VetoVoimaa teknologia-aloille

Kone- ja tuotantotekniikan koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen

Toimintalinja 4 (ESR) | 01.07.2015 – 31.07.2018 | Keski-Suomi

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Anu Parantainen, Turun kaupungin sivistystoimiala / projektitoimisto (pj.), anu.parantainen@turku.fi
Johanna Jernberg, Turun kaupungin sivistystoimiala / ammatillinen koulutus, johanna.jernberg@turku.fi
Jaana Nyström, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, jaana.nystrom@sskky.fi
Tuija Mustalahti, Lounais-suomen koulutuskuntayhtymä Novida, tuija.mustalahti@novida.fi
Anu Vuorio, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, anu.vuorio@winnova.fi
Matti Raho, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, matti.raho@raseko.fi
Jussi Karlsson, Koneteknologiakeskus Turku Oy, jussi.karlsson@koneteknologiakeskus.fi
Marko Kortetmäki, Turun ammattikorkeakoulu, marko.kortetmaki@turkuamk.fi

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto, Keski-Suomen ELY-keskus sekä toteuttajaorganisaatiot
EURA-tunnus: S20393
Toteuttajaorganisaatio: Turun kaupungin sivistystoimiala / projektitoimisto ja ammatillinen koulutus
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.07.2015
Lopetuspäivä: 31.07.2018
Budjetti: 500000-1000000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 4 (ESR)
Erityistavoite: Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

VetoVoimaa teknologia-aloille -hanke pyrkii tavoittamaan yläkouluikäiset sekä muut potentiaaliset opiskelijat hyödyntämällä nuoria markkinoinnin suunnittelussa. Markkinointi ja tiedotus toteutetaan nuorilta nuorille ja nuorten näköisesti. Lisäksi jo alalla opiskelevien tietoisuutta alan tarjoamista mahdollisuuksista lisätään ja heidän roolinsa hankkeen toteuttamisessa on keskeistä.

Lisäksi maakunnan yrityksistä muodostetaan hankkeen aikana kummiyritysverkosto, joka on aktiivisesti mukana koulutuksen ja markkinoinnin kehittämisessä. Verkoston avulla yhteistyö oppilaitosten ja työelämän välillä tiivistyy tarjoten parhaassa tapauksessa nuorille reitin työllistymiseen.

Hankkeen kohderyhmänä ovat:
yläkouluikäiset nuoret ja heidän vanhempansa
toisen asteen opiskelijat (ammatillinen ja lukiokoulutus)
koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret
opetus- ja ohjaushenkilöstö perus- ja toisella asteella
muut nuorten ohjauksesta vastaavat tahot (esimerkiksi nuorisotyö, nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat, te-toimisto)
alueen yritykset ja yritysten työntekijät

Hankkeen toteuttajaorganisaatiot ovat:
Turun kaupungin sivistystoimiala / projektitoimisto ja ammatillinen koulutus
Salon seudun koulutuskuntayhtymä
Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida
Länsirannikon Koulutus Oy WinNova
Raision seudun koulutuskuntayhtymä
Koneteknologiakeskus Turku Oy
Turun ammattikorkeakoulu Oy

Tulokset

Ammatillinen koulutus kaipaa lisää opiskelijoita, ja työelämä osaajia. Tämän vuoksi ammatillisen koulutuksen vetovoimaa tulee pitää yllä ja entisestään kasvattaa. Tähän tarvitaan positiivista viestintää ja markkinointia kohderyhmän moninaisuuden huomioivia keinoja ja erilaisia kanavia hyödyntäen.Varsinais-Suomessa tässä onnistuttiin VetoVoimaa teknologia-aloilla -hankkeessa (2015-2018), jonka toimenpiteet keskittyivät kone- ja tuotantotekniikan alalle. Tähän tietyn alan valintaan päädyttiin, koska nimenomaan kone- ja tuontatekniikan yritykset ja koulutusalat tarvitsivat kaikkein kipeimmin lisää opiskelijoita.

Hankkeen aikana alalle hakeneiden määrä kolminkertaistui ja, mikä tärkeintä, opiskelemaan tulleiden keskeyttämiset ovat vähentyneet merkittävästi: aikaisemmin joka viides opiskelija lopetti opintonsa, nyt määrä on alle viisi prosenttia.

Komea tulevaisuus -kampanja laajeni yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n kanssa valtakunnalliseksi ja samalla käynnistettiin vuosittain toteutettava TeknologiaTiistai-tapahtuma. Tämäkin tapahtuma levisi valtakunnalliseksi ja toteutuu edelleen hankkeen päättymisen jälkeen.

 

Oppilaitoksissa kokeiltiin ja otettiin käyttöön monenlaisia uusia malleja, joilla koulutusalaa tehtiin näkyväksi. Perinteiset avoimet ovet -tapahtumia tuunattiin enemmän toiminnallisiksi – peruskoululaiset pääsivät aidosti ja oikeasti kokeilemaan työkaluja ja oppimaan perusasioita. Päiviin liitettiin usein myös yrityskontakti, joko niin että oppilaat vierailivat yrityksessä tai että yritys tuli koululle.

Vanhemmat ovat tärkeä vaikuttaja, kun 9. luokkalainen tekee jatko-opintosuunnitelmiaan. Tämän vuoksi oli tärkeää avata vanhemmille, minkälaisia jatkopolkuja ammatillinen koulutus voi tarjota. Ammattikorkeakoulun opiskelijat vierailivat niin peruskoulun oppilaanohjauksen tunneilla kuin myös vanhempainilloissa. Lisäksi TeknologiaTiistai-tapahtumissa koulutuspolun mahdollisuuksista kerrottiin ns. suurelle yleisölle.

Tulosten saavuttamisessa myös yrityksillä on tärkeä rooli. Jo hankkeen hakuvaiheessa alueen yritykset sitoutettiin mukaan ja heitä kuultiin aktiivisesti ja säännöllisesti koko hankkeen ajan. Hankkeen alkuvaiheessa kuulemistilaisuuksissa keskityttiin hankesuunnitelman arviointiin, ja hankkeen edetessä tapaamiset olivat enemmän teemoitettuja. Hankesuunnitelmassa tavoitteeksi oli asetettu kummiyritysverkoston rakentaminen ja yritysyhteistyön määrittäminen eri tasojen kautta. Tämä ei toteutunut, vaan tuloksena olivat paikalliset yrityskumppanuudet, joissa voitiin paremmin suunnitella alueellista tarvetta. Esimerkkinä uudenlaisesta yritysyhteistyöstä on yritysluokat, joita oppilaitoksiin perustettiin. Luokkien ulkoasu on yhdessä yrityksen kanssa suunniteltu ja niiden välineet, tuotokset ovat avoimesti esillä. Yritys saa pysyvää näkyvyyttä oppilaitoksessa ja oppilaitos uudistetut tilat.

Tiivistetysti voi sanoa, että hankkeessa saavutettiin kaikki sille hankesuunnitelmassa asetetut tulokset. Joitain tarkennuksia hankkeen edetessä tehtiin, mutta alan vetovoima kasvoi, peruskoululaisten ja heidän vanhempiensa tietoisuus alan mahdollisuuksista lisääntyi, samoin nuorten oma osallisuus ja ammattiylpeys kasvoivat.

 

 KOMEa tulevaisuus1

www.facebook.com/komaeatulevaisuus

Ratkaisun kuvaus

Onnistumisen tärkeimmät tekijät olivat alaa opiskelevat nuoret itse. He suunnittelivat markkinointimateriaalit, osallistuivat tapahtumien toteuttamiseen ja veivät positiivista viestiä eteenpäin omissa kanavissaan.

Heti hankkeen alkuvaiheessa maakunnan kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoista koottiin ryhmä, jonka tehtävänä oli suunnitella, miten nuorille pitäisi alaa markkinoida ja mainostaa. Hienoa oli, miten opiskelijat ottivat asian omakseen: he nimittivät ryhmää Edustushommis. Nuoret yhdessä markkinoinnin ammattilaisen kanssa suunnittelivat erityisesti sosiaaliseen mediaan keskittyvän kampanjan, Komea tulevaisuus. Kampanjan toteutuksesta ja visuaalisesta ilmeestä vastasivat viestinnän ammattilaiset.

Toinen merkittävä tekijä tulosten saavuttamiselle oli hankkeen toimijoiden tiivis yhteistyö. Koettiin, että vetovoimatyötä tehdään yhdessä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Oppilaitokset eivät olleet kilpailuasetelmassa keskenään vaan nähtiin, että jokainen hyötyy, jos alan vetovoimaisuutta saadaan kasvatettua.

Hyvät käytännöt

Hankkeen paras käytäntö on ollut ottaa nuoret, ammatillisen koulutuksen kone- ja tuotantotekniikan sekä ammattikorkeakoulun opiskelijat mukaan suunnittelemaan hankkeessa toteuttettavia toimenpiteitä.

Hankkeen tavoitteet toteutuivat erinomaisesti: vuonna 2016 hakijoita kone- ja tuotantotekniikkaan oli 42,5 % enemmän kuin vuonna 2015 ja sama kasvu jatkui seuraavana vuonna – vuonna 2017 hakijamäärä nousi 40%:lla. Vuonna 2018 hakijamäärä pysyi samana, mutta on ottava huomioon, että kokonaisuudessa ammatilliseen koulutukseen hakeneiden määrä laski eli kone- ja tuotantotekniikka menestyi hyvin. Toisaalta esimerkiksi Turun ammatti-instituutissa elokuussa 2018 aloitti kone- ja tuotantotekniikan opinnoissa kolme luokallista aikaisempien kahden luokan sijaan. Jatkuvan haun ollessa käytössä harkinnassa on jopa neljännen luokan käynnistäminen. Sama positiivinen kehitys on tapahtunut muissakin alueen oppilaitoksissa.

VetoVoimaa teknologia-aloille -hankkeen hyvät käytännöt on koottu julkaisuksi, ja vaikka kohdealana oli tässä tapauksessa kone- ja tuotantotekniikka, mallit ovat käyttökelpoisia alalla kuin alalla. Loppujulkaisu on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa: http://www.koulutustakuu.fi/tuotetori/vetovoimaa/

 

Hyvän käytännön siirtotapa

Hankkeen hyvät käytännöt ja toimivat mallit ovat joustavasti siirrettävissä muihin oppilaitoiksiin ja muille aloille. Paras tapa on koulutus tai perehdytys, jossa opettaja / hankkeen koordinaattori kertoo kokemuksistaan ja kokeilemistaan malleista. Myös hankkeen loppujulkaisusta saa tiivistetyssä muodossa kuvan, mitä tehtiin. Monet hyvistä käytännöistä eivät vaadi valtavia taloudellisia resursse vaan kyse on enemmänkin ajallisesta resurssista sekä ajatusten ja toimintatapojen muutoksesta. Opiskelijoissa on valtavasti osaamista ja heidän mukaan saaminen positiiviseen viestintään on ensiarvioisen tärkeää.

Hankkeen aikana projektipäällikkö ja koordinaattorit jakoivat useissa tilaisuuksissa osaamistaan niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ammatillisen koulutuksen vetovoima kiinnostaa laajasti, sillä pula opiskelijoista on monilla aloilla ja alueilla.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

Tarve hankkeelle syntyi, kun kaikissa Varsinais-Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa oli huoli liian vähäisistä opiskelijamääristä tekniikan aloilla, mutta erityisesti kone- ja tuotantotekniikan alalla. Huoli oli oppilaitoksilla, mutta yhtä vahvasti myös alueen yrityksillä. Vaikka vielä tuolloin ei tiedetty nyt käynnissä olevasta positiivisesta rakennemuutostilanteesta, oli jo nähtävissä vaara, ettei alueen konepajoille ja muille tekniikan alan yrityksiin löydy tulevaisuudessa riittävästi osaavaa työvoimaa. Kuvaavaa on se, että hankkeen tarpeellisuuden – ihan konkreettisesti – allekirjoitti 50 alueen yritystä hankkeen hakuvaiheessa.

Aikaisemminkin on nuorten valintoihin koitettu vaikuttaa jakamalla heille tietoa, mutta tämä tiedonvälitys on ollut aikuisten, ei alalla opiskelleiden viestiä. Hankkeessa päätettiin ottaa tavoitteeksi nuorten osallistaminen sekä heidän osaamisensa ja asiantuntijuutensa hyödyntäminen hankkeen kehittämistyössä. Lisäksi tavoitteena oli lisätä uusia nuorten itsensä näköisiä tapoja ja keinoja markkinoida alan koulutusta ja työllistymismahdollisuuksia. Onnistumisen edellytyksenä oli lisätä ja monipuolistaa oppilaitos- yritysyhteistyön muotoja ja keinoja.

Hankkeen alussa kehittymisen paikka oli uskaltaa ajatella uudella tavalla, ottaa nuoret vertaisina mukaan markkinointityöhön.

Hankkeen aikana:

Haasteena oppilaitoksissa toteutettavissa hankkeissa on aina aikaresurssi. Vaikka opettajan työaikasuunnitelmaan laitetaan hanketyö, niin käytännössä, jos tilanne vaatii, opetus menee edelle ja hanke jää taustalle. Hankkeen aikana haasteena oli mukana olevien opettajien ehtiminen ja jaksaminen. Toisaalta haasteena oli saada muut opettajat kuin varsinaisesti hanketta tekevät mukaan.

Kehittymisen paikka oli osata laajentaa tekemistä varsinaisten hanketoimijoiden ulkopuolelle, saada muutkin opettajat mukaan ja sitoutumaan. Toinen hankkeen aikana opittu asia oli, että oppilaitosten viestinnän ammattilaiset pitää myös ottaa mukaan heti alusta alkaen. Heidän osaamistaan ja ammattitaitoaan kannattaa hyödyntää. Hankeviestinnän pitää olla yhdenmukaista ja osa oppilaitoksen viestinnän kanssa.

 

 

 

Hankkeen jälkeen:

Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö tiivistyi hankkeen loppua kohden ja tulee jatkumaan luonnollisena osana koulutusta reformin tuodessa muutoksia opintopolkuihin. Reformin suhteen hankkeen ajoitus oli täydellinen, sillä se valmisti opetushenkilöstöä enenevään yritysyhteistyöhön. Vanhojen kumppaneiden lisäksi saatiin mukaan paljon uusia yrityksiä, joiden kanssa hankkeessa kokeiltuja toimenpiteitä, kuten TET-jaksoja ja oppimisympäristökokeiluja tullaan jatkamaan.

Huoltajien ja opinto-ohjaajien vaikutus nuorten valintoihin on hankkeen aikana havaittu ja tärkeäksi koettu ja heidän tiedottamistaan ja huomioimistaan varsinkin yläkoulusta ammattikouluun siirryttäessä tullaan jatkossakin korostamaan koulutustilaisuuksin, vanhempainilloin ja avoimin ovin sekä suurempina joukkoina että henkilökohtaisemmallakin tasolla.

Nuorten hyödyntämistä markkinoinnin sisältöjen ja muotojen suunnittelussa ja toteutuksessa tullaan jatkamaan ja kehittämään edelleen opinnollistamalla markkinointitoimenpiteitä opetuksen osaksi ainakin äidinkielen opintokokonaisuuksiin sekä hyödyntämällä tutor-opiskelijoita alan markkinointitilaisuuksissa.

TeknoloiaTiistai tulee jatkumaan kaikissa mukana olleissa oppilaitoksissa ja sen lisäksi valtakunnallisesti kymmenissä oppilaitoksissa koko Suomessa. Päivään otetaan jatkossa mukaan laajemmin muita tekniikan aloja.

Hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään ja ollaan jo hyödynnettykin myös muiden tekniikan alojen vetovoimaisuutta lisäämään mm. Lisää vetovoimaa – hankkeen myötä seuraavat kaksi vuotta ja siitä eteenpäin osana myös muiden alojen arkea.

Kehittymisen paikka hankkeen jälkeen on pitää yllä ja syventää vetovoimatyötä erityisesti kone- ja tuontantotekniikan alalla sekä edelleen kehittää malleja, jotka tuottivat hyviä tuloksia hankkeen aikana. Positiiviseen viesintään tarvitaan mukaan mahdollisuuksien mukaan koko opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä opiskelijat.

Toimintatavat

Hankeen toteutus perustui tiiviiseen verkostotyöhön, jossa keskeistä oli avoimuus, toisilta oppiminen, hyvien käytäntöjen ja mallien jakaminen sekä vertaiskehittäminen. Hanke toteutettiin Varsinais-Suomen maakunnassa ja jokaisella toimijalla oli esimerkiksi omanlainen alueellinen yhteistyö yritysten, perusopetuksen ja nuoria ohjaavien tahojen kanssa. Huolimatta alueellisista eroista, hankkeessa onnistuttiin jo alusta asti luomaan yhteinen tavoitetila ja mallien kehittämisessä huomio oli maakunnallisessa yhteisessä toimintatavassa. Haluttiin tehdä yhdessä ja tämä näkyi tuloksissa.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikkön rooli hankkeessa on kokoava: projektipäällikkö pitää kokonaisuutta kasassa huomioiden toimijoiden erilaiset tarpeet. Projektipäällikkö toimii myös toimijoiden tukena ja tarvittaessa jalkautuu toimijaorganisaatioihin suunnittelemaan toimenpiteitä.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hankkeen toteuttajaorganisaatiot ja heidän sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen on kaikkein tärkeintä. Jokaisesta toteuttajaorganisaatiosta on valittu hankkeelle koordinaattori, joka johtaa hankkeen toteutusta omalla alueellaan. Nämä koordinaattorit toimivat joko itse myös yritysagnettiopettajina tai ohjaavat opettajia, jotka yritysagentteina toimivat.

Kumppanit

Hankkeen tärkeimpiä kumppaneita ovat maakunnan peruskoulut, alueen yritykset sekä Teknologiateollisuus ry. Lisäksi hanketekee tiivistä yhteistyötä valtakunnallisesti muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa.

Rahoittaja

Hankkeen rahoittajan rooli hankkeen tukijana ja toteutuksen neuvonantajana on ollut tärkeää. Rahoittajan osallistuminen esimerkiksi ohjausryhmän kokouksiin on tukenut hankkeen hallinnosta vastaavaa tahoa ja projektipäällikön työtä.

Ohjausryhma

Ohjaa, valvoo ja tukee hankkeen toimintaa. Lisäksi toteutuksen ja tulosten levitys- ja juurruttamistyön tukeminen sekä yhteiskunta- ja sidosryhmäsuhteiden edistäminen valtakunta- ja aluetasolla.