Uutta virtaa – nuorille ja pitkäaikaistyöttömille katkeamaton ja oikea-aikainen palveluketju

Toimintalinja 3 (ESR) | 30.03.2015 – 30.06.2017 | Keski-Suomi

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

 

Otettu Lumia Selfie -sovelluksella

Hankepäällikkö

Heli Mäki

puh. 040-635 0138, heli.maki@laukaa.fi

Mari2

Työkykykoordinaattori

Mari Rantamäki

puh. 040-635 0865, mari.rantamaki@laukaa.fi

Kati

Ura- ja opinto-ohjaaja

Kati Kokko

puh.040-635 1457 , kati.kokko@laukaa.fi

ellu

Ura- ja opinto-ohjaaja

Elina Kivinen (äitiyslomalla 9.5.-31.12.2016)

puh.040-635 1457 , elina.kivinen@laukaa.fi

 

 

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto, Kesken-Suomen ELY-keskus, Laukaan kunta, Äänekosken kaupunki ja Konneveden kunta.
EURA-tunnus: S20015
Toteuttajaorganisaatio: Laukaan kunta, vapaa-aikatoimi
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 30.03.2015
Lopetuspäivä: 30.06.2017
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Hankkeen tavoitteena o luoda nuorille ja pitkäaikaistyöttömille katkeamaton ja oikea-aikainen palveluketju, jossa tarvittava tieto siirtyy asiakkaan mukana palveluntarjoajalta toiselle.

Hankkeen aikana etsimme ja kehitämme yhtenäisiä asiakaslähtöisen ohjauksen toimintamalleja ja menetelmiä sekä juurrutamme ne hankekunnissa oleville toimijoille. Tämä yhdenmukaistaa asiakkaille tarjottavia ohjauspalveluja ja lisää positiivista asiakasvirtaa. Samalla kehitämme hankekuntien työllistämispalveluiden työntekijöiden erityisosaamisen käyttämistä yli kuntarajojen. Hankkeen tavoitteena on selvittää yhteisen työllisyysyksikön perustamisen edellytykset.

Asiakkaiden ammatillisia ja muita valmiuksia parannetaan yhteistyössä mm.alueen yritysten ja oppilaitosten kanssa. Hankkeen aikana kartoitamme kohderyhmän asiakkaiden sähköisen asioinnin osaamistasoa. Lisäksi tehostamme toimijoiden, kuntien ja niiden päättäjien välistä tiedonsiirtoa.

 

Tulokset

Hankkeen päätavoitteista neljä viidestä liittyi toimintaympäristötekijöihin, joilla voidaan välillisesti auttaa työttömiä töihin. Näitä olivat:

  • palveluketjujen kehittäminen
  • ohjausmalleihin luominen ja vakiinnuttaminen
  • erityisosaajien ammattitaidon hyödyntäminen
  • tiedonvälityksen ja sähköisen asioimisen kehittäminen.

Asiakkaiden saama apu olikin keskeisessä asemassa ja tämän osa-alueen tavoitteet saavutettiin erinomaisesti: Asiakaspalvelun määrälliset tavoitteet ylitettiin, asiakaskokemus oli huippuluokkaa ja myös pysyviä työmarkkinatuloksia saavutettiin.

Juuri asiakastyön onnistumisella hankkeessa pyrittiinkin selvittämään toimivimmat taustaprosessit ja käytännön, demostroimaan niitä käytännössä sekä hakemaan myös vakuuttavuutta ja luotettavuutta asiakasohjaussuunnitelmiin ja pysyviin malleihin. Hanke toimi haastavassa ohjausympäristössä: asiakkaiden palvelutarpeet olivat kasvava ja muu ohjauspalveluiden saatavuus vähenevä trendi.

Yhtenäisten asiakasohjauksen mallien luominen ja vakiinnuttaminen oli myös keskeinen tavoite. Ohjaustarpeet tulevat edelleen lisääntymään ja kuntien itsensä rooli Uutta Virtaa – hankkeen kaltaisten asiakasläheisten ohjaus- ja valmennuspalveluiden toteuttajana on keskeinen.

Kuntayhteistyön tiivistymistä organisatorisen yhteistoiminnan tasolle tavoiteltiin, mutta tätä varten Mikko Kesän tekemä erillisselvitys ei kuitenkaan suositellut sitä. Hanke onnistui osoittamaan kahden keskeisimmän ohjaustyön osa-alueen, työkyvyn arvioinin ja ura-ja opinto-ohjauksen tarpeellisuuden ja kunnat jatkavat näissä asioissa yhteistoimintaansa. Tässä mielessä hankkeen päätavoitteista kuntayhteistyöstä toimintamallista ja erityisosaajien hyödyntämisestä yhtyivät toisiinsa ja samaan loppuratkaisuun. Kunnat palkkasivat yhteisen työkykykoordinaattorin 1.8.2017 alkaen.

 

 

 

Ratkaisun kuvaus

  • Asiakassuhde on kantaa ottava kumppanuus, jossa asiakas on toimija.
  • Asiakkaalla on riittävä tietämys vaihtoehdoista päätöksensä tueksi. Vaihtoehdot ja tiedot rakentuvat ohjaustilanteissa yhteisissä keskusteluissa ohjaajan kanssa. Näitä tarkastellaan jatkuvasti.
  • Verkostomainen työskentelytapa eri toimijoiden kanssa.
  • Yhtenäisten lomakkeiden ja ohjaussuunnitelmien luominen hankekuntiin.
  • Uutiskirjeen lähettäminen yhteistyökumppaneille.
  • Koulutusten järjestäminen työntekijöille.
  • Työvoimapoliittisten koulutusten hankkiminen asiakkaille.

Hyvät käytännöt

  • Ohjaus- ja palvelutakuun sekä oman yhteyshenkilön lupaus ”oikeutena” asiakkaille.
  • Ratkaisukeskeinen asiakasohjaus.
  • Tuen intensiivisyyden säätely.
  • Työkykyarviointiprosessin kehittäminen sujuvaksi ja näkyväksi.
  • Ura- ja opinto-ohjauspalvelun tarjoaminen paikallisesti ja isolle kohderyhmälle.
  • TE-toimistoyhteistyön vahvistaminen, kuten yhteiset tilaisuudet.

Hyvän käytännön siirtotapa

Asiakasohjauksen menetelmien yhtenäistäminen hankekuntien sisällä ja –välillä.
 Ohjausosaamisen ja -työotteen kehittyminen.
 Yhteinen ymmärrys mitä tapahtuu missäkin vaiheessa ja mitä kukakin tekee. Oikean kumppanin löytyminen ja asiakkuus päättyy saattaen vaihtaen.
 Palvelut ja toimintamuodot osallisuutta ja omaehtoisuutta samaan aikaan lisääviä.
 Asiakas johtaa omaa prosessiaan.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

  • Asiakkaan aktivointitoimenpiteen päättyessä tulisi varmistaa, etteivät sovitut asiakasprosessit jää kesken.
  • Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden ohjautuminen heille oikeiden palvelujen piirin.
  • Verkostolla ei ole aina riittävää kokonaiskuvaa työttömyydestä ja sen vaikutuksista asiakkaiden arkeen.
  • Eri organisaatiot tekevät ohjaustyötä omien tavoitteidensa mukaisesti, jolloin asiakkaan henkilökohtaiset tavoitteet voivat hämärtyä tai niitä ei saada näkyviksi.Palvelut on sektoroitu hoitoa vaativien ongelmien mukaisesti.
  • Toimijoiden kannalta tarpeellinen tieto siirtyy asiakkaan mukana tietosuojan vaarantumatta.
  • Kuntien alueilla on useita toimijoita, joissa ohjaushenkilöstön vaihtuvuus on suurta. Se on suuri haaste ammatillisen osaamisen näkökulmasta.
  • Välityömarkkinoiden palvelujen hyödyntäminen kaikkien hankekuntien alueilla.
  •  

Hankkeen aikana:

  • Asiakkaiden tilanteisiin löydetään pysyvämpiä ratkaisuja, tämä mahdollistaa suuremman asiakasmäärän ohjauksen.
  • Kuntiin luodaan yhtenäinen toimintakäytäntö toimijoiden kesken. Työttömyyden taustalla oleviin ongelmiin pystytään puuttumaan nykyistä nopeammin ja tarjoamaan palveluja ja mahdollisia ratkaisuja nykyistä joustavammin
  • Asiakkaan siirtyminen varmistaminen toimenpiteestä toiseen, se on joustavaa ja tarpeellinen tieto siirtyy asiakkaan mukana.
  • On kehitetty tiedotuskäytäntö kuntien päättäjille ja sidosryhmille.
  • Työllisyydenhoito nähdään yhteisenä ja tärkeänä osana kuntien toimintaa, taloutta ja kuntalaisten hyvinvointia.

Hankkeen jälkeen:

  • Tieto siirtyy asiakkaan mukana palvelusta toiseen.
  • Ura- ja opinto-ohjauspalvelun tarjoaminen paikallisesti ja isolle kohderyhmälle.
  • Työkykyarviointiprosessin kehittäminen sujuvaksi ja näkyväksi sekä vastuuhenkilöiden nimeäminen jokaiseen kuntaan.
  • Moniammatillinen ja verkostomainen yhteistyö työllisyyden hoidossa on hankealueella vakiintunut ja joustava työtapa.
  • Asiakkaalla on oikeus omaan vastuuhenkilöön, jolla on ajantasaiset tiedot verkostosta, palveluista sekä asiakkaan kokonaistilanteesta ja omista tavoitteista
  • Ohjausosaamisen kehittäminen ja pysyvät mallit myös jatkuvaan osaamisen ylläpitämiseen.
  • Systemaattinen asiakaspalautteen keruu ja niihin reagointi
  • Kuntien työllisyyspalvelujen tulisi löytää pysyvät yhteistyömallit TE-toimiston kanssa.
  • Vakiintunut yritysyhteistyö, monipuolisten työllistymisen palvelujen hyödyntäminen
  • Työpajojen yhteistyön lisääminen, palveluiden tuotteistaminen ja kehittäminen

Toimintatavat

  • Tarjotaan erilaisia palvelumalleja eri tyyppisille asiakkaille ja skaalataan ajallisesti ja ajoitetaan palvelut oikea-aikaisesti erilaisille asiakkaille. Asiakkaita ei  palvella ”jonotusperiaatteella” vaan asiakasohjausresurssit skaalautuvat ohjaustarpeiden mukaan tarkasti rytmitettynä. Osa asiakkaista voi tarvita intensiivisempää usean peräkkäisen tapaamisen ohjausta, toiset hyötyvät taas pitkäkestoisemmista, mutta harvemmin järjestettävistä tapaamista ja osalle muutamakin kerta laadukasta kantaa-ottavaa ohjausta voi riittää. Hankkeen kehittämistehtävä onnistuu parhaiten, kun toiminnassa on mukana monipuolisesti kaikenlaisia asiakkaita.
  • Varmistetaan kaikkien kuntien sitoutuminen sekä prosessien jatkuvan ylläpitäminen, parantaminen ja henkilöstön kouluttaminen.
  • Konkretisoidaan kuntayhteistyötä, esimerkiksi kuntien yhteiset työntekijät ja jaetut vastuualueet.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Hankepäällikkö Heli Mäki vastasi hallinnosta sekä hankkeen suunnittelusta ja raportoinnista. Hän vastasi kehittämistyöstä hankkeen tavoitteiden mukaisesti yhdessä ohjausryhmän kanssa sekä oppilaitosyhteistyön koordinoimisesta ja yhteistyöstä TAIKO-hankkeen kanssa. Projektipäällikkö vastasi myös tiedotussuunnitelman tekemisestä ja toteutuksesta.

Hanketyöntekijöinä toimivat Mari Rantamäki ja Kati Kokko sekä Elina Kivinen 8.5.2015- 9.5.2016. Heidän tehtävänään oli työkykyarviointiprosessien kehittäminen ja käynnistäminen. Hanketyöntekijät kartoittivat ja valitsivat asiakkaat hankkeeseen yhdessä kuntien perustyöntekijöiden kanssa. Projektityöntekijät kokeilivat ja suunnittelivat uusia osallistavia toimintamenetelmiä yhdessä kuntien ja perustyötä tekevien toimijoiden kanssa.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Laukaan kunta, työllisyysyksikkö. Hanke toteutetaan Laukaan, Äänekosken ja Konneveden alueella.

Kumppanit

TAIKO-hanke, Yhteiset asiakkuudet, oppimisen tunnistaminen, ammatillisten valmiuksien parantaminen
TiimiVoima-hanke
Sosku-hanke

Muita yhteistyökumppaneita ovat:

Äänekoski: Suolahden Työttömät ry, Äänekosken Katulähetys ry, Äänekosken kaupungin työpaja, Suolahden Ystävän tupa ry, rikosseuraamuslaitos, seurakunta
Laukaa: Puustellin tuki ry, Väentupa ry, Setlementti, Rikosseuraamuslaitos, Vattipaja, seurakunta
Konnevesi: Työpaja, 4H-yhdistys, seurakunta

Rahoittaja

Euroopan sosiaalirahasto, Keski-Suomen ELY-keskus
Laukaan kunta
Äänekosken kaupunki
Konneveden kunta

Ohjausryhma

Sakari Aho-Pynttäri, kehityspäällikkö, Ääneseudun kehitys Oy
Jouko Hyppönen, kunnansihteeri, Konnevesi
Juha Jokitalo, kunnanjohtaja, Konnevesi
Jaakko Kiiskilä, kunnanjohtaja, Laukaa
Susanna Kuhno, projektipäällikkö, TAIKO-hanke, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Outi Markkanen, sosiaalityönjohtaja, Äänekoski
Osmo Mäkäräinen, työllisyysasioidenhoitaja, Konnevesi
Päivi Paavilainen, sosiaalityönjohtaja, Laukaa
Auli Savolainen, työllisyysasiamies, Äänekoski
Erkki Sivander, työpajaesimies, Laukaa
Matti Tuononen, kaupunginjohtaja, Äänekoski
Seppo Virta, vapaa-aikatoimenjohtaja, Laukaa

Asiantuntijajäsenet:

Antti Hänninen, rahoitusasiantuntija, Keski-Suomen ELY
Eeva Martikainen, rahoitusasiantuntija, Keski-Suomen ELY
Milla Lewandowski, hankepäällikkö, TiimiVoima-hanke