VOITTO-nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen kehittämishanke

Työllisyydenhoidon kehittämishanke

Toimintalinja 3 (ESR) | 17.08.2015 – 13.08.2018 | Varsinais-Suomi

Hanke käynnissä
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Hankkeen toteuttajina toimivat:

Salon kaupunki, kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut (koordinoija)
Salon seudun koulutuskuntayhtymä/Salon seudun ammattiopisto (osatoteuttaja)
Turun Ammattikorkeakoulu Oy Salon toimipiste (osatoteuttaja)

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Euroopan sosiaalirahasto (ESR), omarahoitusosuus: Salon kaupunki, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Turun ammattikorkeakoulu oy (Salon toimipiste)
EURA-tunnus: S20431
Toteuttajaorganisaatio: Salon kaupunki, kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut
Maakunta: Varsinais-Suomi
Aloituspäivä: 17.08.2015
Lopetuspäivä: 13.08.2018
Budjetti: 500000-1000000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 3 (ESR)
Erityistavoite: Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

VOITTO -hanke on heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja käynnistää asiakaslähtöinen toimintamalli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden ohjaamiseen ja työllistymiseen. Asiakasta autetaan urasuunnitelmien tekemisessä ja asiakasryhmillä on erilaisia vaihtoehtoisia mahdollisuuksia osaamisen kasvattamiseen sekä elämänhallinnan ja työllistymisen vahvistamiseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat vähintään 300 – 500 päivää työmarkkinatukea saaneet, erityiskohderyhmänä ovat nuoret. Hankkeen läpileikkaavina kehittämistyökaluina käytetään palvelumuotoilua sekä Leania. Palvelumuotoilun myötä asiakkaan ääni saadaan kuuluviin heti toimenpiteiden alkuvaiheessa. Leanin avulla parannetaan asiakastyytyväisyyttä, laatua ja pienennetään toiminnan kustannuksia.

Salon kaupunki toimii hankkeen päätoteuttajana. Kaupungilla työskentelee hankkeessa projektipäällikön lisäksi työelämäkoordinaattori ja yrityskoordinaattori. Koordinaattoreiden ja projektipäällikön päätehtävinä on kehittää uusia työllisyydenhoidon avauksia, kehittää ja edistää alueella toimivien yritysten ja yhdistysten kanssa käytävää yhteistyötä sekä toimia aktiivisena osapuolena Salon alueen työllisyydenhoidon merkittävien yhteistyökumppaneiden kanssa mm. TE-palvelut.  Päätoteuttaja vastaa hankkeen Lean-toiminnasta.
Hankkeen osatoteuttajan SSKKY:n päätehtävinä ovat mm. opinnollistamisen suunnittelu, kehittäminen ja pilotointi, työllistymistä tukevien koulutusten kehittäminen sekä alueen ja kohderyhmän koulutustarpeisiin vastaaminen, nuorten työllistymisen tukeminen, koulutuksen keskeyttämistä ehkäisevän toiminnan kehittäminen ja koulutusmahdollisuuksista tiedottaminen. Turun Ammattikorkeakoulun osuutta on palvelumuotoilun huomioinen ja jalkauttaminen hankkeen eri toimenpiteissä, mentorointi- ja tutortoiminnan kehittäminen sekä suomen kielen oppimisen uusien vaihtoehtojen kehittäminen.

 

 

Avainsanat:

Tulokset

Tulokset lyhyellä aikavälillä:
  • Alueella on yhteistoiminnallinen, asiakaslähtöinen ja aktiivinen työllisyyden ja ohjaamisen kehittämismalli.
  • Salon alueen työllistymismahdollisuudet paranevat.
  • Hankkeen toiminnan kautta löydetään uusia piilotyöpaikkoja.
  • Salon kaupungin työllistämismahdollisuudet hyödynnetään tehokkaasti.
  • Yhteistyö Salon kaupungin (työelämä- ja yrityskoordinaattori), alueen yritysten ja kolmannen sektorin kanssa on tiivistä. Toimijat ovat tietoisia työllistämisen tukimahdollisuuksista.
  • Hankkeen tuloksena on kehitetty työelämäkoordinaattorin toimenkuva, joka pyritään säilyttämään hankkeen päättymisen jälkeen.
  • Työttömien osallistuminen palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen on tehostunut ja heillä on monipuoliset mahdollisuudet saada tukea työllistymiseen ja osaamisen vahvistamiseen.
  • Opinnollistaminen on otettu käyttöön ja sitä hyödynnetään henkilön opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksien vahvistamisessa.
Tulokset pitkällä aikavälillä
  • Alueen eri toimijoiden (mm. Salon kaupunki, yritykset, 3. sektori, oppilaitokset) asenne työllistämiseen ja yhteiskuntavastuuseen muuttuu positiivisemmaksi.
  • Alueella on asiakaslähtöinen ja koordinoitu työllistymisen ja ohjaamisien malli, jota kehitetään yhteissuunnittelussa jatkuvasti. Hankken tulokset ja kehitetyt toimintamallit on saatettu valtakunnallisesti muiden kuntien käyttöön.

Ratkaisun kuvaus

Osaprojekti 1: Palvelumuotoilun ja Lean -ajattelun hyödyntäminen kehittämistyössä

Hankkeen alussa toimijat ovat perehtyneet palvelumuotoilun ja Lean -ajattelun toimintaperiaatteisiin. Perehdytystä on toteutettu koulutusten ja kokeilujen avulla. Sekä palvelumuotoilusta, että Lean-ajattelusta on järjestetty erillisiä koulutuksia ja molempia on hyödynnetty hankkeen kehittämistyössä. Palvelumuotoilua on käytetty erityisesti työnhakijoiden näkemysten kartoittamisessa ja erilaisten profiilien luomisessa. Lisäksi palvelumuotoilun työkaluja on käytetty työllistämisen toimintamallin kuvaamisessa. Hankkeessa on tekeillä opas palvelumuotoilun hyödyntämisestä palveluiden kehittämisessä.

Lean-ajattelua on sovellettu kaupungin palkkatukityöllistämisen edelleensijoitusprosessin kehittämisessä. Lean-toiminnan avulla vähennetään niin sanottua ”turhaa” työtä ja ratkaistaan toimenpiteet kustannustehokkaasti ja resurssiviisaasti.

 

Osaprojekti 2: Työllistämisen toimintamallin kehittäminen

 Aluksi kartoitettiin ja benchmarkattiin olemassa olevia kuntien työllisyydenhoidon malleja, analysoitiin niitä ja jatkokehitettiin parhaita malleja Salon kaupungin käyttöön. Työllisyydenhoidon pohjatyönä tehtiin Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuslistalla olevien henkilöiden segmentointi. Segmentit luotiin henkilöiden työllistymisen tuen tarpeiden mukaan (helpoimmin työllistyvät, koulutuksen kautta työllistyvät, tuetusti työhön, työnhaku passivoitunut jne.). Kaikki listalla olevat käytiin läpi tuen tarpeen määrittelemiseksi. Segmentointityön avulla on saatu realistinen ja ajantasainen kuva työnhakijoista ja tuen tarpeista.

Kehittämistyötä jatkettiin tekemällä Salon kaupungin työllisyydenhoidon SWOT-analyysi. Analyysin tekemiseen osallistui koko hanketyöryhmä sekä laaja edustus kaupungin eri palvelualueita. SWOT- ja segmentointityöskentelyn sekä eri kuntien työllisyydenhoidon mallien analysoinnin avulla on kehitetty Salon työllisyyden hoidon toimintamallia. Samalla on kehitetty työelämäkoordinaattorin ja yrityskoordinaattorin toimenkuvia ja tehtäviä työllistämistä edistävän toimintamallin osana. Toimintamallin kehittämiseen ovat osallistuneet hankkeen toteuttajien lisäksi mm. TE-toimisto, Salon kaupungin nuorisopalvelut, Salon Alueen Työttömät ry sekä muut yhdistykset ja yritykset.  Toimintamallin kehittäminen jatkuu hankkeessa edelleen.

Hankkeessa toteutetaan asiakkaiden ohjausta osana toimintamallia. Asiakkaat ohjautuvat hankkeeseen joko TE-toimistosta tai oma-aloitteisesti. Alkuhaastattelun jälkeen asiakkaat ohjataan eteenpäin esimerkiksi työkokeiluun, koulutukseen tai työhön. Asiakas saa lisäksi tarpeen mukaista lisäohjausta ja tukea. Moniammatillista tukea tarvitsevat asiakkaat ohjataan työvoiman palvelukeskukseen. Palvelumuotoilun haastatteluissa on tullut alusta asti esille tarve erilliselle työnhakijoiden palvelupisteelle. Työnhakijoiden palvelupiste on avautumassa Salon kirjaston yhteyteen keväällä 2017.

Käytäntöjä ja toimintamallia on kehitetty myös järjestämällä erilaisia tilaisuuksia ja vierailuja sekä osallistumalla tapahtumiin ja seminaareihin. Tilaisuuksissa ja tapahtumissa on myös tiedotettu aktiivisesti hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista. Esimerkkejä tilaisuuksista ja tapahtumista:

  • Kick off-tilaisuus, jossa oli vieraana Rauman sosiaali- ja terveysjohtaja Antti Parpo
  • Salon kaupungin työllisyysasioiden ajankohtaisseminaarit
  • Tiedotustilaisuudet (Koulutusinfot, palkkatuki, opinnollistaminen, kaupungin esimies-infot)
  • Tapahtumat (Haku päällä, ALKU-talkoofestivaalit, Voitolla virtaa työnhakuun)
  • VOITTO Kontissa – kuukauden tiedotuskampanja Salon torilla

 

Osaprojekti 3: Uusien, innovatiivisten palvelumuotojen kehittäminen ja pilotointi

Hankkeessa on kartoitettu opinnollistamisen käytäntöjä ja toimintamalleja eri kaupungeissa ja oppilaitoksissa. Opinnollistaminen on työpajalla tai muussa työpaikassa hankittavan osaamisen tunnistamista ja dokumentoimista. Opinnollistaminen sopii työpajalla työskentelevälle, kuntouttavassa työtoiminnassa olevalle, työkokeilijalle, palkkatukityössä olevalle ja oikeastaan kenelle vaan, joka haluaa opetella jonkin ammatillisen tutkinnon mukaisia työtehtäviä. Opinnollistamista on kehitetty Suomessa eri kaupungeissa ja joissakin hankkeissa ja verkosta löytyy malleja ja lomakkeita opinnollistamisen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Hankkeessa on jatkokehitetty lomakkeita vastaamaan Salon alueen tarpeita.

Opinnollistaminen käynnistetty ja sitä on toteutettu useissa tutkinnoissa ja erilaisissa työpaikoissa ja pajoilla erilaisten osallistujien kanssa (palkkatuki, kuntouttava työtoiminta jne.). Kokemukset opinnollistamisesta ovat positiivisia ja suurin osa osallistuneista on jatkanut opiskelemaan. Nuorten ja työvoiman palvelukeskuksen työpajojen kanssa on tehty monipuolista yhteistyötä hankkeen aikana.

VOITTO-hanke on ollut vahvasti tukemassa työnhakijoiden palvelupisteen perustamista Saloon. Voimala 2.0 aloitti toimintansa Salon kirjaston yhteydessä huhtikuun puolivälissä 2017. Palvelupisteessä on monenlaista toimintaa työnhaun ja osaamisen vahvistamisen tueksi. Tarjolla on henkilökohtaista ohjausta, tukea työnhakuun ja cv:n päivittämiseen, apua ja ohjeistusta tietokoneen käyttöön jne. Voimala 2.0 tiloissa on päivitysvuoroja esim. terveydenhoitajalla, koulutusten asiantuntijoilla, etsivällä nuorisotyöllä ja henkilöstöpalveluyrityksellä. Voimala 2.0 on avoinna arkipäivisin klo 10-15.

Hankkeessa on järjestetty paljon erilaisia info-tilaisuuksia mm. koulutuksista ja työllisyyspalveluista. Lisäksi hanke on järjestänyt tapahtumia, kuten Voitolla virtaa työnhakuun, jossa oli esillä työnhakuun ja työkyvyn ylläpitämiseen liittyviä asioita. Työkyvyn ylläpitämistä on tuettu lisäksi ottamalla käyttöön työttömien toivoma maksuton Aktiivisuuspassi, johon oli mahdollista kerätä 10 liikunta- tai kulttuurisuoritusta. Täydellä passilla oli mahdollista lunastaa vapaaliput elokuviin tai urheilutapahtumaan. Lisäksi hanke on käynnistänyt Kunnon torstait -tapahtumasarjan Salo-hallissa. Työnhakijoilla on mahdollisuus tulla maksutta liikkumaan joka torstai klo 12–14. Osallistujilla on mahdollisuus liikkua yhdessä ja saada tietoa eri teemoista, kuten terveyden edistämisestä, kuntouttavasta työtoiminnasta tai työnhausta.

Työllistymisen edellytyksiä tukevat myös Työnhakupaja (2/kk) ja Kielikahvila (1/vko), jossa on mahdollista harjoitella suomen kielen käyttöä. Hankkeessa on käynnistetty ammatillinen mentoritoiminta työnhakijoiden työllistymisen tueksi. Lisäksi hanke on tarjonnut lisäohjausta VOITTO-uravalmennuksen asiakkaille.

VOITTO –hanke on yhdessä 4H-yhdistyksen kanssa toteuttamassa nuorten kesäyrittäjyyskampanjaa kesän 2017 aikana. Nuorilla yrittäjillä on mahdollisuus saada tukea ja apua oman kesäyrityksen perustamiseen.

 

Osaprojekti 4: Työelämäyhteistyön kehittäminen – oikea henkilö oikeaan paikkaan

Hankkeessa työskentelee yrityskoordinaattori, jonka tehtäviin kuuluu ensisijaisesti työelämäyhteistyön kehittäminen. Työ sisältää mm. yritys- ja työpaikkakohtaista neuvontaa ja rekrytoinnin tukea – yrityskontakteja on ollut hankkeen aikana yli 400. Yrityskoordinaattorin tehtäviin kuuluu tiedottaa hankkeen palveluista ja työllistymisen tukimahdollisuuksista erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Hankkeessa on laadittu esite, jossa kaikki rekrytoinnin tukimahdollisuudet on esitelty. Työelämäyhteistyön kehittämiseen kuuluu myös piilotyöpaikkojen aktiivinen etsiminen ja sopivien työnhakijoiden ohjaaminen työpaikkoihin. Työllistämisen edistämiseksi kaupungin työllisyyslisää on korotettu 200 eurolla (600 €/kk/hlö) ja uutena elementtinä on kehitetty yrityksille maksettava rekrytointipalkkio. Kaupungin työllisyyslisän ehtoja on myös kevennetty hankkeen tekemän aloitteen seurauksena. VOITTO -hanke on myös mukana Duuniruukin toiminnassa. Yrityskoordinaattori on myös kartoittanut ja arvioinut kaupungin edelleen sijoittamisen pidempiaikaisia työllisyysvaikutuksia kaupungin maksamaan Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuteen.

Hyvät käytännöt

Hankkeen hyviä käytäntöjä ovat mm.

  • Palkkatukityöntekijöiden jatkosijoittamiskäytäntöjen kehittäminen yrityksiin ja yhdistyksiin. Tukimuodot jaksojen aikana.
  • Opinnollistamisen käytäntöjen kehittäminen Salon toimintaympäristöön, lomakkeiden laatiminen ja tuki jaksojen aikana. Opinnollistamisen käytäntöjen perehdyttäminen sidosryhmille.
  • Palvelumuotoilun hyödyntäminen asiakasnäkökulman vahvistamisessa osana palvelujen kehittämistä.
  • Työnhakijoiden palvelupiste Voimala 2.0 perustaminen Salon kirjaston yhteyteen. Monipuolisen toiminnan organisointi palvelupisteessä.
  • Tukimuodot osaamisen ja työllistymisen vahvistamiseen: Uramentorointi, Kielikahvila, Aktiivisuuspassi jne.

Kehittymisen paikat

Ennen hanketta:

 

Hankkeen aikana:

  • Käynnistetään verkostopalaverit työllistymistä tukevien tahojen kanssa (vastuiden ja työnjaon selkiyttäminen), laaditaan kuvio toimijoista ja rajapinnoista, toimijat: kaupungin työllisyyspalvelut, nuorisopalvelut, TE-toimisto, noin kerran kuukaudessa
  • Palveluiden ja kehitettyjen käytäntöjen kuvaaminen ja tuotteistaminen
    • Toimintamallista ’kartta’
    • VOITTO-hankkeen palveluiden kuvaukset (palvelukartta)
  • Kehitettyjen toimenpiteiden vakiinnuttaminen
  • Opinnollistaminen näkyviin pajojen palveluihin
  • Opinnollistamisen jatkokehittäminen (tutkintotilaisuus jne.)
  • Työllistettyjen jatkopolkujen varmistaminen
  • LEANin vahvempi hyödyntäminen ja kuvaukset toiminnoista
  • Segmentoinnin jatkohyödyntäminen
  • Palvelupisteen kehittäminen ml. kohderyhmän osallistaminen toimintaan
  • Yhteistyön kehittäminen sidosryhmien kanssa (Salon alueen työttömät, TE-toimisto, uudet hankkeet jne.)

Toimintatavat

Olemme todennetteen hyväksi tavaksi tehdä säännöllistä hankkeiden hallinnointiin liittyvää yhteistyötä saman rahoittajatahon ESR-hankkeen koordinoijien kesken. Käynnissä olevissa hankkeissa työskentelee samoja henkilöitä, joten mm. yhdenmukaiset raportointitoimintatavat lisäävät hankkeiden laadukasta toteutusta.

Lisäksi hyväksi toimintatavaksi on todettu yhteistyö muiden ESR-hankkeiden kanssa sisällöllisesti.

Eri tahojen merkitys

Projektitiimi

Projektipäällikkö ohjaa hankkeen käytännön toteutumista projektisuunnitelman mukaisesti. Projektipäällikkö vastaa projektin hallinnosta, taloudesta, yhteydenpidosta tarvittaviin osapuoliin ja tiedottamisesta. Projektipäällikkö koordinoi eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Hankkeen osatoteuttajien rooli hankkeen toiminnan edistämisessä on merkittävä. Osatoteuttajien kesken on tehty työnjakoa hankkeen eri tavoitteiden saavuttamiseksi. Työnjako on ollut toimivaa. Päätoteuttaja Salon kaupunki osallistuu hankkeen kehittämistyöhön kaikkien tavoitteiden ja kohderyhmien osalta. Salon kaupunki ohjaa hankkeen käytännön toteutumista projektisuunnitelman mukaisesti. Salon kaupunki vastaa projektin hallinnosta, taloudesta, yhteydenpidosta tarvittaviin osapuoliin ja tiedottamisesta. Kaupunki koordinoi eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Jokainen toteuttaja on vienyt hankkeen toimintaa tavoitteiden mukaisesti eteenpäin.

Kumppanit

Hankkeen toteuttajat ovat verkostoituneet eri kumppanien kanssa hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tärkeinä kumppaneina ovat toimineet mm. Varsinais-Suomen TE-palveluiden Salon toimisto, Yrityssalo Oy, Salon alueen Työttömät ry, Salon Yrittäjät ry sekä Varsinais-Suomen Työvoiman palvelukeskuksen Salon toimipiste. Jokainen toteuttaja on tehnyt yhteistyötä niiden kumppaneiden kanssa, joiden avulla hankkeen toimenpiteet saadaan juurrutettua.

Rahoittaja

Hankkeen käynnistettäessä on pidetty aloituspalaveri, jossa on käsitelty hankkeen hallinnolliseen toteuttamiseen liittyviä ohjeita. Ohjeistus auttoi hankkeen käyntiin saattamiseen. EURA2014-järjestelmän sisältämään raportointiin liittyvät järjestelmän ajoittaiset ongelmat luovat lisähaasteita. Rahoittajalta on kuitenkin aina saatu nopealla aikataululla vastauksia EURA2014-järjestelmään liittyvissä asioissa.

Ohjausryhma

Ohjausryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa. Seuraava kokous on sovittu pidettäväksi joulukuun 2016 alussa. Ohjausryhmä on edistänyt hankkeen toimintaa arvioimalla sen etenemistä ja toteutettuja toimenpiteitä. Hanketyöryhmällä ja ohjausryhmällä on suunnitteilla yhteinen kehittämis- ja suunnittelupäivä keväälle 2017.