koulutustilaisuuksissa ja seurakohtaisissa kehittämistilaisuuksissa. Tämän tuloksena on tuotettu seuroille merkittävästi lisätietoa, joka on näkynyt myös niiden toiminnassa ja tukenut niitä toiminnan kehittämisessä, roolituksessa ja rekrytoinneissa. Tämä karttunut osaaminen tulee epäilemättä näkymään seurojen hankkeen jälkeisessä toiminnassa.
  • Hankkeessa mukana olevat liikuntaseurat kehittävät tätä kautta toimintaansa taloudellisesti kestävämpään suuntaan. /  Tämä tavoite tarkoittaa lähinnä sitä, että toimintaan saadaan lisää pitkäjänteisyyttä ja kestävyyttä, jota kautta seurat voivat myös työllistää aiempaa enemmän. Hankkeessa mukana olevat  liikuntaseurat ovat kehittäneet toimintaansa ja dokumentoineet sitä aiempaa paremmin. Ainakin viisi kymmenestä liikuntaseurasta on myös rekrytoinyt uusia henkilöitä ja henkilöstön vaihdokset on toteutettu yhä suunnitellummin. Moni seuroista on myös hankkeen toiminnan tukemana saanut Sinettiseura-statuksen.
  • Hankkeessa syntyy innovatiivisia toimintamalleja ja sovelluksia nuorten ja ikääntyneiden työllistämiseksi liikuntaseuroissa. / Monet mukana olevat liikuntaseurat ovat vahvistaneet näkemystään työllistämisestä ja sen linkittymisestä seuran toimintaan. Useat seurat ovat myös rekrytoineet. Ainakin alueellisesti innovatiiviseksi toimintamalliksi voisi kuvata sitä, että yksi hankeseuroista on palkannut yhteisten työntekijän tämän hankkeen ulkopuolisen seuran kanssa. Lisäksi on käytetty myös oppisopimuskoulutusta.
  • Hankkeessa saatua uutta tietoa ja kokemuksia levitetään mm. julkaisun ja seminaarien avulla. / Hanke järjesti Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa – seminaarin helmikuussa2016, jossa oli noin 80 osallistujaa ja erinomaisia alustuksia. Yhteistä työtä liikunnan eteen – loppuseminaari järjestettiin joulukuussa 2016, jonka alustukset ja keskustelu olivat myös hyviä. Tulevaisuuden työ liikuntaseuroissa – julkaisu ja sitä on jaettu laajasti sekä sähköisesti että painettuna. Hanke on ollut jonkin verran esillä mediassa, mm. projektipäällikön kaksi haastattelua radiossa ja laajahko kirjoitus Keskisuomalaisessa.
  • JAMKin yhteistyö liikuntaseurojen kanssa lisääntyy ja tiivistyy sekä kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden eritysosaaminen otetaan liikuntaseurojen käyttöön./ Hankkeessa mukana olevien liikuntaseurojen toiminnan kehittämiseen on kytketty Jyväskylän ammattikorkeakoulun prosesseja, kuten esimerkiksi kolmen yleisseuran hallitun sukupolvenvaihdosprosessin tukeminen, johon on luotu ratkaisuehdotuksia. Hankkeeseen liittyi myös JAMK Generatorin tuottaman innovaatioviikon käyttäminen toisen asteen liikuntatarpeiden kartoittamiseen. Kansainvälisten vaihto-oppilaiden mahdollisuuksia suhteessa liikuntaseurakenttään on selvitetty.
  • Keski-Suomen Liikunta luo liikuntaseurojen työllistämispalvelun tietopankin, jonka avulla tämä toiminta lisääntyy pysyvästi. / Tietopankki on julkaistu Keski-Suomen Liikunnan nettisivuilla, jonka jälkeen sitä on päivitetty saadun palautteen siivittämänä. Tietopankki on saanut kiitosta sekä alueen liikuntaseuroista että laajemminkin kansainvälisesti.

Työnuoli – hankkeessa on mukana kymmenen liikuntaseuraa, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti koulutus- ja kehittämisprosessiin. Ne ovat saaneet tukea toimintansa kehittämiseen ja useat niistä ovat myös rekrytoineet työntekijöitä. Hanke on herättänyt myös valtakunnallista kiinnostusta mm. Valo ry:n ja joidenkin lajiliittojen taholta.

Hyvät käytännöt

Työnuoli-hankkeen toteuttamassa kehittämisprosessissa on yhdistetty varsin monenlaisia seuroja erilaisista taustoista. Mukana on yleisseuroja ja lajiseuroja, suuria seuroja ja keskikokoisia seuroja, vanhoja seuroja ja uusia seuroja. Henkkeen toiminta tässä verkostossa on perustunut yhteiskehittämiseen, avoimeen dialogiin ja vertaisoppimiseen.

Tällainen kehittämistapa on ilmeisesti liikuntakentällä harvinainen, mutta on osoittautunut toimivaksi, koska erilaiset näkökulmat tukevat vertaisoppimista ja hyvien käytäntöjen levittämistä. Tosin se tuo mukanaan myös haasteita.

Hyvän käytännön siirtotapa

Hankkeen tuloksia ja toimintatapaa voidaan levittää kansallisesti mm. Valo ry:n, LIKESin ja lajiliittojen kautta, joille onkin tiedotettu hankkeen toiminnasta aktiivisesti.  Keskusteluja on käyty myös joidenkin muiden samantyyppisten hankkeiden kanssa muualla Suomessa.

Hankkeen toimintatapaa voisi siirtää myös toisille alueille ja ehkä kansallisellekin taholle. Juuri nyt on käynnissä liikuntaorganisaatioiden ja -järjestelmän uudistus, joka siirtänee mahdollisia jatkotoimenpiteitä eteenpäin. Liikuntaseurojen kehittämistoimintaa voisi tehdä myös kansainvälisellä EU-hankkeella, joskin eri maissa liikunnan organisoitumisen ja seuratoiminnan muodot ovat varsin erilaisia.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Keski-Suomessa on hyvin monenlaisia liikuntaseuroja, joihin on jatkuvasti kohdennettu erilaisia koulutus- ja kehittämistoimenpiteitä mm. Keski-Suomen Liikunnan toimesta. Pääosin yhteiset kehittämisprosessit ovat lajikohtaisia, mutta Työnuoli-hankkeessa toteutetaan lajirajat ylittävää kehittämistoimintaa. Tässä hankkeessa pilotoidaan siis uudenlaista liikuntaseurojen kehittämistapaa, jossa verkostomainen yhteistyö, yhteiskehittäminen ja toisilta oppiminen on keskiössä. Tämä toimintatapa onkin herättänyt kiinnostusta myös kansallisella tasolla.

Hankkeen suunnitteluvaiheessa toteutettiin myös sitä tukeva selvityshanke Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä, jonka raportin tuloksia käytettiin hyödyksi Työnuoli-hankkeen suunnitelussa. Tällainen toimintapa on monessa tapauksessa järkevä ja tuloksellinen.

Hankkeen aikana:

Hankkeen koulutus- ja kehittämisprosessi eteni hyvin ja varsin systemaattisesti. Liikuntaseurat saivat uutta tietoa ja näkemystä työllistämisestä ja sen yhteydestä oman toiminnan kehittämiseen. Yhteiskehittämisen ja toiselta oppimisen prosessit ovat myös edenneet hyvin. Osa mukana olevista liikuntaseuroista on jo rekrytoinut henkilöstöä sekä kehittänyt muutoinkin vahvasti toimintaansa ja sen dokumentointia.

Hankkeen aikana huomattiin, että tällaisessa hankkeessa kehittämistyön pullonkaula syntyy helposti vapaaehtoispohjalta toimivien seurojen aikaresurssiin. Tosin Työnuoli-hanke sai lähes kaikki seurat aktivoitoitua mukaan kehittämistyöhön, jota on tehty osallistavalla otteella.

Hankkeen jälkeen:

Hankkeen viestintä on ollut hyvää ja kaikki on osallistettu siihen, mutta sisäisessä tiedonjaossa ja eri medioiden monipuolisessa käytössä (sosiaalinen media, erilaiset alustat) olisi voinut toimia vielä vaikuttavammin.

Hankkeen ohjausryhmä on toiminut aika perinteisesti ja hyvin, mutta jatkossa niiden roolituksia, toimintatapoja ja tarkoitusta kannattaa jatkossa miettiä hyvin.

Toimintatavat

Työ nuoli -hanke  on alueellinen ja verkostomainen kehittämisprojekti. Tällaisissa hankkeissa on syytä huomiota kolme keskeistä asiaa: tiedolla johtaminen, asioiden hoitaminen eli management sekä ihmisten johtaminen eli leadership. Tässä hankkeessa keskeinen tieto kerättiin jo etukäteen tehdyn esiselvityksen avulla, joskin sitä tietysti päivitetään hankkeen kuluessa mahdollisuuksien mukaan. Hankkeiden johtamisessa kiinnitetään nykyään paljon huomiota asioiden eteenpäin viemisen lisäksi myös ihmisten johtamiseen. Tämä onkin järkevää, jos ja kun hankkeista halutaan tuloksellisia ja vaikuttavia.

Verkostomaisen kehittämishankkeen onnistunut toteuttaminen edellyttää jatkuvaa toimintaympäristön muutosten analysointia, verkoston kehittämistä ja prosessien reflektointia. Hankkeen jatkuvaa suuntaamista tehdään toiminnan systemaattisen arvioinnin avulla. Hankkeen kohderyhmä on myös otettu mukaan prosessien ja toimenpiteiden suunnitteluun, joita tehdään mahdollisimman avoimesti ja reflektiivisesti. Tällaiset avoimen dialogin sekä yhteissuunnittelun ja –kehittämisen periaatteet ovat osoittautuneet toimiviksi ja tuloksellisiksi tämän kaltaisissa hankkeissa.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikön merkitys on keskeinen sekä asioiden eteenpäin viemisessä eli managementissa että ihmisten johtamisessa eli leadershipissä. Lisäksi hän kokoaa ja välittää tietoa osapuolelta toiselle ja toimii linkkinä sekä projektiryhmän ja ohjausryhmän välillä sekä projektiryhmän ja kohderyhmän välillä. Hän vastaa yhdessä muun projektiryhmän kanssa projektin sisällöllisestä ja taloudellisesta etenemistä suunnitelman mukaisesti.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on hankkeen päätoteuttaja, jolla on erinomaiset tukipalvelut ja paljon kokemusta tällaisten hankkeiden toteuttamisesta ja hallinnoimisesta. Työnuoli -hanke liittyy ennen kaikkea ammattikorkeakoulun aluekehitystehtävään, mutta sen toiminta ja tulokset kytkeytyy vahvasti myös korkeakouluopetukseen.

Keski-Suomen Liikunta on hankkeen osatoteuttaja, jolla on jatkuva yhteys maakunnan liikuntaseuraverkostoon ja vahvaa näkemystä sen kehittämisestä. Samalla se voi tiedottaa hankkeesta liikuntatoimijoille laajemminkin. Tätä kautta myös Työnuoli-hankkeen vaikuttavuutta ja jatkuvuutta voidaan vahvistaa.

Kumppanit

Hankkeen varsinaiset kumppanit siinä mukana olevat kymmenen keskisuomalaista liikuntaseuraa. Ne ovat:
•Harjun Woima, Jyväskylä
•TVS Illusion Vaajakoski, Jyväskylä
•Jaguars Spirit Athletes, Jyväskylä
•JJK juniorit, Jyväskylä
•Jyväskylän Naisvoimistelijat, Jyväskylä
•JYP juniorit, Jyväskylä
•Korpilahden Pyrintö, Jyväskylä
•Muuramen Yritys, Muurame
•Saarijärven Pullistus, Saarijärvi
•Äänekosken Huima, Äänekoski

Näiden liikuntaseurojen tehtävänä on lisätä omaa osaamistaan, kehittää toimintaansa ja työllistää. Samalla ne toimivat myös vertaistukena toisilleen ja tuoda oman asiantuntemuksensa hankkeeseen, jolloin koko verkoston osaaminen ja näkemys saadaan hankkeen käyttöön. Tämä avoimen vuorovaikutuksen ja yhteiskehittämisen toimintatapa on järkevä ja tuloksellinen.

Rahoittaja

Työnuoli - hankkeen rahoittajana toimii Keski-Suomen ELY-keskus. Rahoittaja valvoo ja tukee osaltaan hankkeen suunnitelman mukaisessa toteuttamisessa ja rahoittaa hanketta maksatuskausittain.

Ohjausryhma

Hankkeen ohjausryhmässä on toteuttajien, kohderyhmän ja asiantuntijaverkoston edustajia. Ohjausryhmä tuo oman asiantuntemuksensa hankkeen käyttöön ja ohjaa sen toteuttamisessa. Lisäksi se tiedottaa siitä omille sidosryhmilleen ja laajemminkin. Ohjausryhmän itseisarvioinnissa todettiin, että sen toiminta on edennyt systemaattisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Kaiken kaikkiaan ohjausryhmien henkilövalintoihin, roolitukseen ja tarkoitukseen kannattaa kiinnittää paljon huomiota.