Valtti-Center

Valtti-Center: Nuorten työllistymistä ja osaamista tukeva rekrykeskus

Toimintalinja 3 (ESR) | 01.02.2015 – 31.12.2017 | Satakunta

Hanke käynnissä

ee

Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Hankkeessa työskentelevät:

Raija Vataja, hankepäällikkö

Carita Ahtilinna, muutosvalmentaja

Harri Hieta, työelämäkoordinaattori

Jani Leppäniemi, media-assistentti

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus sekä Kankaanpään kaupunki
EURA-tunnus: 101666
Toteuttajaorganisaatio: Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö
Maakunta: Satakunta
Aloituspäivä: 01.02.2015
Lopetuspäivä: 31.12.2017
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Valtti-Center-hankkeen tavoitteena on parantaa nuorten saamien palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta. Matalan kynnyksen hanke ehkäisee syrjäytymistä, lisää osallisuutta ja vahvistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työllistymismahdollisuuksia, työmarkkinoilla pysymistä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hankkeen kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat pohjoissatakuntalaiset työttömät ja työttömyysuhan alaiset nuoret. Tukea ja ohjausta annetaan n. 63 nuorelle. Hankkeen tavoitteena on lähipalveluiden turvaaminen ja TE-toimiston ja kuntien lisäkanavana toimiminen. Hankkeella pyritään ennakoimaan ja varautumaan julkisten palveluiden supistumiseen ja yhdistymiseen suuremmiksi yksiköiksi. Nuorten työllistymisen edistämisen edistämiseen, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn pyritään seuraavin osatavoittein/toimenpitein: luodaan 1) avoin osaamista tukeva rekrykeskus, 2) coach-toimintamalli ja 3) vertaisjaksomalli nuorille.

Valtti-Center on uudenlainen väylä etsiä jatkopolkuja eri lähtökohdissa oleville nuorille työnhakijoille sekä tiivistää yhteistyötä yrittäjien ja välityömarkkinoiden kanssa. Toiminnassa aktivoidaan paikallisia yrityksiä ja yhdistyksiä nuorten työllistämistalkoisiin työllistämään alueen nuoria ja näin tukemaan nuorisotakuun toteutumista alueella. Hanke tarjoaa matalan kynnyksen palvelupisteen työttömille nuorille yksinkertaistamaan nuorten palveluiden saatavuutta, urasuunnittelua ja koulutukseen hakeutumisen kynnystä. Erillistä ohjausta hankkeeseen ei edellytetä, vaan nuori voi itse hakeutua palvelun piiriin. Hankkeeseen voidaan ohjata myös TE-toimiston, sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön tai muiden 3. sektorin toimijoiden kautta, joiden kanssa hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä.

Hanke lisää nuorten työllistymistä, koulutukseen hakeutumista sekä tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hanke vastaa nuorisotakuun toteutumiseen alueella ja ehkäisee osaltaan syrjäytymistä. Alueelle muodostuu uusi toimintamalli, kaikille nuorille työttömille avoin osaamista tukeva rekrykeskus, joka tukee olemassa olevia julkisia palveluita yhteisen tavoitteen eli työllistymisen lisäämiseksi. Hankkeen avulla pientyönantajat ovat aktivoituneet palkkaamaan alueen nuoria, ja ovat tietoisia esimerkiksi erilaisista vaihtoehtoisista työllistämismahdollisuuksista ja he tiedostavat olevansa avainasemassa nuorisotakuun toteutuksessa.

Avainsanat:

Tulokset

Hankkeessa luodaan Valtti-Center, nuorten työllistymistä ja osaamista tukeva avoin rekrykeskus, joka tarjoaa matalan kynnyksen palveluita nuorille.

Nuori saa tarvitsemansa palvelun kootusti yhdestä paikasta ja/tai hänet ohjataan tarvitsemansa palvelun piiriin. Nuorella on käsitys omasta osaamisesta, vahvuuksista ja mihin suuntaan hän haluaa lähteä; opiskelu vai työelämä. Hankkeen aikana nuori löytää elämäntilannettaan tukevan ratkaisun. Hankkeen malli hyödyttää nuorten parissa toimivien tahojen arjen työtä nuorten itsenäistymisen ja työelämään siirtymisen tukemisessa.

Keskuksen yritysyhteistyömalli yhdistää työnantajat ja nuoret työllistymiseen liittyvissä asioissa. Hankkeen avulla pientyönantajat ovat aktivoituneet palkkaamaan alueen nuoria, ja ovat tietoisia erilaisista työllistämismahdollisuuksista ja he tiedostavat olevansa avainasemassa nuorisotakuun toteutuksessa. Hankkeen tuloksena nuorten työttömien määrä Pohjois-Satakunnan alueella laskee ja nuoret saadaan kiinnittymään yhteiskuntaan aktiivisina kansalaisina. Nuoret, joilla on vaikeuksia saada ensimmäistä työpaikkaa tai löytää omaa alaansa, löytävät oman polkunsa itsenäiseen elämään hyvinvoivana ja arjen taidot hallitsevana nuorena aikuisena.

Vertaistukijaksolla nuoret kohtaavat muita samassa elämäntilanteessa olevia nuoria. Coach-toiminnan avulla on kehitetty henkilökohtainen tukimuoto nuorelle. Hankkeessa luodussa julkaisussa on koottuna hankkeessa mukana olevien nuorten kokemuksia, oivalluksia ja kuvauksia omasta kasvustaan ja ammatillisesta etenemisestään. Kokemukset tuottavat vertaistukea muille nuorille, jotka hakevat vielä omaa paikkaansa yhteiskunnassa.

Toimintamalli ja tuloksena saadut hankkeen hyvät käytännöt levitetään Satakunnan alueen työpajojen ja muiden sidosryhmien tietoisuuteen.

Ratkaisun kuvaus

Avoin rekrykeskus – matalan kynnyksen palveluita nuorille:

henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta
apua työ- ja koulutuspaikan etsintään
urasuunnittelua
omaan elämäntilanteeseen sopivaa vaihtoehtojen kartoitusta
tietoa harrastuksista
apua lomakkeiden täytössä
mahdollisuuden tulostaa, skannata ja kopioida
leirejä, teemapäiviä ja yritys/oppilaitosvierailuita
voit etsiä työ/työharjoittelu/oppisopimuspaikkaa Työpurkin kautta

2) Coach- toimintamalli

Henkilökohtainen, nimetty coach eli ”valkku” tapaa nuorta säännöllisesti sekä tiedottaa hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista (tutustumiskäynnit, leirit yms). Vastavuoroisesti nuori tietää, keneen hankkeessa ottaa yhteyttä, mikäli tulee kysymyksiä. Coach-toiminta käynnistyy samalla, kun nuori kirjataan hankkeen asiakkaaksi.

Coach-toiminta tarjoaa selkeyttä myös yhteistyökumppaneiden suuntaan, kun tiedossa on selkeästi asiakkaan henkilökohtainen tuki ja yhteyshenkilö.

Coach on nuoren matkassa mukana, helppo tavoittaa ja puolueeton tuki – monesti se nuoren elämästä puuttuva aikuinen tai nivelvaiheen sidos työttömän arjesta oman jatkopolun löytämiseen.

3) Vertaisjakso

Nuorten toiveesta kumpusi, että hankkeessa järjestetään erilaisia teemapäiviä ja leirejä, joihin nuoret voivat osallistua eri kokoonpanoin.

Tapahtumissa mietitään omia vahvuuksia ja kehittämisen paikkoja ryhmänä ja henkilökohtaisesti. Tavoitteena on haastaa itsensä ja omat taitonsa eri tavoin ja lähtökohdin. Mukavan yhteisen tekemisen ja itsensä haastamisen lisäksi hyötytietoa upotetaan sopivasti päivittäiseen yhdessäoloon.

Olemme esimerkiksi:

  • eräjormailleet
  • tehneet aarrekarttaa
  • photoshoppailleet
  • pelanneet frisbeegolfia
  • tehneet jouluisia kädentaitoja
  • tutustuneet kuntosaliin

Vertaisjaksolla olemme hyödyntäneet myös voimauttavan  valokuvauksen menetelmää: nuoret kertovat kuvin ja sanoin etenemisensä kohti päämäärää (esimerkiksi työ, opiskelu tms). Kokemuksista kootaan yhteen julkaisu, jonka päämääränä on toimia kannustimena toisille nuorille, jotka kamppailevat samojen asioiden kanssa.

Hankkeen päämääränä oli myös saada paikalliset yritykset ja yhteisöt puhaltamaa yhteen hiileen: päänavaus tällä sektorilla oli Valtti-Center (ESR) -hankkeen, Kaseva ry:n, Seudullisen etsivän nuorisotyön sekä Kankaanpään 4 H-yhdistyksen järjestämä Musta tuli #ihanok -tapahtuma, jossa tavoitteena oli viestittää nuorelle, että kaikki alueen nuorten kanssa töitä tekevät puhaltavat yhteen hiileen nuorta auttaakseen – niin yhdistykset, yritykset kuin julkinen sektori. Tapahtuma saa jatkoa ensi vuonna.

 

 

Hyvät käytännöt

Hankkeen hyviä käytäntöjä ovat läpileikkaavasti koko hankkeen osalta:

1 ) matalan kynnyksen toiminta

  • ajanvarauksettomuus, helppo lähestyttävyys, nuorelle henkilökohtainen tuki/sama valmentaja koko ajan

2) nuorelle apu löytää omia jatkopolkuja vaihtoehtoisin keinoin

  • voimauttava valokuvaus, oppilaitos- ja yritysvierailut, leirit, tempaukset, työkokeilut, apu opiskelupaikan etsinnässä

3) työn ja tekijän kohtaamisen mahdollistaminen helposti

  • apu byrokratiassa, motivoituneen nuoren ja sopivan työmahdollisuuden kohtaaminen

4) nuorten kanssa toimivien tahojen yhteen saattaminen

  • yhteiset tapahtumat, tiedottaminen toisen toiminnasta

 

Hyvän käytännön siirtotapa

Hankkeessa luodaan julkaisu, jossa nuoret pääsevät itse ääneen kuvin ja tarinoin, miten oman jatkopolun rakentaminen onnistuu.

Hankkeen toiminnasta on tiedotettu aktiivisesti niin yhteistyökumppaneille kuin tuleville hankkeillekin – nuoria unohtamatta.

Hyvien käytäntöjen siirtämiseen keskitytään v. 2017.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Valtissa seurattiin huolestuneena palveluiden karsimista seutukunnalla sekä nuorille suunnattujen palveluiden keskittämistä vain jo syrjäytyneille nuorille.

Työpajan mahdollisuudet tavoittaa ja katkaista syrjäytymistä olivat rajalliset ja riippuvaisia meille polutetuista asiakkuuksista. Valtti halusi myös kokeilla, miten nuoret lähtisivät mukaan lähellä toteutettuun, työllistymistä edistävään toimintaan, joka perustuu vapaaehtoisuuteen.

Valtti-Center-hankkeen tavoitteena on lähipalveluiden turvaaminen, nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen, syrjäytymisen ehkäisy ja työllistymisen edistäminen. Tähän tavoitteeseen pyritään kehittämällä nuorille 1) vertaisjaksomallin, jolloin asiakas saa tietoa hankkeesta ja sen toiminnasta; painopiste on ryhmäytymisessä ja vertaistuessa. Tapaamiset ovat avoimia, ja niihin voi osallistua kuka tahansa työtön tai työttömyysuhan alla oleva nuori. Suunnitteilla on myös antaa nuorten työstää julkaisu omasta polustaan 2) avoimen osaamis- ja rekrykeskuksen avulla parannetaan nuoren yhteiskunnallista osaamista ja opiskelumahdollisuuksia sekä avustetaan työn saamisessa. Osaamiskeskukseen voi tulla, vaikka päämäärä oman työllistymisen suhteen olisi vielä haussa. Rekrykeskus puolestaan etsii potentiaalisia, nuoren tarpeita vastaavia työ- tai työkokeilupaikkoja, ja pyrkii osaltaan vaikuttamaan työnantajakentän asenteisiin (”pestuutalkoot” nuorille) 3) coach-toimintamallissa nuorta auttaa tuttu ja turvallinen, nuoren tarpeista lähtöisin oleva henkilö, joka pysyy samana koko hankekauden ajan.

Näillä toimenpiteillä kehitetään nuorille uudenlainen, vapaaehtoisuuteen perustuva väylä etsiä töitä. Hankkeen tavoitteena on tiivistää yhteistyötä yritys- ja välityömarkkinoiden kanssa, jotta mahdolliset piilotyöpaikat alueella löytyisivät.

Hanke teki ennen myönteisen rahoituksen saamista muutoksia projektisuunnitelmaan kahdesti, ja pääsi aloittamaan toimintansa kuukauden suunniteltua aloitusta jäljessä. Jo ennen hanketta rahoittaja- ja maksajatahojen vaihtuessa olemme huomanneet tiedottamisen sekä tiedon kulun merkityksen tärkeyden henkilöstövaihdosten yhteydessä, jotta hanke pääsisi toimimaan arjessa mahdollisimman sujuvasti.

Hankkeen aikana:

Hankkeen aikana olemme kehittäneet ja saaneet toimimaan suunnitellut toiminnot. Hankkeen kannalta haastetta luovat henkilöstövaihdokset: hankkeen alussa rahoittaja ja maksaja vaihtuivat ja media-assistentti vaihtui hankkeen puolivälissä. Myös yhteistyökumppaneissa yhteistyötahot vaihtuivat – esimerkiksi Musta tuli #ihanok -tapahtuman järjestäjätahoista kummankin yhdistyksen toiminnanjohtajat vaihtuivat joko hankekaudella tai juuri ennen hankkeen aloitusta. Etsivien nuorisotyöntekijöiden henkilöstö vaihtui useasti.

Haastetta henkilövaihdosten lisäksi on ollut tavoittaa hankkeen kohderyhmään kuuluvat nuoret.

Olemme panneet merkille tiedotuksen merkityksen – sekä sen, mitä tiedotuskanavia nuoret käyttävät. Tapahtumissa olemme käyttäneet niin suoria kontaktointeja kuin sosiaalista mediaa, mutta edelleen nuorten saaminen mukaan on haasteellista.

Vaikka nuorten tavoittaminen on haasteellista, on hanke kuitenkin onnistunut hyvin löytämään nuorille jatkopolkuja. Oletettavaa on myös se, että tavoitamme hankesuunnitelmassa olevien nuorten määrän.

Myös toimipaikan muuttaminen toiseen osoitteeseen loi oman haasteensa hankkeen toteuttamiselle -miten löytää nuoret uudelleen; onnistuuko markkinointi.

Tärkeää on myös selkeästi määrittää hankehenkilöstön vastuut ja oikeudet hankkeen toiminnan suhteen.

Hankkeen jälkeen:

Toimintatavat

Hankkeen toimintatavoissa parasta on ollut toiminta matalan kynnyksen periaatteella sekä sama, tuttu työntekijä koko nuoren hankkeessa olon ajan.

Vähän pidempään yhtäjaksoisesti nuoren kanssa oleminen (esimerkiksi leirit) ovat auttaneet hanketta paremmin pääsemään sisään nuoren ajatusmaailmaan ja ryhmässä toimimiseen kuin se, että he ovat kerrallaan lyhyehkön ajan ohjaajan kanssa yksilöinä.

Työnantajat ovat olleet yhteydessä hankkeeseen, kun tarvitsevat lisäkäsiä: tuttu henkilö on luonut mielikuvan riskittömämmästä rekrytoinnista.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikkö on toiminut hankkeen koordinoijana ja käytännön toteuttajana. Päällikön vastuulla on ollut raportointi ja talouden seuranta sekä toiminnan suunnittelu ja toteutus yhteistyössä muiden hankkeen työntekijöiden kanssa.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hankkeen toteuttajaorganisaatio loi aluksi mahdollisuuden fyysiselle hankkeen toteuttamisympäristölle ennen muuttoamme omiin tiloihin.

Toteuttajaorganisaatio huolehtii myös hankkeen laskujen maksusta ja kuntarahoituksen laskutuksesta Kankaanpään kaupungilta.

Tarvittaessa toteuttajaorganisaatio tarjoaa hankkeen nuorille työkokeilumahdollisuuksia, mikäli heitä ei ole mahdollista jatkopoluttaa eteenpäin yrityselämään esimerkiksi terveydellisistä syistä.

Kumppanit

Kumppanit ohjaavat nuoria hankkeeseen. Heitä myös kannustetaan osallistumaan nuorten "työllistämiskampanjaan" järjestämällä erilaisia tempauksia ja konkreettista neuvontaa esimerkiksi palkkatuissa.

Rahoittaja

Rahoittaja mahdollistaa hankkeen toteutuksen

Ohjausryhma

Ohjausryhmä välittää omien taustaorganisaatioidensa viestejä hankkeelle sekä vastavuoroisesti välittää tietoja hankkeen toiminnasta omalle toimijasektorilleen.