Yhdessä enemmän -maahanmuuttajat osana yhteisöä

Kantaväestön ja maahanmuuttajien välisen vuorovaikutuksen edistäminen.

Toimintalinja 5 (ESR) | 01.01.2017 – 31.12.2018 | Keski-Suomi

Hanke loppunut
Tutustu hankkeeseen

Yleistiedot hankkeesta

Projektitiimi:

Eija Lappi, hallinnollinen projektipäällikkö (20% työaika)

eija.lappi(at)kyt.fi / 040 015 1258

 

Sara Robinson-Moncada, kotoutumissuunnittelija

sara.robinson-moncada(at)kyt.fi / 050 577 8914

 

Tiia Ollikainen, kotoutumissuunnittelija (1.9.2018 alkaen / 80% työaika)

tiia.ollikainen(at)kyt.fi

 

Ahmed Taeeb, maahanmuuttajaneuvoja

ahmed.taaeb(at)kyt.fi / 050 339 0109

Tietoja hankkeesta:

Hankkeen rahoittaja: Euroopan Sosiaalirahasto (ESR), Keski-Suomen ELY-keskus, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA), Jyväskylän ja Viitasaaren kaupungit
EURA-tunnus: S20885
Toteuttajaorganisaatio: Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Maakunta: Keski-Suomi
Aloituspäivä: 01.01.2017
Lopetuspäivä: 31.12.2018
Budjetti: 100000-500000 €
Toimintalinja: Toimintalinja 5 (ESR)
Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Lyhyt selostus hankkeesta:

Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä:

1) Tarjotaan maahanmuuttajille neuvontapalveluita asuinalueille jalkautuen (kuten asukasyhdistykset, kirjastot, kerhot, jne.) samalla digitaalisia palveluja kehittäen.

2) Tehdään lähiökokeiluja, joissa pyritän lisäämään maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välistä vuorovaikutusta ja siten ehkäistään mm. syrjäytymistä (esim. asukasyhdistysten ja järjestöjen aktivoiminen yhteiseen toimintaan, kuten yhteiset tapahtumat, pihajuhlat, kerhotoiminta, asukastapahtumat, jne.) ja edistetään hyviä väestösuhteita.

3) Järjestetään ryhmämentorointia kuntatyöntekijöiden (esim. sosiaalityö, varhaiskasvatus) tueksi, jotka tekevät työtä maahanmuuttajien parissa.

4 ) Etsitään kansainvälisiä yhteistyötahoja ja haetaan hyviä kotoutumista tukevia käytänteitä Suomen ulkopuolelta, jotka mahdollistavat uusien toimintamallien hyödyntämien Keski-Suomessa.

 

Hankkeen tavoitteena on kiertävän maahanmuuttajaneuvontamallin kokeileminen hankekunnissa digitaalisia neuvontapalveluja hyödyntäen. Lisäksi hankkeessa kasvatetaan kantaväestön ja maahanmuuttajien vuorovaikutusta muun muassa asukasyhteistyöllä ja lähiötyöskentelyllä. Tällä pyritään ehkäisemään muun muassa mahdollisia kantaväestöön syntyviä kielteisiä mielikuvia maahanmuuttajista. Vuorovaikutus kantaväestön kanssa edesauttaa maahanmuuttajia myös verkostojen luomisessa, mikä on usein merkittävä kanava työpaikan löytymiseksi. Hankkeessa koulutuksen avulla tuetaan esimerkiksi päivähoidon, koulujen ja nuorisotyötä tekevien ammattilaisten ammatillista kasvua lisäämällä heidän osaamista ryhmämentoroinnin keinoin. Lisäksi hankkeessa haetaan tietotaidollista osaamista (hyviä käytänteitä) sellaisista maista, joissa kotouttamistyötä on tehty pidempään ja suuremmilla määrillä (kuten Ruotsi, Norja, Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska). Tässä tavoitteena löytää hyvien käytänteiden lisäksi uusia mahdollisia toimintatapoja, joita ei vielä Suomessa ole osattu hyödyntää eritoten maahanmuuttajien haja-asutusalueelle kotouttamisessa.

Tulokset

Hankkeen tavoitteena on kiertävän maahanmuuttajaneuvontamallin kokeileminen Jyväskylän eri asuinalueilla sekä Viitasaarella digitaalisia neuvontapalveluja hyödyntäen. Lisäksi hankkeessa pyritään kasvattamaan kantaväestön ja maahanmuuttajien vuorovaikutusta muun muassa asukasyhteistyöllä ja lähiötyöskentelyllä. Tällä pyritään ehkäisemään muun muassa mahdollisia kantaväestöön syntyviä kielteisiä mielikuvia maahanmuuttajista. Lisäksi hankkeessa tuetaan koulutuksen avulla esimerkiksi päivähoidon, koulujen ja nuorisotyötä tekevien ammattilaisten ammatillista kasvua lisäämällä heidän osaamista ryhmämentoroinnin keinoin. Hanke myös etsii tietotaidollista osaamista (hyviä käytänteitä) sellaisista maista, joissa kotouttamistyötä on tehty pidempään ja suuremmilla määrillä (esim. Ruotsi, Norja, Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska). Tässä tavoitteena löytää hyvien käytänteiden lisäksi uusia mahdollisia toimintatapoja, joita ei vielä Suomessa ole osattu hyödyntää eritoten maahanmuuttajien haja-asutusalueelle kotouttamisessa.

  • Hanke tarjoaa monikielistä neuvontaa Jyväskylän asuinalueiden neuvontapalvelupisteissä eri toimijoiden kanssa (Huhtasuon kirjasto, Keltinmäen lähikirjasto, Kuokkalan terveysasema, Jyväskylän kristillinen opisto). Lisäksi neuvontaa saa pop-up luontoisesti eri viranomaisten tiloissa (TE-palvelu, Kela ja Maistraatti) kuin myös Viitasaaren kunnantalon neuvontapisteessä. Yhteydenottoja neuvontapisteisiin tuli vuonna 2017 yhteensä 389 kappaletta.
  • Lähiötyöskentelyn kautta on tavoitettu muun muassa haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, joita osallistui hankkeen järjestämiin tapahtumiin yhteensä 154 henkilöä vuonna 2017.
  • Vuoden 2017 aikana järjestettiin myös kaksi luentokoulutusta maahanmuuttajien parissa työtä tekeville kuntatyöntekijöille, järjestötyöntekijöille sekä vapaaehtoisille ja siten kasvatettiin Keski-Suomen alueen kuntatyöntekijöiden monikulttuurisuusosaamista. Koulutuksiin vuonna 2017 osallistui yhteensä 115 henkilöä.
  • Syksyllä 2017 aloitti sosiaalityön ammattilaisille suunnattu mentoriryhmä, jota vetää kokenut alan asiantuntija. Ryhmä tapaa noin kerran kuukaudessa. Ryhmälle on suunniteltu kokonaisuudessaan 10 tapaamista. Sosiaalityön mentoriryhmän osallistujat tulevat kuudesta eri Keski-Suomen kunnasta, jolloin tietotaitoa jaetaan tässä ryhmässä yli kuntarajojen.
  • Kielikaveritoimintaan tavoitettiin 45 henkilöä, joista saatiin 6 kieliparia muodostettua vuonna 2017
  • Syyskuussa 2017 käynnistyi sosiaalityön ammattilaisille vertaismentoriryhmä. Mentoriryhmässä aloitti yhdeksän henkilöä ja he tulivat kuudesta eri Keski-Suomen kunnasta. Ryhmään osallistui yhteensä 17 eri henkilöä kunnista sekä seurakunnasta. Mentoriryhmä kokoontui 10 kertaa. Ryhmä oli moniammatillinen ja eri ammattialojen asiantuntijoita yhdistävä, joka ylitti myös kuntarajoja.
  • Toinen varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattu mentoriryhmä käynnistyi tammikuussa 2018. Ryhmään osallistui  5 henkilöä, mutta aktiivisesti heistä pääsi osallistumaan ryhmätoimintaan vain 1-3 hlöä. Koska lopullinen osallistujamäärä jäi pieneksi, ryhmä lopetetiin keväällä 2018 suunniteltua aiemmin.

 

  • Järjestettyihin koulutuksiin vuonna 2017 osallistui yhteensä 115 henkilöä ja vuonna 2018 yhteensä 169 henkilöä.
  • Hankkeen koulutuksia olivat 4.10.17 ”Maailma liikkeessä – jäsennykset jäljessä” -koulutus (24 osallistujaa), 21.11.17 ”Maahanmuuttajat, mielenterveys ja traumat” -koulutus (115 osallistujaa), 20.3.18 ”Opitaan yhdessä kulttuurienvälisestä vuorovaikutuksesta” (28 osallistujaa), 28.5.18 ”Kohtaammeko arjessa kulttuureja vai ihmisiä?” (45 osallistujaa) sekä 20.9.18 ”Osallisuus ja työelämä” (66 osallistujaa) ja 31.10.18 ”Monikulttuurinen varhaiskasvatus” (32 osallistujaa).

 

  • Hankkeen aikana tehtiin 4 vierailumatkaa tutustuen eri maiden kotouttamiskäytäntöihin. Matkat kohdentuivat maahanmuuttoa käsitteleviin seminaareihin Ruotsissa ja Kreikassa, sekä Irlannissa vieraillessa University of Sanctuary toimintaan ja Norjassa Stavangerin kaupungissa kotoutumistyöhön tutustumiseen Norjan kuuluessa EU:n Intercultural Cities -verkostoon. Malmössä järjestetty ”Together for Inclusion” -seminaari 20.-22.3.17 tuki hankkeen tavoitteita löytää erilaisia kotoutumiskäytänteitä ja kuulla käytännön kokemuksia maasta, joka väkilukuun suhteutettuna vastaanotti toiseksi eniten Euroopassa turvapaikanhakijoita vuonna 2015 (vain Saksa enemmän).

 

  • Saarijärvi-Viitasaari alueelta tavoitteena oli saada 5% osallistujista. Tapahtumista, neuvonnasta, mentoriryhmästä ja koulutuksista on kertynyt 352 osallistujaa, joka on 1,2% kaikista osallistujista.  Maahanmuuttajaneuvojan työajasta 20%, eli kerran viikossa on käytetty Viitasaaren neuvontaan. Tämän lisäksi hankehenkilöstö on ottanut yhteyttä eri toimijoihin Viitasaarella yrittääkseen kehittää lisää toimintaa Viitasaarella. Esimerkiksi seurakunta, koulut ja päiväkodit, viranomaiset kuten Kela, Viitasaaren kalaseura, SPR, kunnan työntekijät erityisesti sosiaalityö ovat tahoja, joihin hankkeesta on ollut yhteistyön yrityksiä. Näistä huolimatta Viitasaaren seurakunta on ollut aktiivisimpana yhteistyökumppanina ja tapahtumia on saatu järjestettyä 2-3 per vuosi. Näihin tapahtumiin on lähetetty kutsuja laajasti Viitasaaren eri toimijoille ja Facebook-ryhmiin.  Yrityksistä huolimatta Viitasaarella ei olla tavoitettu toivottua osallistujamäärää.

Hankkeen tuloksena syntyi maahanmuuttajaneuvonnan malli, joka on sijoittunut eri palveluiden yhteyteen (oppilaitos, kirjasto, kaupungintalo). Myös PopUp-neuvontamallia luotiin hankkeessa viranomaispalveluien yhteyteen (Kela, Maistraatti, TE -palvelut). Neuvonnan asiakaspalvelun myötä asiakkaiden arjen ja elämänhallinnan taidot sekä työllisyysvalmiudet vahvistuivat neuvonnasta saadun avun myötä. Positiivinen palaute niin asiakkailta, kuin yhteistyötahoilta kertoo jalkautuvan neuvontapalvelun hyödystä ja hyvästä vastaanotosta.

Ratkaisun kuvaus

Hanke asetti muitakin kuin määrällisiä mittareita eri toimintojen mittaamiseen jo aloitusvaiheessa, joilla voidaan mitata hankekohderyhmässä tapahtuvia laadullisia muutoksia, kuten toimintakyvyn parantumista ja osallisuuden lisääntymistä. Asuinalueilla järjestettävissä tapahtumissa mittarina kokeiltiin osallistuvaa havainnointia sekä hankepäiväkirjaa valokuvien kera.

NEUVONTAPALVELUIDEN RATKAISU:

Jalkautuminen lähelle kohderyhmää eri asuinalueille tarjoten heille monikielisesti neuvontapalveluita.

-Kohderyhmä: maahanmuuttajat.

-Keinot: matalan kynnyksen neuvontapalvelupisteet yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, kuten kirjastot, opisto, terveysasema sekä pop-up neuvontaa tiloissa, joissa kohderyhmä asioi muutenkin, kuten TE-palvelu, Kela ja Maistraatti. Näiden lisäksi palvelu tarjolla etänä Chat-palvelun, Facebookin sekä sähköpostin ja puhelimen (mm. What’sUp:in) välityksellä.

-Ratkaisussa poikkeuksellista: asiakkaan lähelle meneminen (asuinalueiden kirjastot, terveysasema, opisto), verkostoituminen ja yhteistyön tekeminen eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Asiakasraadilta kysyminen (kaikki raadin jäsenet maahanmuuttajia) kuinka neuvontapalveluja tulisi järjestää.

 

HYVIEN VÄESTÖSUHTEIDEN KEHITTÄMISEN RATKAISU:

Hyvien väestösuhteiden kehittäminen asuinaluetyöllä erilaisten tapahtumien avulla maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten suhteiden kehittämiseksi.

-Kohderyhmänä: maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset.

-Keinot: erilaiset tapahtumat, jotka suunniteltu yhteistyössä asuinalueen väestön kanssa kuten, kielikahvilat, viljelyryhmät, piknikit, luontoretket, ystävänpäiväkahvit, kahvilakirppikset, piha- ja autokirppikset, dokumentti-illat, puisto- tai pihatapahtumat, jne.

-Ratkaisussa poikkeuksellista: toimintaa suunniteltiin yhdessä kohderyhmän kanssa ja sen dokumentoinnissa sekä arvioinnissa käytettiin osallistuvaa havainnointia sekä valokuvia, joiden kautta voitiin muun muassa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ääntä tuoda kuuluviin yksittäisten tapahtumienkin johdosta.

 

KOULUTUSTEN RATKAISU:

Luentokoulutusten tarjoaminen maahanmuuttajien parissa työtä tekeville henkilöille.

-Kohderyhmä: kuntatyöntekijät, järjestötyöntekijät ja vapaaehtoiset.

-Keinot: osallistetaan kohderyhmä koulutuksen suunnitteluun mm. tekemällä kartoitusta aiheista, jotka lisäisivät heidän osaamistaan. Etsitään kouluttajaksi alan ammattilaisia, joilla on tarjota myös konkreettisia työkaluja käytännön työn tekemiseen.

-Ratkaisussa poikkeuksellista: kohderyhmä kertoo tarpeistaan, joiden perusteella koulutuksia heille räätälöidään.

 

MENTORITOIMINNAN RATKAISU:

Tarjotaan sosiaalityön ammattilaisille mahdollisuus verkostoitua toisten samaa työtä tekevien kanssa ammatti mentorin johdolla.

-Kohderyhmä: sosiaalialan työntekijät.

-Keinot: mentoriryhmä jota vetää ammatti mentori.

-Ratkaisussa poikkeuksellista: ryhmä muodostetaan kuuden eri kunnan sosiaalityön ammattilaisista, jolloin tietotaitoa jaetaan yli kuntarajojen.

 

KIELIKAVERITOIMINNAN RATKAISU:

Maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välistä vuorovaikutusta lisätään etsimällä kielikaveripareja, joista toinen on suomalaine ja toinen maahanmuuttaja. Pari opettaa vastavuoroisesti jotain kieltä toisilleen.

-Kohderyhmä: maahanmuuttajat ja kantasuomalaiset.

– Keinot: kielikaveritoiminta.

-Ratkaisussa poikkeuksellista: osallistujilla yhteinen päämäärä on oppia uutta kieltä, mutta huomaamattomasti kielen opiskelun rinnalla voi syntyä ystävyyssuhde ja avautui verkostoja, joiden kautta merkityksellisyys, kuuluvuuden tunne ja osallisuus lisääntyvät.

Hyvät käytännöt

Hanke on todennut hyväksi käytännöksi osallistuvan havainnoinnin yhtenä hankemenetelmänä. Menetelmässä muun muassa havainnoidaan osallistujien käyttäytymistä (nonverbaalinen viestintä) ja kirjoitetaan sanoja ja havaintoja muistiin. Hanketyöntekijät eli havainnoijat ovat yhtä aikaa aktiivisena toimijana sekä havainnoijina: läsnä kahdessa persoonassa: toisaalta osallistujana, toisaalta muiden käyttäytymisen seuraajina. Riippuen tilanteesta osallistutaan toimintaan enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Tämän lisäksi on mahdollista valokuva toimintaa, jolloin jälkikäteenkin on helppo päästä esimerkiksi tapahtuman tunnelmaan käsiksi.

Neuvonnan osalta hyväksi käytännöksi tunnistettiin hankkeessa PopUp-neuvonta eri viranomaispalveluiden yhteydessä ja kiertävä neuvontamalli eri palveluiden yhteydessä (oppilaitos, kirjasto, kaupungintalo, terveysasema). Saman katon alle eri palveluiden sijoittumiseen on vahva suuntaus myös mm. perhepalveluiden (perhekeskukset) kuin nuorten palveluiden osalta (Ohjaamot). Maahanmuuttajien ohjaus voisi toimia tulevaisuudessa myös näiden palveluiden yhteydessä.

 

Hyvän käytännön siirtotapa

PopUp-neuvonnan juurtumisesta neuvoteltiin Monikulttuurikeskus Glorian Info Gloria -neuvontapalvelun sekä Paremmin yhdessä ry:n OSANA-hankkeen kanssa, joille siirrettiin tieto PopUp-neuvonnan toteuttamisesta ja hyvistä käytänteistä. Info Gloria katsoo tulevaisuudessa mahdollisuuksia viedä PopUp-neuvontaa esim. Kelan toimistoille. OSANA-hanke toteuttaa yksilöohjausta ja ovat jalkautuneet myös eri oppilaitoksille, mukaan lukien Yhdessä enemmän -hankkeen jälkeen Kristilliselle opistolle Kuokkalassa hyödyntäen hankkeen kontakteja.

Hankkeen tuottama ja kokoama tieto maahanmuutosta jäävät hallinnoivan tahon KYT ry:n nettisivuille.

Info Gloria kehittää jatkossa Chat-palveluja heidän nettisivujen yhteydessä ja ovat kiinnostuneita viemään eteenpäin myös hankkeessa käytettyä kielikaveritoimintaa netissä toimivan alustan tai sovelluksen avulla, josta yksilöt voivat löytää itsenäisesti kielikaverin.

Onko malli siirretty?

Kehittymisen paikat

Hankkeen aikana:

Mikä on mennyt hyvin?

Hankkeen aloitusvaiheessa toimintokohtaisesti huolellisesti ja hyvin mietityt menetelmät ovat edistäneet vaikuttavuuden ja tulosten kuvausta. Hankkeessa on myös onnistuttu tekemään laaja-alaista verkostotyötä monien eri toimijoiden kanssa, mikä on kasvattanut muun muassa osaamista, mutta myös kohderyhmälle tarjottuja palveluita.

Mikä on mennyt huonosti?

Hanke ei lähiötyöskentelyn kautta ole tavoittanut kohderyhmää määrällisesti. Myös hankkeen varhaiskasvatuksen mentoriryhmä kutistui, eikä osallistujia saatu sitoutettua siihen. Hankkeessa jäätiin myös miettimään, miten ESR-seurantalomakkeiden täyttö voitaisiin ohjeistaa siten, että väärin täytettyjä tai puutteellisia lomakkeita olisi prosentuaalisesti jatkossa vähemmän. Vain osa hankkeen eri toiminnoista on saatu levitettyä siten, että ne jatkuvat asuinalueilla esim. asukasyhdistysten toimesta.

Etäneuvonnan osalta asiakkaiden tavoittamisessa oli haasteita koko hankkeen ajan. Huolimatta monikanavaisesta tiedottamisesta (mm. Youtube, Facebook, sähköiset kalenterit, flyerit jne.) etäneuvonta ei tavoittanut toivotusti asiakkaita. Etäneuvontaa testattiin niin Skype, puhelin, WhatsApp-sovelluksen kuin Chatin kautta. Näistä vain puhelin ja WhatsApp yhteydenottoja on tullut, niitäkin yhteensä 490, eli 39% kaikista neuvontapalveluiden yhteydenotoista. Etäneuvontaa olisi voinut lähteä alusta alkaen kehittämään Chat-palvelun suuntaan ja juurruttaa se osaksi esim. kaupungin neuvontapalvelua tai muuta julkista palvelua, joka tavoittaa runsaasti ihmisiä. Chat-palvelut ovat lisääntyneet runsaasti viime vuosina ja sen kautta on helppoa ja nopeaa hoitaa tiettyjä asioita. Hankkeen Chat luotiin hankkeen nettisivujen yhteyteen, mutta neuvonta olisi ehkä tavoittanut paremmin asiakkaita jonkun muun suositumman nettisivun yhteydessä (esim. kaupungin nettisivut).

Mitä olemme oppineet?

Verkostotyö tuo tuloksellisuutta. Kohderyhmän tavoittamiseksi tulee tehdä runsaasti jalkautuvaa työtä. Kohderyhmän toiminta on hedelmällisintä suunnitella heidän kanssa. Matalan kynnyksen toiminta (neuvonta, tapahtumat) tuo tuloksia väestösuhteiden edistämiseksi, mutta se pitäisi pitää pitkäjänteisesti toiminnassa.

Mitä olemme vieneet käytäntöön?

Keltinmäen sekä Huhtasuon asukasyhdistysten kanssa tehty asuinalueyhteistyö herätti uusia tapahtumia asukasyhdistyksiin, jotka ovat jatkuneet heidän toimestaan ilman hankkeen tukea (kuten pelikahvila toiminta). Tavoitteena tapahtumien asettumisessa osaksi asukasyhdistysten toimintaa oli yhteisen tekemisen kautta löydettävä vuorovaikutus eri taustaisten ihmisten välillä. Sen lisäksi asukasyhdistysten toimintaan oli tarkoitus saada mukaan uusia kävijöitä mukaan ohjatun toiminnan kautta. Asukasyhdistykset saivat kauttamme erilaisia tapahtumamalleja erilaisten ihmisten tavoittamiseksi ja yhteen saattamiseksi.

 

Toimintatavat

-viikkopalaveri hanketyöntekijöiden kesken, jolloin työtä rytmitetään ja jokainen tietää missä mennään

-erilaisten viestintäkanavien kokeilu kohderyhmän tavoittamiseksi (Facebook, Twitter, kotisivut, Chat, videot eri kielisestä neuvonnasta)

Eri tahojen merkitys

Hankkeen toteuttajaorganisaatio

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:llä on erittäin tärkeä rooli hankkeen perustoimintojen jouhevan sujumisen kulussa, kuten maksatushakemusten tekeminen.

Kumppanit

Yhteistyö eri tahojen kanssa luo mahdollisuudet laajempaan tiedottamiseen asiakasryhmien tavoittamiseksi sekä yhdistää resursseja, jolloin voidaan järjestää esim. ”isompia” tapahtumia. Hankeyhteistyö on ollut erittäin hedelmällistä. Toimintojen juurruttamisen näkökulmasta on myös hyvä etsiä kumppaneita mukaan toteuttamaan toimintaa, jotka voivat potentiaalisesti jatkaa tai ottaa omakseen joitakin hankkeessa kokeiltavia toimintoja.

Rahoittaja

Tärkeä tuki ja apu hankehallinnollisissa asioissa. Tiedon ja tuen tarjoaja, että hanketavoitteet saavutetaan molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla.

Ohjausryhma

Pystyy ohjaamaan ja tukemaan hanketta, mutta voi olla myös vain passiivinen sivusta seuraava taho. Merkityksellinen esim. verkostona ja tiedon välittäjänä eri tahojen välillä.